Neeni Ne Deˈuwan Ubbaappe Xoqqu Ootta Xeelliyoy Oonee?
Neeni Ne Deˈuwan Ubbaappe Xoqqu Ootta Xeelliyoy Oonee?
“Ne xalaalai . . . Ubbaappe Xoqqiya Xoossai sa7aa ubbaa [haariyaagaa].”—MAZ. 83:18.
1, 2. Nu atotettaara gayttidaagan Yihoowa suntta eriyoogaa xallay gidennay aybissee?
NEENI Yihoowa sunttaa koyro beˈidoy issi uri Kessaabaa 6:3 bessin gidennan aggenna. He xiqisee 1879, Amaaratto Birshettan, “Ubbaa Danddayiya Xoossadan qonccaas; Igzi Yihoowa giya ta sunttan etau erettabeykke” yaagiyaagaa siyido wode garamettennan aggakka. He wodeppe doommada, siiqiya, nu Xoossaa Yihoowa eranaadan harata maaddanau neeni ha xiqisiyaa goˈettidoogee sirissenna.—Roo. 10:12, 13.
2 Asay Yihoowa sunttaa eriyoogee koshshiyaaba gidikkokka, he eraa xallay gidenna. Mazamuraawee, “Ne xalaalai . . . Ubbaappe Xoqqiya Xoossai sa7aa ubbaa [haariyaagaa]” yaagido wode, nu atotettau keehippe koshshiyaabaa waati qonccissidaakko akeeka. (Maz. 83:18) Ee, Yihooway ubbaappe xoqqu oottidi xeellana bessiyoogaa. Yaatiyo gishshau, Ubbabaa Medhidaagaa gidiyoogaadan, ba medhido meretay ubbay baassi haarettanaadan i koyiyoogee bessiyaaba. (Ajj. 4:11) Hegaa gishshau, ‘Taani ta deˈuwan xoqqu oottada xeelliyoy oonee?’ yaagidi nuna oychana koshshiyo loˈˈo gaasoy deˈees. Ha oyshau nu zaaroy aybakko akeekan qoppiyoogee bessiyaaba!
Edene Gannatiyan Denddida Oyshaa
3, 4. Seexaanay Hewaano waatidi cimmidee, hegee ay kaalettidee?
3 Ha oyshay keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa beni Edene gannatiyan hanidabaappe akeekana danddayettees. Guyyeppe Seexaanaa Dabloosa geetettida, makkalancha kiitanchay koyro maccaasiyaa Hewaana, Yihooway issi mittaa ayfiyaappe meennaadan azazido azazuwaappe ba koshshaa kaseyanaadan o cimmiis. (Doo. 2:17; 2 Qor. 11:3) A hegan cimettada Yihooway ubbabaa haariyo maataa bonchennaagaa bessaasu. Hewaana ba deˈuwan xoqqu oottada xeelliyoy Yihoowa gidennaagaa bessaasu. SHin Seexaanay Hewaano cimmidoy ayba ogiyaanee?
4 Seexaanay Hewaano haasayissido wode geema gidida cora hiillaa goˈettiis. (Doomettaabaa 3:1-5 nabbaba.) Koyruwan, Seexaanay Yihoowau buzo sunttaa goˈettibeenna. O haasayissiiddi “Xoossai” giidi haasayissiis. Hegaappe dumma hanotan, Doomettaabaa maxaafaa xaafidaagee he shemppuwaa koyro payduwan Yihoowayyo buzo sunttaa goˈettiis. Naaˈˈanttuwan, Seexaanay Xoossaa ‘azazuwaabaa’ oychiyoogaappe Xoossay ‘giidobaa’ oychiis. (Doo. 2:17) Ha geema ogiyan Seexaanay he azazoy keehippe koshshiyoogaa guutti xeellanaadan oottanau maliis. Heezzanttuwan, Seexaanay Hewaani xallaa haasayissidaba gidikkokka, “inttena” giya qaalaa goˈettiis. Hegaadan oottiyoogan, giishin a babaanne ba azinaa gishshaa haasayiyaabadan bana xoqqu oottada xeellanaadaaninne otorettanaadan oottanau maliis. Hegee ay kaalettidee? Hewaana shooshshaayyo, “Nuuni gannatiyan de7iya mittatu teeraa maanau danddayoos” gaada ba azinaa gishshaanne babaa yootiyoogan ba maata gidennabaa kuuyaasu.
