Masiyaa Naagidosona
Masiyaa Naagidosona
“Asai Godai tiyido Kiristtoosa naagiiddinne Yohaannisabaa bantta wozanaa giddon qoppiiddi, ‘Hagee Kiristtoosa [Masiyaa] gidennan aggenna’ [yaagidosona.]”—LUQ. 3:15.
1. Issi kiitanchay amarida henttanchatuyyo ay yootidee?
SAˈAY qamma; dorssaa heemmiyaageeti bantta dorssaa heemmiiddi karen deˈoosona. Yihoowa kiitanchay etakko yin, Xoossaa bonchoy eta yuushuwan poˈido wode eti ayba yayyidonaashshaa! Mase gidiya uraa xeelliyaagan issi kiitanchay etau, “Godai Kiristtoosi, ashshiyaagee Daawita kataman yelettidoogaassi taani asa ubbaa ufaissiya mishiraachchuwaa intteyyo odiyo gishshau, yayyoppite” yaagiis. Hegaa heeran deˈiya kataman gacino naˈay miizzay kattaa wottin miyo qoriyan zinˈˈidaagaa dorssaa heemmiyaageeti beˈana danddayiyoogaa he kiitanchay yootiis. Hegaappe simmin, sohuwaara “daro saluwaa kiitanchchati” Yihoowa galatiiddi, “Salo ubbaappe bolla saluwan de7iya Xoossaassi bonchchoi gido Sa7an a ufaissiya asaassi sarotettai gido” yaagidosona.—Luq. 2:8-14.
2. “Masiyaa” giyoogee woygiyoogee, a waatidi shaakki erana danddayettii?
2 Ayhuda gidida dorssaa heemmiya he asati “Masiyaa” giyoogee “Xoossay Tiyidoogaa” woykko “Kiristtoosa” giyoogaa gidiyoogaa eroosona. (Kes. 29:5-7) SHin kiitanchay abaa yootido naˈay Yihooway sunttido Masiyaa gidiyoogaa eti gujjidi erananne harata ammanttana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaa Xuufetun deˈiya hiraagaa pilggiyoogaananne hegaa ha naˈay oottiyoobaaranne a deˈuwaara gatti xeelliyoogaana.
Asay Masiyaa Naagidoy Aybissee?
3, 4. Daaneela 9:24, 25n deˈiya qofaa akeekana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
3 Daro layttappe guyyiyan Xammaqiya Yohaannisi yiido wode, i yootidobaynne oottidobay issoti issoti a, ‘Hagee Maseeshsha?’ giidi qoppanaadan oottiis. (Luqaasa 3:15 nabbaba.) “Laappun tammu saaminttaa” gujjin, Masiyaa xeelliyaagan odettida hiraagaa daroti suure akeekido gishshau, Masee qoncciyo wodiyaa erana danddayoosona. He hiraagay, “Yerusalaame katamay bottokonettanaunne keexettanau azazoy kiyido gallassaappe biidi Halaqay Masee yaana gakkanaashin, laappun saaminttaynne usuppun tammanne naaˈˈu saaminttay aadhana” yaagees. (Dane. 9:24, 25, NW) Daro eranchati hegee laytta saamintta gidiyoogaa maayoosona. Leemisuwau, zi Rivayzid Isttandard Vershin giyo Geeshsha Maxaafaa birshettay, “Laappun tammu saamintta layttay awaajjettiis” yaagees.
4Daaneela 9:25n odettida, 69 saaminttay woykko 483 layttay doommidoy, Yerusalaame katamaa bottokonanaadaaninne zaarettidi keexxanaadan, Parsse Kawuwaa Arxxekssiisi Nahimiyaa sunttido wodiyan, 455 K.K. gidiyoogaa ha wodiyan deˈiya Yihoowa asay erees. (Nah. 2:1-8) He saaminttay, 483 layttay aadhi simmin, Naazireete Yesuusi xammaqettido, qassi Xoossay geeshsha ayyaanan tiyin i Mase gidido wodiyan 29 M.Ln wuriis.—Maa. 3:13-17. *
5. Nuuni haˈˈi beˈana hiraagay aybaa xeelliyaagee?
5 Masiyaa xeelliyaagan odettida daro hiraagatuppe Yesuusa yeletaara, naatetta deˈuwaaranne haggaazuwaara gayttidaagan polettidaageetuppe amaridaageeta ane beˈoos. Hegee, Xoossay kasetidi yootido qaalaa nuuni ammananaadan maaddees. Qassi Yesuusi asay adussa wodiyau naagiiddi takkido Masiyaa gidiyoogaakka qonccissiya naqaasha.
