“Inttena Kaalettiyaagee Issuwaa; Ikka Kiristtoosa”
“Inttena Kaalettiyaagee Issuwaa; Ikka Kiristtoosa”
“Inttena kaalettiyaagee issuwaa; ikka Kiristtoosa gidiyo gishshau, ‘kaalettiyaagoo’ geetettoppite.”—MAA. 23:9, 10, NW.
1. Yihoowa Markkati banttana Kaalettiyaagee oona gidiyoogaa akeekiyoonaa, aybissi?
KIRISTTAANE giyo woosa keettatun kaalettiyaageeti deˈoosona; Rooma phaaphaasee, Orttodookise woosa keettaa patriyarikeenne hegaa mala hara boncho sunttay deˈiyoogeeti, qassi hara haymaanootetunkka kaalettiyaageeti hegeetuppe amaridaageeta. Yihoowa Markkata kaalettiya asi baawa. Eti asi erissiyo ashkkarata woy asaa kaalliyaageeta gidokkona. Yihooway ba Naˈaa xeelliyaagan: “Be7ite, taani a asaayyo markka, kaalettiyaagaanne halaqa oottaas” yaagidi hananabaa yootidoogaara hegee moggottees. (Isi. 55:4) Ayyaanan tiyettidaageetunne etaara issippe oottiya ‘hara dorssatu’ alame yuusho gubaaˈee, Yihooway eta bolli sunttidoogaappe hara kaalettiyaagaa koyokkona. (Yoh. 10:16) Yesuusi: “Inttena kaalettiyaagee issuwaa; ikka Kiristtoosa” yaagidoogaa eti maayoosona.—Maa. 23:10, NW.
Israaˈeelata Kaalettida Kiitanchaa
2, 3. Xoossaa Naˈay Israaˈeelatuyyo koshshiya ay ooso oottidee?
2 Kiristtaane gubaaˈee eqqanaappe daro xeetu layttaa kasetidi, Yihooway ba asaa Israaˈeela kaalettiya issi kiitanchaa sunttiis. Israaˈeelata Gibxxeppe kessi simmidi Yihooway etayyo hagaadan giis: “Ne ogiyan nena naagana malanne taani neeyyo giigissido sohuwaa nena efaana mala, taani kiitanchchaa ne sinttau kiittana. I yootiyoobaa ezggada ayyo azazetta; a bolli makkaloppa; ta sunttai a bolli de7iyo gishshau, intte nagara oottiyaabaa gidikko, intteyyo i atto geenna.” (Kes. 23:20, 21) ‘Yihoowa sunttay a bolli deˈiyo’ ha kiitanchay, Xoossau bayra Naˈaa giidi qoppiyoogee bessiyaaba.
3 Xoossaa Naˈay asa gididi yelettanaappe kase Mikkaaˈeela geetettees giidi qoppiyoogee bessiyaaba. Daaneela maxaafan, Mikaaˈeeli Daaneela asaa “halaqaa” geetettiis. (Dane. 10:21) Erissiyo ashkkaraa Yihuday, Daaneela wodiyaappe daro layttaa kasetidi, Mikaaˈeeli Israaˈeelatuura gayttidabaa oottiyoogan shaahettidoogaa yootiis. Muusee hayqqi simmin, Seexaanay ba koshshaa polanau Muuse ahaa goˈettana koyidaba milatees; hegee geella Israaˈeelati eeqau goynnanaadan denttettanaassa gidennan aggenna. Hegaa teqqanau Mikaaˈeeli kelttiyaa geliis. Yihuday: “Kiitanchchatu halaqai Mikaa7eeli Muuse ahaabaa xalahe halaqaara palamettido wode, ‘Godai nena seero’ giidoogaappe attin, cashsha qaalan a bolli pirddanau koyibeenna” yaagiis. (Yih. 9) Hegaappe guuttaa takkidi, Yarkko katamay doodettanaappe kasetidi, Xoossay Yaasa maaddanaagaa ayyo yootidi minttettanau yiida, “GODAA olanchchatu gadaawai” Mikaaˈeela gidiyoogee qoncce. (Yaasa 5:13-15 nabbaba.) Issi keehippe koshshiya kiitaa hananabaa yootiya Daaneelayyo issi kiitanchay gattennaadan teqqanau daydantta gidida issi halaqay malido wode, he kiitanchaa maaddanau kiitanchatu halaqay Mikaaˈeeli yiis.—Dane. 10:5-7, 12-14.