5. (a) Seexaanay Hewaana ba xeelaa aybin wottanaadan oottidee? (b) Meennaadan Xoossay azazido mittaa ayfiyaa Hewaana miidoogee ay bessii?
5 Seexaanay tumaakka geellayiis. I Addaameenne Hewaana “Gannatiyan de7iya mitta teeraa ubbaappekka” meennaadan azaziyoogan Xoossay bessennabaa oottiis gaanau maliis. Kaallidi Seexaanay, Hewaana “Xoossaadan” hanada ba hanotaa waatada kaseegaappe loyttana danddayiyaakko, babaa qoppanaadan oottiis. Wurssettan, a ubbabaa baayyo immida Xoossaara deˈiya dabbotaabaa gidennan, he mittaa ayfiyaabaa qoppanaadan oottiis. (Doomettaabaa 3:6 nabbaba.) Hewaana he mittaa ayfiyaa miyoogan ba deˈuwan ubbaappe xoqqu oottada xeelliyoy Yihoowa gidennaagaa bessidoogee azzanttiyaaba.
Iyyooba Wode Denddida Oyshaa
6 Seexaanay Iyyooba suuretettaa xeelliyaagan waatidi oyshaa denttidee, hegan Iyyoobi ayba injjiyaa demmidee?
6 Daro xeetu layttay aadhi simmin, ammanettida asa gidida Iyyoobi ba deˈuwan ubbabaappe xoqqu oottidi xeelliyoy oonakko bessiyo injjiyaa demmiis. Iyyooba suuretettaabaa Yihooway Seexaanau yootido wode, Seexaanay, “Tumu Iyyoobi neeyyo coo yayyii?” yaagidi zaariis. (Iyyooba 1:7-10 nabbaba.) Iyyoobi Xoossau azazettiya ura gidiyoogaa Seexaanay kashi gibeenna. Iyyoobi Yihoowayyo oottiyoy siiqoy denttettin gidennan, ba goˈˈaassa giidi Seexaanay geema ogiyan mootiis. Ha mootoy worddo gidiyoogaa bessana danddayiyay Iyyooba xalaala; qassi i hegaadan oottanau injjiyaa demmiis.
7, 8. Iyyoobi ayba paaciyaa xoonanau koshshidee, i ammanettidaagaa gididi gencciyoogan ay bessidee?
7 Seexaanay Iyyooba bolli daro metuwaa bolli bollan ehaanaadan Yihooway paqqadiis. (Iyy. 1:12-19) Iyyoobi ba hanotay laamettidoogan waanidee? I, “Nagaraa oottibeenna; Xoossaa amassalibeenna” yaagidi Geeshsha Maxaafay yootees. (Iyy. 1:22) SHin Seexaanay Iyyooba mootiyoogaa aggibeenna. Ubba i, “Hegee ta mashuwaa ekko!’ yaagiyoogaadan, asi ba shemppuwaa gishshau, bau de7iyaabaa ubbaa immana” yaagidi gujji mootiis. (Iyy. 2:4) Iyyooba wolqqaama metoy gakkikko, i ba deˈuwan xoqqu oottidi xeelliyoy Yihoowa gidennabadan kuuyana giidi Seexaanay yootiis.
8 Iyyooba issi iita harggee oyqqin a bollay laamettiis; hegaappe simmin a maccaasiyaa i Xoossaa cayidi hayqqanaadan minttettaasu. Guyyeppe, minttettiyaageeta giyo heezzu laggeti Iyyoobi balabaa oottidobadan wordduwan mootidosona. (Iyy. 2:11-13; 8:2-6; 22:2, 3) Gidoppe attin, ha ubba metoy gakkishinkka, Iyyoobi ba suuretettaa naagidi deˈiis. (Iyyooba 2:9, 10 nabbaba.) I ammanettidaagaa gididi gencciyoogan ba deˈuwan ubbaappe xoqqu oottidi xeelliyoy Yihoowa gidiyoogaa bessiis. Iyyoobi polo gidenna asaa naati Dabloosa worddo mootuwaa, banttau danddayettida keenan zaarana danddayiyoogaakka qonccissiis.—Leemiso 27:11ra gatta xeella.
Yesuusi Zaarido Polo Zaaruwaa
9. (a) Yesuusi koyiyoobaa xeelliyaagan Seexaanay paaccanau malidoy ayba ogiyaanee? (b) Ha paaciyau Yesuusi ayba zaaro immidee?