Masiyaa Naatetta Deˈuwaabay Kasetidi Odettiis
6. Doomettaabaa 49:10y waanidi polettidaakko qonccissa.
6Masee Yihuuda zerettaappe yelettana. Israaˈeelatu aawaa Yaaqoobi hayqqana haniyo wodiyan ba naata anjjiiddi hagaadan giis: “Haariyaagee (Seeloy) yaana gakkanaashin, kawotaa xam77ai Yihudaappe, deriyaa haariyaageetu gatimai a toho giddoppe shaahettenna. Qassi dere asai ayyo azazettana.” (Doo. 49:10) Beni wode deˈida, Ayhuda haymaanootiyaa eranchatuppe daroti ha qaalata Masiyaara gattoosona. Yihuda asa gidida Kawuwaa Daawita wodiyaappe doommidi, kawotaa xamˈˈaynne (kawotiyo maatay) deriyaa haariyaageetu gatimay (azaziyo maatay) Yihuda zaretubaa gidiis. Seelo giyoogee “Ayyo Bessiyoogaa; Maatay Deˈiyoogaa” giyoogaa. Xoossay Yihudaa zariyaappe kawotida wurssetta kawuwaa Sedeqiyaasayyo he kawotettay haariyo maatay deˈiyoogaayyo imettanaagaa yootido gishshau, Yihuda zerettay haariyo maataa, merinau kawo gidiya Seeloy laattana. (Hiz. 21:26, 27) Sedeqiyaasappe simmin, Daawita zerettaappe kawotanaadan qaalaa gelidoy Yesuusa xallaassa. Yesuusi yelettanaappe kase, kiitanchaa Gabreeli Mayraamiyyo, “Godai ayyo a aawaa Daawita kawotettaa immana; inne Yaaqoobantta zariyan merinau kawotana; a kawotettaassi wurssetti baawa” yaagiis. (Luq. 1:32, 33) Seeloy, Yihudaanne Daawita zeretta gidiya Yesuus Kiristtoosa gidana bessees.—Maa. 1:1-3, 6; Luq. 3:23, 31-34.
7. Masee yelettidoy awaanee, hegee maalaalissiyaaba gididoy aybissee?
7Masee Beetaliheemen yelettana. Hananabaa yootiya Mikiyaasi, “Nenoo Efiraataa, Beetaliheeme katamau, neeni Yihudaa katamatu giddon guutta; shin au denddoi beniisappe doommidi, merinaappe gididoogee, Israa7eela asaa haariyaagee taayyo neeppe kiyana” yaagidi xaafiis. (Mik. 5:2) Masee issi wode Efiraata geetettidi xeegettiya, Yihuda katamaa Beetaliheemen yelettana. Yesuusa aayyiyaa Mayraamanne a dichida aawaa Yooseefi deˈiyoosay Naazireete gidikkokka, asay qoodettanaadan Roomati kessido azazuwaa maaran Beetaliheeme bin, Yesuusi 2 K.K. yan yelettiis. (Maa. 2:1, 5, 6) Hegee hiraagan odettidaagaadan polettiis!
8, 9. Masiyaa yeletaanne hegaappe kaallidi hanettiyaabaa xeelliyaagan aybi kasetidi odettidee?
