Yihoowa Inttena Gakkiya Shaaho Oottiiddi Deˈeetii?
Yihoowa Inttena Gakkiya Shaaho Oottiiddi Deˈeetii?
“Kasetidi, Xoossaa kawotettaanne a xillotettaa koyite; i intteyyo he ubbabaa immana.”—MAT. 6:33.
1, 2. (a) Galaatiyaa 6:16n odettida ‘Xoossaa Israaˈeelati’ oonee? (b) Maatiyoosa 19:28n odettida ‘tammanne naaˈˈu Israaˈeela zareti’ oonee?
ISRAAˈEELA giya sunttaa Geeshsha Maxaafan nabbabiyo wode intteyyo aybi hassayettii? Israaˈeela giyo hara sunttay imettido, Yisaaqa naˈaa Yaaqooba hassayeetii? Woy qassi a zeretta gidida beni Israaˈeela deriyaa hassayeetii? Ayyaana Israaˈeeleta shin? Israaˈeele geetettidi leemiso hanotan xeesettiyo wode, darotoo “Xoossaa Israaˈeela,” saluwan kawonne qeese gidi oottanaadan tiyettida 144,000ta bessees. (Gal. 6:16, NW; Ajj. 7:4; 21:12) SHin Maatiyoosa 19:28n, 12 Israaˈeela zareta giya dumma qonccissuwaa qoppite.
2 Yesuusi hagaadan giis: “Taani, Asa Na7ai, ooratta biittan ta kawotaa araatan uttiyo wode, tana kaallida inttekka tammanne naa77u Israa7eela zaretu bolli pirddanau, tammanne naa77u kawotaa araatan uttana.” Ha xiqisiyan odettida ‘tammanne naaˈˈu Israaˈeela zareti,’ ayyaanan tiyettida, Yesuusi erissiyo ashkkarati eta bolli pirddiyo, Gannate gidana saˈan merinau deˈana asata. Eti, 144,000ti qeese gididi oottiyo oosuwan goˈettana.
3, 4. Ayyaanan tiyettida, ammanettiyaageeti loˈˈo leemiso gidiyoy aybiinee?
3 Beni wode deˈida qeesetuugaadaaninne Leewatuugaadan, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti bantta oosuwaa ha wodiyan maatadan xeelloosona. (Qoo. 18:20) Tiyettidaageeti banttau ha saˈan deˈiyo biitti imettana giidi qoppokkona. Hegaappe dumma hanotan, Yesuus Kiristtoosaara saluwan kawonne qeese gidanaagaa yeemottidi naagoosona. Ayyaanan tiyettidaageeti saluwan oottiyo oosuwaa xeelliyaagan Ajjuutaa 4:10, 11n odettidabay bessiyoogaadan, eti he oosuwaa Yihoowayyo ubbatoo oottana.—Hiz. 44:28.
4 Ayyaanan tiyettidaageeti saˈan deˈiyo wodekka, Yihooway eta gakkiya shaaho gidiyoogaa bessiya ogiyan deˈoosona. Eti banttau imettida, Xoossau oottiyo maataa aybippenne xoqqu oottidi xeelloosona. Eti Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwan ammaniyoogaa oosuwan bessoosonanne ubbatoo a kaalloosona; yaatiyoogan ‘Xoossay eta xeesidoogaanne dooridoogaa’ tumayoosona. (2 PHe. 1:10) Eta ubbaa hanotaynne abbee issi mala gidenna. Gidikkokka, Xoossaa oosuwan guuttabaa xallaa oottanau bantta pacaa gaaso oottokkona. Hegaappe dumma hanotan, danddayiyo ubbabaa oottiyoogan Xoossaa oosuwaa aybippenne kaseyoosona. Gannate saˈan deˈanau hidootiyaageetuyyo eti loˈˈo leemiso.
5. Ubba Kiristtaaneti Yihoowa banttana gakkiya shaaho oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee, hegee metana danddayiyoy aybissee?