9 Yesuusi xammaqetti simmin takkennan, Seexaanay Yesuusi ba deˈuwan Yihoowa ubbaappe xoqqu oottidi xeelliyoogaappe ba koshshaa polanaadan cimmanau maliis. Dabloosi Yesuusa heezzu paaciyaa paacciis. Koyruwan, Yesuusi qumaa maanau keehi koyiyoogaa akeekidi, shuchaa oytta oottanaadan paacciis. (Maa. 4:2, 3) Yesuusi 40 gallassaa xoomido gishshau, keehi namisettiis. Yaatiyo gishshau, i maalaaliyaaba oottiyo wolqqaa ba namisaa zaaranau goˈettanaadan Dabloosi minttettiis. Yesuusi waatidee? Hewaaniigaappe dumma hanotan, Yesuusi Yihoowa Qaalan ba xeelaa wottiis; qassi sohuwaara paaciyaa eqettiis.—Maatiyoosa 4:4 nabbaba.
10. Yesuusi beeta maqidasiyaa xeeraappe duge guppanaadan Seexaanay paaccidoy aybissee?
10 Yesuusi ba huuphiyaa siiqiyoogaa bessiyaabaa oottanaadankka Seexaanay paaccanau maliis. Yesuusi beeta maqidasiyaa xeeraappe duge guppanaadan i paacciis. (Maa. 4:5, 6) Seexaanay ay oottanau qoppidee? Yesuusi hegaadan oottidi qohettennaba gidikko, i “Xoossaa Na7aa” gidiyoogee erettanaagaa Seexaanay yootiis. Yesuusi maalaalissiyaabaa oottiyo wolqqaa bessanau hegaadan oottiyoogan ba sunttau keehippe qoppanaadan Dabloosi koyidoogee qoncce. Issi uri otorettiyoogan, qassi asi karennaadan giidi bessennabaa oottana danddayiyoogaa Seexaanay erees. Seexaanay Geeshsha Maxaafaa bala ogiyan goˈettiis; shin Yesuusi Yihoowa Qaalaa loyttidi eriyoogaa qonccissiis. (Maatiyoosa 4:7 nabbaba.) He paaciyaa eqettiyoogan, Yesuusi ba deˈuwan ubbaappe xoqqu oottidi xeelliyoy Yihoowa gidiyoogaa zaarettidi bessiis.
11. Dabloosi saˈaa kawotettaa ubbaa immanau shoobbido shoobiyaa Yesuusi ixxidoy aybissee?
11 Heezzantto paaciyan Seexaanay, saˈan deˈiya kawotettaa ubbaa Yesuusau immanau shoobbiis. (Maa. 4:8, 9) Yesuusi sohuwaara he shoobiyaa ixxis giis. He shoobiyaa ekkiyoogee, Yihooway ubbabaa haariyo maataa, giishin Xoossay Ubbaappe Xoqqa gidiyo maataa ekkennaagaa gidiyoogaa Yesuusi eriis. (Maatiyoosa 4:10 nabbaba.) Ha ubba hanotan, Yesuusi Seexaanau Geeshsha Maxaafaappe yootidi zaariis; he xiqisetun Yihoowa buzo sunttay deˈees.
12. Yesuusi saˈan deˈido wodiyaa wurssettan, kuuyana koshshido metiya kuushshay aybee, i he hanotaa xeellido ogiyaappe ay tamaariyoo?
12 Yesuusi saˈan deˈido wodiyaa wurssettan, Maa. 20:17-19, 28; Luq. 12:50; Yoh. 16:28) Gidikkokka, Yesuusi asay a wordduwan mootanaagaa, Ayhudatu higgiyaa maaran ba bolli pirddanaagaa, qassi Xoossaa sunttaa cayidabadan qoodettidi kaqettanaagaa erees. Hegaa mala hanotan hayqqiyoogaa eriyoogan i keehippe unˈˈettiis. I, “Ta Aawau, danddayettiyaabaa gidikko, ha burccukkuwaa taappe digga” yaagidi woossiis. SHin gujjidi, “Neeni koyiyoogaadan hanoppe attin, taani koyiyoogaadan hanoppo” yaagiis. (Maa. 26:39) Yesuusi hayqqana gakkanaashin ammanettidaagaa gidiyoogan, ba deˈuwan ubbaappe xoqqu oottidi xeelliyoy oonakko qonccissidoogee tuma!