8Masee geelaˈeeppe yelettana. (Isiyaasa 7:14 nabbaba.) Isiyaasa 7:14n “geela7iyaa” attuma naˈaa yelanaagee kasetidi odettiis. Geeshsha Maxaafay Ribiqa gelanaappe kase deˈido hanotaa, hegaara issi mala qaalan qonccissees. (Doo. 24:16, 43) Isiyaasa 7:14y Yesuusa yeletaara gayttidaagan polettidoogaa Maatiyoosi qonccissiyo wode, ayyaanay kaalettin “geelaˈo” (partenoos) giyo birshshettay deˈiyo Giriike qaalaa goˈettiis. Wonggeliyaa xaafida Maatiyoosinne Luqaasi, Mayraama geelaˈo gidiyoogaa, qassi a Xoossaa ayyaanan shahaaridoogaa xaafidosona.—Maa. 1:18-25; Luq. 1:26-35.
9Masiyaa yeletaappe simmin kawoy guutta naata worana. Xeetan qoodettiya layttaappe kase, Gibxxe kawuwaa Paarooni Ibraawetuppe yelettiya attuma naati Nayle SHaafan olettanaadan awaajjido wode hegaa malabay haniis. (Kes. 1:22) SHin i naata ‘morkkiyaa biitta’ efiido gishshau, Raaheela yeekkiyoogaa odiya Ermmaasa 31: 15,16y akeekana bessiyaaba. I zilaassay Yerusalaameppe huuphessa baggan, Biniyaama biittan haakkidi deˈiya Raaman siyettiis. Beetaliheemeeninne hegaa heeran deˈiya attuma naata woranaadan Kawuwaa Heeroodisi azazido wode, Ermmaasa hiraagay polettidoogaa Maatiyoosi yootiis. (Maatiyoosa 2:16-18 nabbaba.) Hegaa heeran deˈiya asay ay keena azzanidaakko qoppite!
10. Hoose7a 11:1y Yesuusa bolli waanidi polettidaakko qonccissa.
10Israaˈeelatuugaadan Masee Gibxxeppe xeesettana. (Hoo. 11:1) Attuma naata woranaadan Heeroodisi azazanaappe kase, issi kiitanchay Yooseefi, Mayraamanne Yesuusi Gibxxe baanaadan yootiis. “Godai hananabaa yootiyaagaa [Hooseˈa] baggaara, ‘Taani ta na7aa Gibxxe biittaappe xeesaas’ giidoogee polettana mala,” Heeroodisi hayqqana gakkanaassi yan takkidosona. (Maa. 2:13-15) Yesuusi ba yeletaaranne naatetta deˈuwaara gayttidaagan kasetidi odettidabaappe augeenne polettanaadan oottana danddayennaagee qoncce.
Masee Oosuwaa Doommiis!
11. Yihooway Tiyidoogaa sinttan ogee waanidi giigidee?
11Xoossay Tiyidoogaa sinttan ogee giigana. ‘Hananabaa yootiya Eelaasi,’ yaana Masiyaa ammananaadan asaa wozanaa giigissiyoogan ha oosuwaa oottanaagaa Milkkiyaasi kasetidi yootiis. (Milkkiyaasa 4:5, 6 nabbaba.) “Eelaasa” geetettidaagee Xammaqiya Yohaannisa gidiyoogaa Yesuusi ba huuphe yootiis. (Maa. 11:12-14) Yohaannisi oottidoban Isiyaasi yootido hiraagay polettidoogaa Marqqoosi qonccissiis. (Isi. 40:3; Mar. 1:1-4) Yesuusi baappe kase yiida Yohaannisi Eelaasaagaa mala oosuwaa oottanaadan hanotata giigissibeenna. Abay kasetidi odettido ‘Eelaasi’ oottidobay, Masiyaa oonatettaa qonccissiyaaba gididi, Xoossaa sheniyaara moggiya ogiyan hanidaba.