Kasetidi Odettida Kaalettiyaagee Yiis
4. Masee yaanaagaa xeelliyaagan odettida hiraagay awugee?
4 He hanotaappe kasetidi, hananabaa yootiya Daaneelau “Halaqai Masee” yaanaagaa xeelliyaagan hananabaa yootanau Yihooway ba kiitanchaa Gabreela kiittiis. (Dane. 9:21-25) * Keerettida wodiyan, 29 M.L. wurssettaa heeran, Yesuusi Yohaannisan xammaqettiis. Yesuusa bolli geeshsha ayyaanay wodhin, i Tiyettidaagaa, giishin Kiristtoosa woykko Masiyaa gidiis. (Maa. 3:13-17; Yoh. 1:29-34; Gal. 4:4) I Masiyaa gidiyoogaadan aara laggetiyay baynna Kaalettiyaagaa gidana.
5. Kiristtoosi saˈan haggaaziyo wode Kaalettiyaagaa gididi oottidoy ayba ogiyaanee?
5 Yesuusi saˈan haggaazuwaa doommoosappe doommidi, ‘Halaqaa Masiyaa’ gidiyoogaa bessiis. I guutta gallassa giddon erissiyo ashkkarata shiishshiyoogaa doommiis; qassi maalaalissiya ba koyro oosuwaa oottiis. (Yoh. 1:35–2:11) He biittan ubbasan Kawotettaa mishiraachuwaa yootiiddi i biyo wode, erissiyo ashkkarati aara issippe biidosona. (Luq. 8:1) I sabbakiyo oosuwan eta loohissiis; qassi sabbakiyoogaaninne tamaarissiyoogan sintta xeera gididi oottiyoogan etau loˈˈo leemiso gidiis. (Luq. 9:1-6) Ha wodiyan Kiristtaane cimati hegaara gayttidaagan a leemisuwaa kaallana koshshees.
6. Kiristtoosi Henttanachanne Kaalettiyaagaa gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?
6 Yesuusi siiqiya henttanchan bana leemisiyoogan, kaalettiyoogan oottiyo harabaa yootiis. Arshsho bagga biittatun henttanchati bantta wudiyaa kaalettoosona. W. M. Tamsen giyo xaafee Zi Land end zi Buuk giyo maxaafan hagaadan giis: “Henttanchay sinttan kaalettiyoy oge bessana xallaassa gidennan, dorssati waayettennaaninne qohiyaabi baynnan baana danddayiyoogaa beˈanaassa. . . . I [ba] gatiman, wudiyaa aaca qooruwan heemmeesinne kaalettees; qassi eta qohiyaabaa teqqees.” Yesuusi i tumu Henttanchanne Kaalettiyaagaa gidiyoogaa bessanau: “Taani dorssaa loitta heemmiyaagaa; dorssaa loitti heemmiyaagee he dorssatu gishshau haiqqees. Ta dorssati ta qaalaa siyoosona; taani eta erais; etikka tana kaalloosona” yaagiis. (Yoh.10:11, 27) Yesuusi ba gidoogaadankka, ba dorssatu gishshau ba shemppuwaa yarshshidi hayqqiis; shin Yihooway “haariyaagaanne ashshiyaagaa a oottidi, baappe ushachcha baggan xoqqu xoqqu oottiis.”—Oos. 5:31; Ibr. 13:20.