5 Nu hidootay saluwan deˈiyoogaa gidin saˈan gidin, nuuni ‘nuna yeggi bayidi, [barchiyaa mittaa] tookkidi, ubbatoo Kiristtoosa kaallana’ bessees. (Maa. 16:24) Gannate saˈan deˈanau hidootiya miilooniyan qoodettiyaageeti, hegaa mala ogiyan Kiristtoosa kaalloosona; qassi Xoossau goynnoosona. Eti darobaa oottana danddayiiddi, guuttabaa xalla oottiyoogan ufayttokkona. Daroti bantta deˈuwaa kaseegaappe sima oottidi, kumetta wode aqinye gididosona. Harati qassi laytta giddon amarida aginaa kaafiya aqinye gidanau bantta hanotaa giigissidosona. Harati qassi aqinye gidana danddayennaba gidikkokka, minnidi haggaazoosona. Hegaa mala asati, Yesuusa tohuwaa shittuwaa tiyida, Xoossau aqida Mayraami mala. Yesuusi, “A tau lo77obaa oottaasu. . . . A ba danddayidoogaa oottaasu” yaagiis. (Mar. 14:6-8) Nuuni deˈiyoy Seexaanay haariyo alamiyaana gidiyo gishshau, nuuni danddayiyo ubbabaa oottiyoogee metana danddayees. Gidikkokka, nuuni minnidi oottanau baaxetoos; qassi Yihoowan ammanettoos. Nuuni hegaadan oottana danddayiyo oyddu ogeta qoppite.
Kasetidi Xoossaa Kawotettaa Koyiyoogaa
6. (a) Daro asay ha deˈo xallaa banttana gakkiya shaaho oottidoy ayba ogiyaanee? (b) Daawitaagaa mala xeelay deˈiyoogee loˈˈo gidiyoy aybissee?
6 Yesuusi bana kaalliyaageeti kasetidi Xoossaa Kawotettaanne a xillotettaa koyanaadan tamaarissiis. Ha alamiyan deˈiya asay ba koshshaa kaseyanau koyees; Geeshsha Maxaafay, “eta qaadai ha sa7aa de7uwaa xalaalaa” gidiyoogaa yootees. (Mazamure 17:1, 13-15 nabbaba.) Daroti banttana Medhidaagaa qoppennan, ishalo deˈuwaa deˈanau, bantta so asaa ayssanaunne laatissiyo aquwaa minjjanau bichaaroosona. Eta gakkiya shaahoy ha deˈo xalla. Hara baggaara, Daawiti, guyyeppe a naˈay ubba asay oottana mala zoridoogaadan, Yihoowa sinttan “lo77o sunttai” deˈiyo ura gidiyoogaa xoqqu oottidi xeelliis. (Era. 7:1) Asaafaagaadan, Daawitikka Yihoowa dabbo gidiyoogaa, deˈuwan ba koshshaa kaseyiyoogaappe keehi aadhiyaaba gidiyoogaa akeekiis. I Xoossaara hemettiyoogan ufayttiis. Ha wodiyan daro Kiristtaaneti ayyaanaabaa oosuwaa hara oosuwaappe kaseyoosona.
7. Issi ishay Kawotettaa kaseyiyoogan ayba anjjo demmidee?
7 Giddo Afirkkaa biittan deˈiya ZHan Kilawude hanotaa qoppite. I machidi heezzu naata yelida gubaaˈe cima. He biittan oosuwaa demmanaagee meto; daro asay oosuwaappe yedetettennaadan oottennabi baawa. Issi gallassi, ooso keettaa halaqay ZHan Kilawudee saaminttan saaminttan ubba gallassi omarssi 12:30ppe doommidi, qammaa oottiyoogaa doommanaadan yootiis. ZHan Kilawude, i ba soo asau asatettan koshshiyaabaa kunttiyoogaa bolli ayyaanaabankka koshshiyaabaa kunttana bessiyoogaa yootiis. I baayyo gubaaˈiyaa maaddiyo aawatettay deˈiyoogaakka yootiis. Yaatin halaqay woygidee? “Qaadadan ha oosuwan takkanau koyikko, ne machiyo, ne naata, ne metuwaa gujjin, hara ubbabaa dogana bessees. Ne deˈuwan kaseyana bessiyoy harabaa gidennan, ne oosuwaa gidana bessees. Ne haymaanootiyaappenne ne oosuwaappe issuwaa doora” yaagiis. Inttena gidiyaakko waatuuteetii? ZHan Kilawude i oosuwaappe yedetettiyaaba gidikko, au koshshiyaabaa Xoossay kunttanaagaa eriis. I oosuwaappe yedetettikkonne Xoossaa oosuwan oottiyo darobay deˈees; qassi a soo asau asatettan koshshiyaabaa kunttanaadan Yihooway maaddana. Yaatiyo gishshau, he saaminttaa giddon shiiqiyo shiiquwan beettiis. Hegaappe simmin, i oosuwaappe yedetettidaakkonne erennan oosuwaa baanau giigiis. He wode au silkkee dawalettiis. Halaqay oosuwaappe goodettiis; shin nu ishay ba oosuwan takkiis.