metiya kuushshaa kuuyanau koshshiis. I saˈan haggaazido wodiyaa ubban, ba shemppuwaa ba dosan yarshsho oottidi immanaagaa yootiis. (Ha Oyshau Nu Zaaruwaa
13. Hewaani, Iyyoobanne Yesuus Kiristtoosa leemisuwaappe ay tamaaridoo?
13 Qommoora beˈidobaappe ay tamaaridoo? Hewaani hanotaappe, bantta xallaa siiqiyo amuwaa poliyaageeti woykko banttana xoqqu oottidi xeelliyaageeti bantta deˈuwan ubbaappe xoqqu oottidi xeelliyoy Yihoowa gidennaagaa qonccissiyoogaa tamaarida. Hegaappe dumma hanotan, Iyyoobi suuretettaa naagidoogaappe, polo gidenna asaa naatikka issi metuwau gaasoy aybakko kumetta hanotan erana xayikkokka, ammanettidaageeta gididi metuwaa gencciyoogan, Yihoowa kaseyiyoogaa bessana danddayiyoogaa tamaaroos. (Yaaq. 5:11) Wurssettan, Yesuusa leemisuwaappe, nu sunttaa woy nu bonchuwaa keehi xoqqu ootti xeellennan, yeellayiyaabaa eeno giidi gencciyoogaa tamaaroos. (Ibr. 12:2) SHin ha tamaaridobata nu galla galla deˈuwan waatidi oosuwan peeshshana danddayiyoo?
14, 15. Yesuusi paaciyaa zaarido hanotay Hewaaniigaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee, nuuni Yesuusa leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo? (Sinttaa 20n deˈiya misiliyaa goˈetta.)
14Paacee Yihoowa dogissanaadan mule paqqadoppite. Hewaana bana gakkiiddi deˈiya paaciyaa bolla ba xeelaa wottaasu. A he mittaa teeray “maanau mal77iyaagaa, xeellanau lo77iyaagaa, qassi asi aadhdhida eratettaa demmanau amoyiyaagaa gidiyoogaa be7aasu.” (Doo. 3:6) Yesuusi bana gakkida heezzu paaciyaa zaarido hanotaappe hegee keehi dummatiyaaba! Ubba paaciyankka, i ekkiyo tanggoy kaalettiyoobaa he paacee dogissanaadan paqqadibeenna. I Xoossaa Qaalan ammanettiis; qassi Yihoowa sunttaa goˈettiis.
15 Yihoowa ufayssennabaa oottanaadan nuna paacee gakkiyo wode, nu xeelaa wottiyoy aybiinee? Nu xeelaa paaciyan wottiyo wode, balabaa oottiyo koshshay gujjees. (Yaaq. 1:14, 15) Amuwaa agganau nuuni ekkiyo tanggoy nu bollaappe issuwaa qanxxiyoogaa mala keehi metiyaaba gidikkokka, sohuwaara tangguwaa ekkana koshshees. (Maa. 5:29, 30) Yesuusaagaadan, nuuni ekkiyo tanggoy kaalettiyoobaa, giishin Yihoowaara nuuyyo deˈiya dabbotaa waatidi bochiyaakko qoppana koshshees. Nuuni a Qaalay, Geeshsha Maxaafay giyoobaa hassayana koshshees. Nu deˈuwan ubbaappe xoqqu ootti xeelliyoy Yihoowa gidiyoogaa bessana danddayiyoy hegaadan oottiyoogaa xallaana.
16-18. (a) Nu wozanay keehippe azzananaadan oottana danddayiyay aybee? (b) Unˈˈissiya hanotan genccanaadan nuna aybi maaddii?
16Intte bolli gakkiya iita metoy intte Yihoowa bolli yiillotanaadan oottana mala mule paqqadoppite. (Lee. 19:3) Ha iita alamiyaa wurssettay kaseegaappe mati mati biyo wode, Yihoowa asaappe daroy daafabaaninne iita metuwan qohettiiddi deˈees. Ha wodiyan, Yihooway maalaaliyaaba oottidi nuna naagana giidi qoppokko. Gidikkokka, nuuni siiqiyo uri hayquwan shaahettiyo wode woy nuuni metuwan tuggatiyo wode, Iyyoobaagaadan hidootaa qanxxana danddayoos.