Kiristtaane Gubaaˈiyaa Kaalettees
7. Yesuusi aybaa baggaara Kiristtaane gubaaˈiyaa kaalettii?
7 Yesuusi hayquwaappe denddidi, saluwaa baanaappe guuttaa kasetidi: “Maata ubbai saluwaaninne sa7an taayyo imettiis” yaagiis. (Maa. 28:18) Kiristtaane haymaanootiyaa tuman Yesuusi ba erissiyo ashkkarata minttettanaadan, Yihooway geeshsha ayyaanaa a baggaara immiis. (Yoh. 15:26) PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln Yesuusi beni Kiristtaanetu bolli he ayyaanaa gussiis. (Oos. 2:33) Geeshsha ayyaanay hegaadan gukkidoogee Kiristtaane gubaaˈee eqqidoogaa malaatees. Yihooway ba Naˈay saˈan deˈiya gubaaˈiyaa saluwan uttidi kaalettanaadan sunttiis. (Efisoona 1:22; Qolasiyaasa 1:13, 18 nabbaba.) Yesuusi Kiristtaane gubaaˈiyaa Yihoowa geeshsha ayyaanaa baggaara kaalettees; qassi i ‘haariyo’ kiitanchati ayyo oottoosona.—1 PHe. 3:22.
8. Kiristtoosi koyro xeetu layttan ba erissiyo ashkkarata kaalettanau saˈan ay goˈettidee, ha wodiyan shin ay goˈettii?
8 Kiristtoosi geeshsha ayyaanaa baggaara “imota” gidida attuma asatakka immiis; etappe amaridaageeti Kiristtaane gubaaˈiyaa heemmiyaageetanne “tamaarissiyaageeta.” (Efi. 4:8, 11) Kiitettida PHauloosi Kiristtaane cimata: “Xoossaa woosa keettaa naagite; qassi Geeshsha Ayyaanai inttena halaqa woy cima oottidi sunttido wude ubbaakka intte huuphiyaakka naagite” yaagidi zoriis. (Oos. 20:28) Kiristtaane gubaaˈiyaa doomettan deˈida ha cimati ubbay ayyaanan tiyettidaageeta. Kiitettidaageetinne Yerusalaame gubaaˈiyaa cimati bollaara heemmiyaagaa gididi oottidosona. Kiristtoosi saˈan deˈiya tiyettida ba ishatu citaa kaalettanau bollaara heemmiyaagaa goˈettiis. (Ibr. 2:11; Oos. 16:4, 5) Ha wurssetta wodiyan Kiristtoosi “babaa ubbaa,” giishin Kawotettaara gayttidaagan saˈan deˈiya ubbabaa ‘ammanettida wozannaama ashkkaraunne’ a kalˈˈatiya Bollaara Heemmiya, tiyettida Kiristtaanetu citau hadaraa immiis. (Maa. 24:45-47) Tiyettidaageetinne etaara oottiya hara dorssati ha wodiyan Bollaara Heemmiyaagaa kaaletuwaa kaalliyoogee, banttana Kaalettiyaagaa, Kiristtoosa kaalliyoogaa gidiyoogaa akeekoosona.
Kiristtoosi Sibikate Oosuwaa Kaalettees
9, 10. Kawotettaa mishiraachuwaa aassiyoogaa xeelliyaagan Kiristtoosi kaalettidoy ayba ogiyaanee?
9 Yesuusi koyruwaappe doommidi alame yuushuwan sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwaa kaalettiiddi takkiis. I Kawotettaa mishiraachoy saˈan deˈiya asau odettiyo maaraa giigissiis. I saˈan haggaaziyo wode, ba kiittidoogeeta hagaadan azaziis: “Aihuda gidenna asaa biitti booppite; qassi Samaaretu katamaakka geloppite; hegaa gishshaa bayida dorssaakko, Israa7eela asaakko biite. Biidi, ‘Saluwaa kawotettai matattiis’ yaagidi yootite.” (Maa. 10:5-7) Eti 33 M.L. PHenxxaqosxxe gallassaappe simmin, Ayhudatuyyoonne Ayhuda gidenna asau mishettidi hegaa yootidosona.—Oos. 2:4, 5, 10, 11; 5:42; 6:7.
