Yihoowa Markkati Godaa Kahuwaa Bonchchiyo Ogee Hara Haymaanootetuugaappe Dummatiyoy Aybissee?
Nuuni Geeshsha Maxaafay yootiyo maaraadan Godaa Kahuwaa baalaa bonchchoos. He baalay “Godaa kahuwaa,” Wurssetta Kahuwaa woy Yesuusa Hayquwaa Hassayiyoogaakka geetettees. (1 Qoronttoosa 11:20) SHin, daro haymaanooteti he baalaara gayttidaagan ammaniyoobaynne oottiyoobay Geeshsha Maxaafan deꞌiyaaba gidenna.
Godaa Kahuwaa baalaa bonchchiyo gaasuwaa
Yesuusi nu gishshawu giidi bana yarshshidoogaa hassayiyoogan A galatanawu Godaa Kahuwaa baalaa bonchchoos. (Maatiyoosa 20:28; 1 Qoronttoosa 11:24) Issi issi asay, Godaa Kahuwawu giigidabaa miyaabanne uyiyaaba gidikko eta nagaray atto geetettees giidi qoppikkonne, Geeshsha Maxaafay hegaadan geenna. Nu nagaray atto geetettana danddayiyoy Yesuusan ammaniyoogaanappe attin, haymaanoote baalata bonchchiyoogaana gidennaagaa Geeshsha Maxaafay yootees.—Roome 3:25; 1 Yohaannisa 2:1, 2.
Awude awude bonchchana bessii?
Yesuusi bana kaalliyaageeti Godaa Kahuwaa bonchchanaadan azaziis; shin awude awude bonchchana bessiyaakko yootibeenna. (Luqaasa 22:19) Issooti issooti, aginan issitoo he baalay bonchchettana bessees giidi qoppoosona; shin harati saaminttan saaminttan, ubba galla, issi gallassan darotoo, woy bonchchettana bessees giidi qoppiyo wode ubban bonchchoosona. a SHin, akeekana bessiya amaridabati deꞌoosona.
Ayhudati Paasikaa Baalaa bonchchiyo gallassi Yesuusi Godaa Kahuwaa doomissiis; hegaappe simmin I he gallassi hayqqiis. (Maatiyoosa 26:1, 2) Hegee coo hanidaba gidenna. Geeshsha Maxaafay Yesuusa yarshshuwaa Paasikaa dorssaara geeddarssees. (1 Qoronttoosa 5:7, 8) Paasikaa baalay layttan issitoo bonchchettees. (Kessaabaa 12:1-6; Wogaabaa 23:5) Hegaadankka, beni Kiristtaaneti, b layttan issitoo Yesuusa Hayquwaa Hassayiyo Baalaa bonchchoosona; Yihoowa Markkatikka hegaadan oottoosona.
Gallassaanne saatiyaa
Haassayiyo Baalaa nuuni awude bonchchana bessiyaakko Yesuusi oottidobay bessees. I, Niisaana giyo aginan 14tta gallassan away wulli simmin, he baalaa waati bonchchanaakko bessiis. (Maatiyoosa 26:18-20, 26) Beni Kiristtaaneti oottidoogaadan, nuunikka he gallassan, layttan issitoo Hassayiyo Baalaa bonchchoos. c
He wode Niisaana 14y Arbba gallassi peeꞌidaba gidikkonne, layttan layttan he baalay bonchchettiyo gallassay dummatana danddayees. Layttaa giddon Niisaana 14y awude peeꞌiyaakko eranawu, Yesuusa wodeegaadan oottana besseesippe attin, ha wodiyan Ayhudati wodiyaa qoodanawu oottiyoobaa kaallana bessenna. d
Oyttaanne woyniyaa
Yesuusi Paasikaa kahuwaappe attida, irshshoy baynna oyttaanne woyniyaa goꞌettidi Hassayiyo Baalaa waati bonchchanaakko bessiis. (Maatiyoosa 26:26-28) Nuunikka Yesuusaagaadan, irshshoy woy malꞌꞌettiyaabay gujettibeenna oyttaanne aybanne gujjibeenna zoꞌo woyniyaa goꞌettidi bonchchoos.
Issi issi haymaanooteti irshshoy gelido oyttaa goꞌettiyaaba gidikkonne, irshshoy nagaraassi leemiso gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Luqaasa 12:1; 1 Qoronttoosa 5:6-8; Galaatiyaa 5:7-9) Yaatiyo gishshawu, irshshoy woy harabi gujettibeenna oyttay, nagari baynna Kiristtoosa ashuwaassi leemiso. (1 PHeexiroosa 2:22) Geeshsha Maxaafan baynna hara meezee qassi, woyne eessaa gishshaa, caalibeenna woyniyaa goꞌettiyoogaa. Issi issi woosa keettati, ushshaa uyiyoogaa diggiyo gishshawu hegaadan oottoosona; shin, Geeshsha Maxaafay hegaadan tamaarissenna.—1 Ximootiyoosa 5:23.
Ashuwawunne suuttawu leemiso
Hassayiyo Baalaa wode goꞌettiyo irshshoy baynna oyttaynne woynee Kiristtoosa ashuwawunne suuttawu leemiso. Issooti issooti qoppiyoogaadan, hegee tumuppe A ashuwaaranne suuttaara walahettidaba woy maalaaliya hanotan hegawu laamettidaba gidenna. Hegaa loytta akeekanawu Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa beꞌa.