12. Masiyaa shaakkidi eranaadan maaddiya oosoy awugee?
12Xoossay immido oosoy Masiyaa oonatettaa eranaadan maaddees. Yesuusi Naazireete kataman, Ayhudatu woosa keettan, Isiyaasi xaafido xaatta maxaafaappe ba bolli polettidabaa, kaallidi deˈiyaagaadan nabbabiis: “Taani hiyyeesaassi lo77o mishiraachchuwaa yootanau tiyettido gishshau, Godaa Ayyaanai ta bollan de7ees. Qashettidaageetussi birshshettiyoogaa, qooqetussi xeelliyoogaa yootana mala, qassi qohettidaageeta qohuwaappe kessana mala, dosettida Godaa laittaa yootana mala, tana kiittiis.” Yesuusi tumuppe Masiyaa gidiyo gishshau, i, “Hachchi nabbabettin, intte siyiyo wode, ha Xoossaa maxaafai giidoogee polettiis” yaagiis.—Luq. 4:16-21.
13. Yesuusi Galiila biittan haggaazana haggaazuwaabay kasetidi odettidoy ayba ogiyaanee?
13Masee Galiila biittan haggaazana haggaazuwaabay kasetidi odettiis. “Zaabiloona biittaanne Nifttaaleema biittaa,” qassi “‘Aihuda gidenna asai de7iyo Galiila’ giyo biittaa” xeelliyaagan Isiyaasi hagaadan giidi xaafiis: “Xuman hemettiya asai wolqqaama poo7uwaa be7iis; qassi sakkana xuma biittan de7iyaageetuyyo poo7oi poo7iis.” (Isi. 9:1, 2) Yesuusi ba haggaazuwaa Qifirinaahooma kataman, Galiila biittan doommiis; Zaabiloonanne Nifttaaleema biittan deˈiya daroti i pooˈissido ayyaanaabaa pooˈuwan keehi goˈettidosona. (Maa. 4:12-16) Yesuusi Galiilan, wozanaa denttettiya, Deriyaa Bolla Timirttiyaa tamaarissiis; ba kiittidoogeeta dooriis; wolqqaama malaatatuppe koyroogaa yan oottiis; qassi hayquwaappe denddi simmidi 500 gidiya ba erissiyo ashkkaratuyyo qonccidoy yaana gidennan aggenna. (Maa. 5:1–7:27; 28:16-20; Mar. 3:13, 14; Yoh. 2:8-11; 1 Qor. 15:6) Yaatiyo gishshau, i ‘Zaabiloona biittaaninne Nifttaaleema biittan’ sabbakiyoogan Isiyaasa hiraagaa poliis. Yesuusi Kawotettaa kiitaa Israaˈeela biittan harasankka sabbakidoogee tuma.
Masee Oottanaagee Kasetidi Odettido Harabata
14. Mazamure 78:2 Yesuusi polidoy ayba ogiyaanee?
14Masee leemisuwan haasayana. Mazamuraawee Asaafi, “Taani etayyo haasayiyo wode, leemisuwan haasayais” yaagidi yexxiis. (Maz. 78:2) Hagee Yesuusa xeelliyaagan odettidaba gidiyoogaa Maatiyoosi qonccissiis. Yesuusi Kawotettaabaa sanaafici giyo miitta ayfiyaa dichaaninne irshshuwan leemisidoogaa yooti simmidi, Maatiyoosi hagaadan giis: “Leemisoi bainnan [Yesuusi] issibaakka odenna; hananabaa yootiyaagee, ‘Taani etayyo haasayiyo wode leemisuwan haasayais. Sa7ai merettoosappe doommidi geemmida yohota odais’ giidoogee polettana mala, hegaa i odiis.” (Maa. 13:31-35) Leemiso haasayay woykko leemisoy Yesuusi loytti tamaarissanau goˈettido ogetuppe issuwaa.
15. Isiyaasa 53:4y waanidi polettidaakko qonccissa.
15Masee nu harggiyaanne daafuraa tookkana. Isiyaasi “I tumu nu harggiyaa bau ekkiis; qassi nu azzanuwaakka tookkiis” yaagidi kasetidi yootiis. (Isi. 53:4) Yesuusi PHeexiroosa bollotiyo patti simmidi, haratakka pattidoogaa Maatiyoosi yootidi, “hananabaa yootiya Isiyaasi, ‘I nu sahuwaa bau ekkiis; qassi nu harggiyaakka tookkiis’ giidoogee [polettidoogaa]” qonccissiis. (Maa. 8:14-17) Yesuusi hegaappe hara daro wodetunkka harggidaageeta pattiis.