10 Yesuusi guyyeppe geeshsha ayyaanaa baggaara Kawotettaa mishiraachoy Samaariyaa asaunne Ayhuda gidenna hara asau odettanaadan oottiis. (Oos. 8:5, 6, 14-17; 10:19-22, 44, 45) Kawotettaa mishiraachoy Ayhuda gidenna deriyan aakkanaadan minttettanau, Xarsseese Saaˈooli Kiristtaane gidanaadan Yesuusi ba huuphen denttettiis. Yesuusi ba erissiyo ashkkaraa Hanaaniyaa: “Denddada Suure giyo ogiyaa baada, Yihudaa sooni issi Saa7oola giyo Xarsseeseppe yiida bitaniyaa koya; . . . Saa7ooli Aihuda gidenna asaa sinttan, kawotu sinttaaninne Israa7eela asaa sinttan, ta sunttaa erissanaunne taassi oottanau doorettida miishsha gidiyo gishshau, neeni ba” yaagidi azaziis. (Oos. 9:3-6, 10, 11, 15) He ‘bitanee’ kiitettida PHauloosa gidiis.—1 Xim. 2:7.
11. Sabbakiyo oosoy geeshsha ayyaanaa baggaara aakkanaadan Yesuusi oottidoy ayba ogiyaanee?
11 Ayhuda gidenna deretun Kawotettaa mishiraachuwaa aassiyo wodee gakkin, PHauloosi misoonaawe oosuwau Qeeri Isiyaanne Awurooppaa baanaadan saluwaappe kaaletoy imettiis. Oosuwaa maxaafan Luqaasi: “Eti [Sooriyaa Anxxookiyaa gubaaˈiyan deˈiya hananabaa yootiyaageetinne asttamaareti] Godaassi goinnishiininne xoomishin, Geeshsha Ayyaanai, ‘Taani xeesido oosuwaassi Barnnaabaasanne Saa7oola tau kessite’ yaagiis. Yaagin eti xoomidoogaappenne woossidoogaappe guyyiyan, bantta kushiyaa Barnnaabaasa bollinne Saa7oola bolli wottidi, eta yeddidosona” yaagidi xaafiis. (Oos. 13:2, 3) Yesuusi Ayhuda gidenna asau Ba sunttaa erissanaadan, Bau “doorettida miishsha” gidanaadan, Xarsseese Saaˈoola xeesiis; yaatiyo gishshau, sabbakiyo oosuwau ooratta hanotan denttettiya ha kiitay yiidoy, gubaaˈiyaa Kaalettiyaagaa gidida, Kiristtoosappe. Yesuusi sabbakiyo oosuwaa kaalettanau geeshsha ayyaanaa goˈettiyoogee, PHauloosi misoonaawe oosuwau naaˈˈanttuwaa biyo wode qoncciis. PHauloosinne aara biyaageeti awude awa baanaakko “Yesuusa Ayyaanai” kaalettidoogaa, giishin Yesuusi geeshsha ayyaanaa baggaara kaalettidoogaa taarikee qonccissees; eti Awurooppaa baanaadan ajjuutan kaaletoy imettiis.—Oosuwaa 16:6-10 nabbaba.
Yesuusi Gubaaˈiyaa Kaalettiyo Ogiyaa
12, 13. Gubaaˈetun oosettiyaabaa ubbaa Kiristtoosi minttidi kaalliyoogaa Ajjuutaa maxaafay waatidi bessii?
12 Koyro xeetu layttaa M.Ln, Yesuusi bana kaalliya ayyaanan tiyettidaageetu gubaaˈiyan hanettiyaabaa loyttidi kaalliis. Ayyaanaaban ubba gubaaˈee deˈiyo hanotaa i loyttidi erees. Nuuni Ajjuutaa shemppo 2nne 3 nabbabiyo wode hegaa akeekoos. I Qeeri Isiyan deˈiya laappun gubaaˈeta yootiis. (Ajj. 1:11) I he wode bana kaalliyaageeti deˈiyo hara gubaaˈeetu ayyaanaabaa hanotaa hegaadan loyttidi erees giidi nuuni qoppiyo loˈˈo gaasoy deˈees.—Ajjuutaa 2:23 nabbaba.