8, 9. Qeesetuugaadaaninne Leewatuugaadan, nuuni Yihoowa nuna gakkiya shaaho oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
8 Oosuwaappe yedetettiyaaba malatiyo issi issi asati, ‘Ta soo asau koshshiyaabaa taani kunttiyo aawatettaa waata kiyanee?’ yaagidi qoppana danddayoosona. (1 Xim. 5:8) Inttena hegaa mala hanotay gakkidaba gidin gidana xayin, Xoossay inttena gakkiya shaaho gidikko, qassi ayyo oottiyo maataa xoqqu oottidi xeellikko, mule hidootaa qanxxennaagaa intte deˈuwan beˈidobaappe erennan aggekketa. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati kasetidi, Xoossaa kawotettaa ubbatoo koyanaadan yootido wode, etayyo “he ubbabaa,” giishin miyoobaa, uyiyoobaa woy maayiyoobaa Xoossay ‘immanaagaa’ yootiis.—Maa. 6:33.
9 Laata biitti imettibeenna Leewata qoppite. Eta qofissiya waannabay tumu goynuwaa gidiyo gishshau, banttau koshshiyaabaa kunttana mala, “Nena gakkiya shaahoi tana” giida Yihoowan ammanettana koshshiis. (Qoo. 18:20) Qeesetuugaadaaninne Leewatuugaadan nuuni beeta maqidasiyan oottennaba gidikkonne, nuuyyo koshshiyaabaa Yihooway kunttanaagaa ammanettiyoogan eta leemisuwaa kaallana danddayoos. Wurssetta gallassaa wodee wuri wuri biyo wode, Xoossay nuuyyo koshshiyaabaa kunttiyo wolqqan kaseegaappe aaruwan ammanettana koshshees.—Ajj. 13:17.
Kasetidi Xoossaa Xillotettaa Koyiyoogaa
10, 11. Oosuwaara gayttidaagan issoti issoti Yihoowan ammanettidoy ayba ogiyaanee? Leemisuwaa yoota.
10 Yesuusi ba erissiyo ashkkarata ‘kasetidi Xoossaa xillotettaa ubbatoo koyanaadankka’ zoriis. (Maa. 6:33) Hegee, likke woy likke gidennabaa xeelliyaagan asi kessiyo maaraappe Xoossay kessido maaraa kaseyiyoogaa giyoogaa. (Isiyaasa 55:8, 9 nabbaba.) Daro asay kase tambbuwaa tokkiyoogaa woy tambbuwaa bayzziyoogaa, harata olau loohissiyoogaa, woy ola miishshaa medhiyoogaanne bayzziyoogaa hassayennan aggekketa. Tumaa eri simmidi, daroti bantta oosuwaa laammidi xammaqettanau gidaa kunttidosona.—Isi. 2:4; 2 Qor. 7:1; Gal. 5:14.
11 Anddiru hegau loˈˈo leemiso. Inne a machiyaa Yihoowabaa tamaarido wode, ayyo oottanau murttidosona. Anddiru ba oosuwaa keehi dosiyaaba gidikkonne he oosuwaa aggi bayiis. Aybissi? I oottiyoy polotika dirijjitiyaana gidiyo gishshataassanne kasetidi Xoossaa xillotettaa koyanau murttido gishshataassa. Anddiru oosuwaa aggiyo wode, ayyo naaˈˈu naati deˈoosona; qassi miishsha demmiyo ogee baawa, ayyo deˈiya miishshay guutta agina xallau gidiyaagaa. Asa qofan, ayyo ayba ‘laatinne’ baynnaba milatana danddayees. I Xoossan ammanettidi oosuwaa koyiis. Inne a soo asay he wodiyaabaa hassayidi, Yihoowa kushee qantta gidennaagaa markkattoosona. (Isi. 59:1) Anddirunne a maccaasiyaa bantta deˈuwaa sima oottidi deˈiyoogan, kumetta wodiyaa haggaaziyaageeta gididosona. I hagaadan giis: “Miishshaara, keettaara, payyatettaaranne cimatettaara gayttidabay nuna hirggissido wodee dees. SHin ubba wode Yihooway nu miyye gidiis. . . . Yihoowayyo oottiyoogee asi oottiyo ooso ubbaappe keehi gitanne anjjo demissiyaaba gidiyoogaa aybanne sirennan yootana danddayoos.” *—Era. 12:13.