Yesuusi bana kaalliyaageeti ba suuttaa uyanaadan azaziyaakko, hegee suuttaa uyennaadan Xoossay kessido higgiyaa kanttanaadan etawu yootees giyoogaa. (Doomettaabaa 9:4; Oosuwaa 15:28, 29) SHin, suuttaa bonchchanaadan Xoossay kessido higgiyaa harati kanttanaadan Yesuusi mule azazenna.—Yohaannisa 8:28, 29.
Kiitettidaageeti he wode Yesuusa suuttaa uyiiddi deꞌiyaaba gidiyaakko, I ba suuttay ‘gukkanaagaa’ woy simmidi yarshshettanaagaa etawu yootenna.—Maatiyoosa 26:28.
Yesuusi “naa77anttennan issitoo” bana yarshshiis. (Ibraawe 9:25, 26) SHin, oyttaynne woynee Godaa Kahuwaa wode A ashuwawunne suuttawu laamettiyaakko, I zaaretti zaaretti yarshshettees giyoogaa.
Yesuusi, “hagan tana hassayite” giisippe attin “tana yarshshite” gibeenna.—1 Qoronttoosa 11:24.
Qurbbaanaara gayttidaagan woosaa keettaa wogaa kaalliyaageeti, oyttaynne woynee laamettidi Yesuusa ashuwaanne suuttaa gidees giidi qoppanaadan oottida Geeshsha Maxaafan deꞌiya issi issi xiqiseta yootoosona. Leemisuwawu, Yesuusi woyniyaa, ‘hagee ta suuttaa’ giidi yootidobadan daro Geeshsha Maxaafaa birshshettati qonccissoosona. (Maatiyoosa 26:28) SHin, Yesuusi giidobay hagaadan birshshettana danddayees: “Hagee ta suuttaa leemiso,” “Hagee ta suuttaa malaatees,” woy “Hagee ta suuttaa bessees.” e Yesuusi ubbatoo oottiyoogaadan, he wodekka leemisuwan tamaarissiis.—Maatiyoosa 13:34, 35.
Oyttaa miyaageetinne woyniyaa uyiyaageeti oonee?
Yihoowa Markkati Godaa Kahuwaa bonchchiyo wode, amaridaageetu xallay oyttaa moosonanne woyniyaa uyoosona. Aybissi?
Yesuusa suuttay, Xoossaa Yihoowaranne beni Israaꞌeela deriyaara maacettido maachchaa sohuwan ‘ooratta maachchay’ eqqanaadan oottiis. (Ibraawe 8:10-13) He ooratta maachchaa yame gididaageeti, Hassayiyo Baalaa wode oyttaa moosonanne woyniyaa uyoosona. Hegeeti dumma ogiyan ‘Xoossay xeesidoogeetappe attin,’ ubba Kiristtaaneta gidokkona. (Ibraawe 9:15; Luqaasa 22:20) Kiristtoosaara saluwan haarana he asatu qooday 144,000 gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees.—Luqaasa 22:28-30; Ajjuutaa 5:9, 10; 14:1, 3.
Kiristtoosaara haarana ‘amarida dorssa wudiyaappe’ dumma hanotan, “zawai bainna daro asaa” yame gidida nuuppe daroti, saꞌan merinaa deꞌuwaa demmana. (Luqaasa 12:32; Ajjuutaa 7:9, 10) SHin, saꞌan deꞌanawu hidootiyaageeti Hassayiyo Baalaa wode oyttaa meennabanne woyniyaa uyennaba gidikkonne, Yesuusi etawu oottidobaa gishshawu galatiyoogaa bessanawu shiiqoosona.—1 Yohaannisa 2:2.
a Daro Geeshsha Maxaafaa birshshettati, ‘intte miido woy uyido wode ubban’ giya qofaa gelissidoogee, Godaa Kahoy awude awude bonchchettana bessiyaakko qoncissees giidi issooti issooti qoppanaadan oottiis. SHin, Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido doonan he qofay, ‘. . . wode,’ woy ‘ubba wode’ giyaagaa mala qaalatun qoncciis.—1 Qoronttoosa 11:25, 26.
b Ze Niwu Shaf-Hertsok Insaykiloopiidiya of Rilijiyes Nawulej, giyo maxaafaa Paydo IV, sinttaa 43-44, qassi Maklintokinne Istirongi giigissido Sayklopidiya, Paydo VIII, sinttaa 836 xeella.
c Ze Niwu Kambrij Histiry of ze Baybil, giyo maxaafaa Paydo 1, sinttaa 841.
d Ha wodiyan Ayhudatu wodiyaa qoodaa maaran, xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageetussi ooratta aginay beettiyo wode Niisaana aginay doommees; shin koyro xeetu layttan hegaadan oottibookkona. Yaatiyoogaappe, ooratta aginay Yerusalaamen koyro beettiyo wode aginay doommees; hegee qassi xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageetussi ooratta aginay beettiyo wodiyaappe issi woy hegaappe daro gallassaa takkana danddayees. Yaatiyo gishshawu, ha wodiyan Ayhudati Paasikaa bonchchiyo gallassaynne Hassayiyo Baalaa Yihoowa Markkati bonchchiyo gallassay darotoo issi mala gidenna.
e James Mofaati giigissido E Niwu Tiransleshin of ze Baybil, CHarles B, Wiliyamisi giigissido Ze Niwu Testament—E Translashin in ze Languwaj of ze Piipil, qassi Hiyu J. SHonfeldi giigissido Ze Orijinal Niwu Testament giyo maxaafata xeella.