17 Issi issi hanotay gakkanaadan Yihooway aybissi paqqadidaakko Iyyoobi eribeenna; iitabay gakkiyoy aybissakko nuunikka issi issitoo erennan aggana danddayoos. Heyte biittan gakkidaagaa mala biittaa qaattan, woy meretay gattiyo hara daafan hayqqida ammanettida ishatubaa siyennan aggokko. Woykko danoban qohettida woy iita daafan hayqqida, ba suuretettaa naagida ura erana danddayoos. Woykko, issi unˈˈissiya hanotay nu bolli gakkanau danddayees; woy pirdda pacay gakkiyoogaa beˈana danddayoos. Nu wozanay keehippe azzaniyo gishshau, ‘Yihoowau aybissi ta bolli hagaa malabay gakkii? Taani ay balaa oottidanaa?’ giidi qoppana danddayoos. Imb. 1:2, 3) Hegaa mala hanotan genccanaadan nuna aybi maaddana danddayii?
(18 Hegaa mala hanotay Yihoowan nashettennaagaa bessiyaabadan qoppennaadan naagettana koshshees. Yesuusi ba wode gakkida naaˈˈu azzanttiya hanotata yootido wode he tumaa qonccissiis. (Luqaasa 13:1-5 nabbaba.) Daro metoti “qaadainne [“qoppennan gayttiyaabaynne,” NW] wodee oottoogaadan” haniyaabata. (Era. 9:11) SHin nuna metoy gakkanaadan oottida gaasoy ayba gidikkokka, nu xeelaa ‘minttetto ubbaa Xoossan’ wottikko, genccana danddayoos. Ammanettidaageeta gididi deˈanau koshshiya minotettaa i nuuyyo immana.—2 Qor. 1:3-6.
19, 20. Kawushshiya hanotaa genccanaadan Yesuusa aybi maaddidee, nuunikka hegaadan oottanau aybi maaddana danddayii?
19Otoroy woy yeellatennaadan yayyiyoogee intte qoppiyo waannaba gidanaadan mule paqqadoppite. Yesuusi ba huuphiyaa kaushshidoogee, i “ba shenen ubbabaa aggi bayidi, ashkkara meretaa” ekkanaadan oottiis. (Pili. 2:5-8) I Yihoowan ammanettiyo gishshau, kaushshiya daro hanotaa genccana danddayiis. (1 PHe. 2:23, 24) Hegaadan oottiyoogan, Yesuusi Yihoowa sheniyaa kaseyiis; hegaa gishshau Yihooway a keehi xoqqu xoqqu oottiis. (Pili. 2:9) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati hegaa mala ogiyan deˈanaadan yootiis.—Maa. 23:11, 12; Luq. 9:26.
20 Issi issitoo nu ammanuwan gakkiya paacee nuna yeellayana danddayees. SHin kaallidi deˈiyaagaadan giida, kiitettida PHauloosaagaadan ammanettana koshshees: “Qassi taani ha metuwaa ekkiyoogee hegaa gishshassa. SHin taani ammanidoogaa eriyo gishshau, yeellatikke. Qassi taani ayyo immido hadaraa he gallassai gakkanaassi, i naaganau danddayiyoogaa erais.”—2 Xim. 1:12.
21. Alamiyan ba xallaa siiqiyo hanotay deˈishinkka neeni murttee aybee?
21 Nu wodiyan “asati banttana siiqiyaageeta” gidanaagaa Geeshsha Maxaafay kasetidi yootiis. (2 Xim. 3:2) Yaatiyo gishshau, nu yuushuwan deˈiya asay bantta deˈuwan Yihoowa xoqqu ootti xeellennaagee garamenna. Hegaa mala ba xallaa siiqiyo xeelay nu qofaa mule mooroppo! Hegaappe, paacee, iita metoy woy yeellayiya hanotay gakkiyaaba gidikkokka, nu deˈuwan ubbaappe xoqqu oottidi xeelliyoy tumuppe Yihoowa gidiyoogaa bessanau ubbay murttidaageeta gidoos!
Kaallidi Deˈiya Hanotaappe Ay Tamaarana Danddayiyoo?
• Seexaanay Hewaano balettido ogiyaappe
• Iyyoobi bana azzanttiya metoy gakkin zaaridobaappe
• Yesuusi ubbabaappe xoqqu oottidi xeellidobaappe
[Oyshata]
[Sinttaa 19n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Hewaana Yihoowaara bau deˈiya dabbotan xeelaa wottennan aggaasu
[Sinttaa 20n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Yesuusi Seexaanaa paaciyaa eqettiis; qassi Yihoowa sheniyaa poliyoogan ba xeelaa wottiis
[Sinttaa 22n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Heyten biittaa qaattaappe simmin, dunkkaaiyaappe dunkkaaniyaa biidi asau markkattiyoogaa
Unˈˈissiyaabay nuna gakkiyo wode ‘minttetto ubbaa Xoossan’ nu xeelaa wottana danddayoos