16. Isiyaasa 53:1 Yesuusi polidoogaa qonccissiyaabaa kiitettida Yohaannisi ay yootidee?
16Masee loˈˈobaa ubbaa oottidaba gidikkonne daroti an ammanibookkona. (Isiyaasa 53:1 nabbaba.) Kiitettida Yohaannisi ha hiraagay polettidoogaa qonccissiiddi hagaadan giis: “[Yesuusi] hegaa keena wolqqaama malaataa eta sinttan oottikkokka, hananabaa yootiya Isiyaasi, ‘Godau, nu markkatettaa ooni ammanidee? Godai ba wolqqaa oona bessidee?’ giidoogee tuma gidana mala, eti ammanibookkona.” (Yoh. 12:37, 38) Hegaadankka, kiitettida PHauloosa haggaazuwaa wode, Masiyaa Yesuusa xeelliyaagan odettiya mishiraachuwaa ammanidaageeti guutta.—Roo. 10:16, 17.
17. Yohaannisi Mazamure 69:4y polettidoogaa xeelliyaagan woygidee?
17Masiyaa asay coo ixxana. (Maz. 69:4) Yesuusi, “Tana ixxiyaagee ta Aawaakka ixxees. Ooninne oottibeenna oosuwaa eta giddon taani oottabeennabaa gidiyaakko, etau nagara gidennan attana; shin ha77i eti taani oottido oosuwaa be7idi, tanakka ta Aawaakka ixxidosona. SHin eta higgiyan, ‘Tana coo ixxidosona’ geetettidi xaafettidaagee polettana mala, hagee haniis” giidoogaa kiitettida Yohaannisi xaafiis. (Yoh. 15:24, 25) Ha sohuwan “Higgiyaa” geetettidabay he wode deˈiya Geeshsha Maxaafaa. (Yoh. 10:34; 12:34) Wonggeliyan xaafettidabay asay Yesuusa ixxidoogaa, ubba Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti a keehi ixxidoogaa qonccissees. Hegaa bollikka, Kiristtoosi, “Sa7ai inttena ixxanau danddayenna; shin taani sa7aa oosoi iita gidiyoogaa markkattiyo gishshau, tana ixxees” yaagiis.—Yoh. 7:7.
18. Nuuni ay oottiyoogee Yesuusi Mase gidiyoogaa mintti ammananaadan maaddii?
18 Ibraysxxe Geeshsha Maxaafan Masiyaa xeelliyaagan odettida hiraagata Yesuusi polido gishshau, koyro xeetu layttan deˈida, Yesuusa kaalliyaageeti, i Mase gidiyoogaa eridosona. (Maa. 16:16) Ha huuphe yohuwan beˈidoogaadan, Naazireete Yesuusa naatetta deˈuwaaranne haggaazuwaara gayttidaagan polettida hiraagati hegeetuppe amaridaageeta. Masiyaa xeelliyaagan odettida hara hiraagata qassi kaalliya huuphe yohuwan tobbana. He hiraagata xeelliyaagan wotti dentti qoppiyoogee, Yesuus Kiristtoosi saluwan deˈiya nu Aawaa Yihooway sunttido Mase gidiyoogaa mintti ammananaadan maaddees.
[Tohossa qofaa]
^ MENT. 4 “Laappun tammu saaminttaa” xeelliyaagan aaho qonccissuwaa demmanau Daaneela Hiraagaa Mintta Kaalla! (Amaarattuwaa) giya maxaafaa shemppo 11 xeella.
Woygada Zaaruutii?
• Yesuusa yeletaara gayttidaagan polettida hiraagati awugeetee?
• Masiyaa sinttan ogee waanidi giigidee?
• Isiyaasa shemppo 53n deˈiya, Yesuusi polido hiraagati awugeetee?
[Oyshata]