12. Xoossay kessido maaraa kaseyanau koshshiya eeshshay awugee? Intte heeran neeni eriyo temokruwaa yoota.
12 Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi, “Intteyyo sanaafici giyo qii mittee aifee keena ammanoi de7iyaakko, intte ha deriyaa, ‘Hagaappe yaa shiiqa’ yaagiyaakko i shiiqana; intte ai oottanaukka danddayana” yaagiis. (Maa. 17:20) Inttena metoy gakkanaadan oottiyaaba gidikkonne, Xoossay kessido maaraa kaseyana danddayeetii? Intte hegaadan oottana danddayiyaakkonne shaakki erana xayikko, gubaaˈiyaa yametuura haasayite. Eta temokruwaa siyiyoogee inttena ayyaanaaban minttettanaagee erettidaba.
Yihooway Ayyaanaaban Giigissiyoobaa Nashshiyoogaa
13. Nuuni Yihoowa oosuwaa minnidi oottiyo wode, ayyaanaaban ay demmanau naagana danddayiyoo?
13 Yihoowayyo oottiyo maataa intte xoqqu oottidi xeelliyaaba gidikko, i beni wode Leewatussi koshshiyaabaa kunttidoogaadan, intteyyookka asatettaaninne ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttanaagaa ammanettana danddayeeta. Daawitabaa qoppite. I gonggoluwan deˈiyaaba gidikkonne, Xoossay ayyo koshshiyaabaa kunttanaagaa ammanettiis. Keehi unˈˈettiyo wode, nuunikka Yihoowan ammanettana danddayoos. Asaafi “Xoossaa geeshsha sohuwaa gelido wode,” bana unˈˈissidabaara gayttidabaa loytti akeekidoogaa hassayite. (Maz. 73:17) Hegaadan, nuunikka nuuyyo ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiya Xoossaakko xeellana bessees. Yaatiyo gishshau, nuuni deˈiyo hanotay ayba gidikkokka, Xoossaayyo oottiyo maataa nashshoos. Yaatiyoogan, Yihoowa nuna gakkiya shaaho oottoos.
14, 15. Issi issi xiqisetuura gayttidaagan pooˈoy gujjiyo wode nuuni ay oottana koshshii, aybissi?
14 Ayyaanaabaa pooˈuwaa Pulttoy, Yihooway Geeshsha Maxaafan deˈiya, ‘Xoossaabaa geemettida yohuwaa’ loyttidi akeekanaadan maaddiyo wode intteyyo aybi siyettii? (1 Qor. 2:10-13) Yesuusi i yootiyoobaa ezggiyaageetuyyo, “Ta ashuwaa, Asa Na7aa ashuwaa, intte maana xayikko, qassi ta suuttaakka intte uyana xayikko, inttenan de7oi baawa” giido wode kiitettida PHeexiroosi zaaridobay nuuyyo loˈˈo leemiso. Hegee leemiso gidiyoogaa akeekibeenna gishshau, erissiyo ashkkaratuppe daroti, “Hagee gelenna timirtte; hagee ooyyo gelii?” yaagidosona. Eti “a aggi bayidi, guyye simmidosona.” SHin PHeexiroosi, “Godau, nuuni ookko baanee? Neeyyo merinaa de7uwaa qaalai de7ees” yaagiis.—Yoh. 6:53, 60, 66, 68.
15 Yesuusi ba ashuwaa miyoogaanne ba suuttaa uyiyoogaa xeelliyaagan yootidobaa PHeexiroosi shaakkidi eribeenna. SHin Yihooway asay tumaa eranaadan maaddiyoy Yesuusa baggaara gidiyoogaa PHeexiroosi ammanettiis. Issibaa xeelliyaagan ayyaanaabaa pooˈoy gujji gujji biyo wode, amaridabaa laammanaadan gaaso gidida Geeshsha Maxaafaa qofaa akeekanau maleetii? (Lee. 4:18) Koyro xeetu layttan Beeriyan deˈiya asati “ubba gallassi Xoossaa maxaafata tamaariiddi, qaalaa kumetta laamotan ekkidosona.” (Oos. 17:11) Eta leemisuwaa kaalliyoogee, intte Yihoowau haggaaziyo maataa wozanappe nashshanaadaaninne a inttena gakkiya shaaho oottanaadan maaddees.