13 Issi issi gubaaˈeti genccidoogau, paaciyan ammanettiyaageeta gididoogau, ba qaalau ammanettidoogaunne kaddidaageeta ixxidoogau Yesuusi eta galatiis. (Ajj. 2:2, 9, 13, 19; 3:8) Hara baggaara, a siiqiyo siiqoy irxxidoogan, eeqaa goynuwaa, shori baynna asho gaytotettaanne shaahotettaa medhiyoogaa coˈˈu giidi xeellidoogan amarida gubaaˈeta minttidi seeriis. (Ajj. 2:4, 14, 15, 20; 3:15, 16) Yesuusi ayyaanaaban bollaara xeelliya, siiqiyaagaa gidiyoogaadan, i minttidi seeridoogeetakka: “Taani siiqiyo ubbaa seeraisinne qaxxayais; simmi keehi mishetta; ne nagaraappekka simma” yaagiis. (Ajj. 3:19) Yesuusi saluwan deˈiyaaba gidikkokka, saˈan deˈiya ba erissiyo ashkkaratu gubaaˈeta geeshsha ayyaanaa baggaara kaalettees. I he gubaaˈetuyyo kiittido kiitatu wurssettan: “Siyiyo haitti de7iyo urai Geeshsha Ayyaanai woosa keettatuyyo giyoobaa siyo” yaagiis.—Ajj. 3:22.
14-16. (a) Yesuusi saˈan deˈiya Yihoowa asaa xalatettan Kaalettiyaagaa gidiyoogee waanidi qonccidee? (b) Yesuusi “wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode” ba ‘erissiyo ashkkaratuura’ deˈiyoogee ay kaalettidee? (c) Kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?
14 Mikaaˈeeli (Yesuusi) Israaˈeelata Kaalettida wolqqaama kiitanchaa gidiyoogaa beˈida. Guyyeppe, Yesuusi beni wode ba erissiyo ashkkarata xalatettan kaalettiis; qassi siiquwan heemmiis. I saˈan haggaazido wode, sintta xeera gididi sabbakiyo oosuwaa kaalettiis. Qassi hayquwaappe denddi simmidi, Kawotettaa oosoy aakkanaadan kaalettiis.
15 Wurssettan, markkattiyo oosuwaa Yesuusi geeshsha ayyaanaa baggaara saˈaa gaxaa gakkanaashin aassana. Yesuusi saluwaa baanaappe kase ba erissiyo ashkkaratussi: “Geeshsha Ayyaanai intte bolli wodhdhiyo wode, wolqqaa intte ekkana; ekkidi Yerusalaameeninne Yihudaa biitta ubban, Samaariyaaninne sa7aa gaxaa gakkanaashinkka taassi markkattiyaageeta gidana” yaagiis. (Oos. 1:8; 1 PHeexiroosa 1:12 nabbaba.) Kiristtoosa kaaletuwan, koyro xeetu layttan markkattiyo oosoy aahuwan oosettiis.—Qol. 1:23.
16 SHin ha oosoy wurssetta wodiyaa gakkanaashin oosettanaagaa Yesuusi yootiis. Bana kaalliyaageeti sabbakanaadaaninne asa ubbaa kaalliyaageeta oottanaadan Yesuusi azazi simmidi: “Taani wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode inttenaara de7iyoogaa akeekite” yaagidi qaalaa geliis. (Maa. 28:19, 20) Kiristtoosi 1914n kawo gidoosappe doommidi, awudeegaappenne aaruwan minotettan Kaalettiyaagaa gididi ba ‘erissiyo ashkkaratuura’ deˈees. I 1914ppe doommidi minnidi oottiyo oosuwaabaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.
[Footnotes]
^ MENT. 4 Ha hiraagaa xeelliyaagan gujo qofaa demmanau, Daaneela Hiraagaa Akeekan Kaalla! giya maxaafaa shemppo 11 xeella.
Zaarettanau
• Xoossaa Naˈay Israaˈeelata minnidi Kaalettiyaagaa gidiyoogaa waatidi qonccissidee?
• Kiristtoosi saˈan deˈiya ba gubaaˈiyaa aybaa baggaara kaalettii?
• Kiristtoosi mishiraachoy aakkanaadan waatidi kaalettidee?
• Kiristtoosi ubba gubaaˈetu ayyaanaabaa hanotaa minttidi kaalliyoogaa aybi bessii?
[Oyshata]
[Sinttaa 23n deʼiya misiliyaa]
“Taani kiitanchchaa ne sinttau kiittana”
[Sinttaa 25n deʼiya misiliyaa]
Beni wodeegaadan, Kiristtoosi ba wudiyaa heemmanau “imota” gidida attuma asata goˈettees