Godaa Ammaniya Asa Xallaa Ekkiyoogaa Woy Geliyoogaa
16. Koyro Qoronttoosa 7:39n deˈiya azazuwaa xeelliyaagan Xoossaa nuna gakkiya shaaho oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
16 Kiristtaaneti Xoossaa halchuwaa hassayana koshshiyo harabaykka dees; hegee, ‘Godaa ammaniya asa’ xallaa ekkanaadan woy gelanaadan Geeshsha Maxaafay azaziyoogaa oosuwan peeshshiyoogaara gayttidaba. (1 Qor. 7:39) Xoossay immido ha azazuwaa kanttiyoogaappe, daroti ekkennan woy gelennan daanau dooridosona. Xoossay etau koshshiyaabaa kehatettan kunttees. Daawiti baddo gididabadaaninne maaddiyaabi baynnabadan qoppido wode, ay oottidee? I, “Ta qohuwaa ubbaa [Xoossaayyo] magannais; ta metuwaa ubbaa ayyo yootais. Taani hitido wode, neeni ta ogiyaa eraasa” yaagiis. (Maz. 142:1-3) Ekkennan daro layttau Xoossaayyo ammanettidi oottida, hananabaa yootiya Ermmaasaukka hegaadan siyettennan aggenna. Xoossay Ermmaasa Baggaara Nuussi Yootidobaa giya maxaafaa shemppo 8n qonccida a leemisuwaa xannaˈanau koyana danddayeeta.
17. Issi gelabeenna michiyaa issi issitoo baddo gididabadan iyyo siyettiyo wode hegaa waata xoonadee?
17 Amarkkaa biittan deˈiya issi michiyaa hagaadan gaasu: “Taani gelennan deˈanau murttabeykke. Taani haniya asa demmiyo wode gelanau koyaas. Yihoowa Markka gidenna ta aayyiyaa taani oonanne gelanaadan ammanttanau malausu. Ta aqo deˈoy giiga xayikko, hegan a oyshettana koyiyaakkonne oychaas. He wode, taayyo loˈˈo oosoy deˈiyoogaa, tau koshshiyaabaa kunttaydda deˈiyoogaa, qassi taani ufayttiyoogaa akeekaasu. A taani gelanaadan minttettiyoogaa aggaagaasu.” Issi issitoo ha micheeyyo a baddo gididabadan siyettees. A, “He wode Yihoowan ammanettays. I tana mulekka yeggi aggenna” yaagaasu. A Yihoowan ammanettanaadan maaddiday aybee? A, “Xoossay qoncce gidiyoogaanne taani mule baddo gidennaagaa akeekanaadan woosay tana maaddiis. Ubbaappe Xoqqiyaagee ta woosaa siyees; yaatin, taani waanada bonchettidabadan qoppennan, qassi ufayttennan aggana danddayiyaanaa?” yaagaasu. “Ekkiyaagaappe immiyaagee anjjettidaagaa” gidiyoogaa ammanettiyoogan, “taani haratuppe aybanne naagennan, wozanappe eta maaddanau baaxetays. Taani, ‘Issi uraa waatada maaddana danddayiyaanaa?’ gaada qoppiyo wode, keehippe ufayttays” yaagaasu. (Oos. 20:35) Ee, Yihooway iyyo o gakkiya shaaho; qassi a ayyo haggaaziyoogan ufayttausu.
18. Yihooway inttena bana gakkiya shaaho oottana danddayiyoy ayba hanotaanee?
18 Intte deˈiyo hanotay ayba gidikkonne, Xoossaa inttena gakkiya shaaho oottana danddayeeta. Intte hegaadan oottiyo wode, ufayttiya a asaappe issuwaa gidana. (2 Qor. 6:16, 17) Beni wode deˈidaageeti oottidoogaadan, inttekka Yihoowa inttena gakkiya shaaho oottana danddayeeta. (Zaarettido Wogaa 32:9, 10 nabbaba.) Hara deretu giddon Israaˈeela dere Xoossaa shaaho gididoogaadan, i inttena babaa oottanaunne intteyyo koshshiyaabaa siiquwan kunttanau danddayees.—Maz. 17:8.
[Tohossa qofaa]
^ MENT. 11 Beegottite! Hidaare 2009, sinttaa 12-14, Amaarattuwaa xeella.
Woygada Zaaruutii?
Kaallidi deˈiya ogetun, waatada Yihoowa nena gakkiya shaaho oottana danddayay?
• kasetada Xoossaa Kawotettaanne xillotettaa koyiyoogan
• ayyaanaabaa qumaa nashshiyoogan
• Godaa ammaniya asa xallaa gelanaadan woy ekkanaadan Xoossay azazidoogaa naagiyoogan
[Oyshata]
[Sinttaa 16n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Nuuni Yihoowa oosuwaa kaseyidi qoppiyo wode, i nuna gakkiya shaaho gidees
[Sinttaa 18n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Ermmaasa leemisoy minttettiyaagaa
