Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Kiitanchata—Asau Oottiya Ayyaanata

Kiitanchata—Asau Oottiya Ayyaanata

Kiitanchata—Asau Oottiya Ayyaanata

“Kiitanchchati ubbai Xoossau oottanaunne atotettaa demmana asata maaddanau Xoossai kiittido ayyaanata gidokkonaayye?”—IBRAAWE 1:14.

1. Maatiyoosa 18:10ppenne Ibraawe 1:14ppe ayba minttetto demmana danddayiyoo?

YESUUS KIRISTTOOSI bana kaalliyaageeta xubbiya asata: “Intte ha guuttatuppe issuwaanne karenna mala, inttena naagite; aissi giikko, taani intteyyo odais; saluwan eta kiitanchchati ubba wode, saluwan de7iya ta Aawaa sinttan de7oosona” yaagidi seeriis. (Maatiyoosa 18:10) Ammanettida kiitanchata xeelliyaagan kiitettida PHauloosi: “Kiitanchchati ubbai Xoossau oottanaunne atotettaa demmana asata maaddanau Xoossai kiittido ayyaanata gidokkonaayye?” yaagidi xaafiis. (Ibraawe 1:14) Xoossay asaa naata maaddanau kiitanchata goˈettiyoogaa yootiya ha qaalati minttettoosona. Geeshsha Maxaafay kiitanchatuba woygii? Eti nuna waatidi maaddiyoonaa? Eta leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

2, 3. Saluwan deˈiya ayyaana meretatu oosuwaappe amaridaageeti aybee?

2 Saluwan miilooniyan qoodettiya ammanettida kiitanchati deˈoosona. Eti ubbaykka ‘a azazuwaa poliya wolqqaamata.’ (Mazamure 103:20; Ajjuutaa 5:11 nabbaba.) Ha ayyaana mereta gidida Xoossaa naatuyyo dumma dumma xeelaynne hanotay, Xoossaagaa mala eeshshaynne koyidobaa dooriyo laˈatettay deˈees. Kiitanchati keehippe giigidaageetanne Xoossaa giigissuwan xoqqa sohoy deˈiyoogeeta; kiitanchatu halaqay Mikaaˈeela (Yesuusi saluwan deˈiiddi xeegettiyo sunttaa). (Daaneela 10:13; Yihudaa 9) ‘Merettidabaa ubbaappe aadhiya baira Naˈay,’ “Qaalaa” woykko Xoossaa gishshaa haasayiyaagaa; qassi hara ubbabaa medhanau Yihooway goˈettidoogaa.—Qolasiyaasa 1:15-17; Yohaannisa 1:1-3.

3 Kiitanchatu halaqaa aawatettaa garssan suraafeela giyo kiitanchati Yihoowa geeshshatettaa awaajjoosona; qassi a asay ayyaanaaban geeshsha gididi deˈanaadan maaddoosona. Kiruubeta giyo kiitanchati qassi ubbabaa haariyo Yihoowa maataa xoqqu xoqqu oottoosona. (Doomettaabaa 3:24; Isiyaasa 6:1-3, 6, 7) Hara kiitanchati, Xoossaa sheniyaa dumma dumma ogiyan poliyaageeta.—Ibraawe 12:22, 23.

4. Saˈay merettiyo wode kiitanchatussi aybi siyettidee? Dooriyo maataa bessiya ogiyan goˈettidaba gidiyaakko asaa naati ay demmanee?

4 Kiitanchati ubbay ‘saˈay merettiyo wode’ ufayttidosona; qassi biittay asaa naatussi deˈiyoosa gidanaadan giigido wode, banttau imettida oosuwan keehippe ufayttidosona. (Iyyooba 38:4, 7) Yihooway asaa kiitanchatuppe ‘guuttidi’ medhiis; gidikkokka, asaa naatussi Xoossaagaa mala eeshshay deˈanaadan Ba “leemisuwan” medhiis. (Ibraawe 2:7; Doomettaabaa 1:26) Koyidobaa dooriyo maataa Addaameenne Hewaana bessiya ogiyan goˈettidaba gidiyaakko, saluwaaninne saˈan deˈiya qoppi danddayiya, Yihoowa keettaa asa gidiyoogaadan etinne eta zareti gannatiyan ufayssan deˈana danddayoosona.

5, 6. Saluwan ayba makkalay denddidee? Xoossay ay oottidee?

5 Ammanettida kiitanchati saluwan Xoossaa keettan makkalay denddidoogaa beˈido wode dagammidoogee sirissenna. Etappe issoy Yihoowa sabbiyoogan ufayttiyoogaa aggidi, harati baayyo goynnanaadan koyiis. I suure gidida Yihoowa haaruwaa eqettiyoogaaninne bau maataa amottidi hara haaruwaa essanau koyiyoogan bana Seexaana (“Eqettiyaagaa” giyoogaa) oottiis. Seexaanay wordduwaa yootiyoogan, koyro azinaynne machiyaa banttana siiqiya Medhidaagaa eqettidi makkalan ba exa gidanaadan cimmiis.—Doomettaabaa 3:4, 5; Yohaannisa 8:44.

6 Yihooway: “Taani nenanne maccaasiyo, ne zerettaanne i zerettaa morkke kessana; i ne huuphiyaa qoxxana; neenikka a qirbbiyaa dukkana” yaagiya Geeshsha Maxaafan koyro xaafettida hiraagaa yootiyoogan sohuwaara Seexaanaa bolli pirddiis. (Doomettaabaa 3:15) Seexaanaanne ‘maccaasee’ giddon morkketettay daro wodiyau takkees. Yihooway saluwan deˈiya ammanettida kiitanchatu dirijjitiyaa ba siiqiyo machedan xeellees. Ha hiraagay ammanttiya hidootau baaso gididaba gidikkonne, aara gayttidabay wodiyaappe wodiyan qoncciya ‘xuura yoho’ gididi takkiis. Xoossay saluwan deˈiya ba dirijjitiyaa yame gididaageetuppe issoy, makkalaa ubbaa xayssanaadaaninne a baggaara “saluwaaninne sa7an de7iya mereta ubbaa” issippe shiishshanau halchiis.—Efisoona 1:8-10.

7. Nohe wode issi issi kiitanchati ay oottidonaa? Yihooway eta waatidee?

7 Nohe wode daro kiitanchati “bantta de7iyoosaa” aggidi, saˈan banttana ufayssiyaabaa oottanau ashuwaa maayidosona. (Yihudaa 6; Doomettaabaa 6:1-4) He makkalanchata Yihooway sakkana xuman olin, ‘iita ayyaana wolqqatanne’ Xoossaa ashkkaratu iita morkketa gidiyoogan Seexaanaa exa gididosona.—Efisoona 6:11-13; 2 PHeexiroosa 2:4.

Kiitanchati Nuna Waatidi Maaddiyoonaa?

8, 9. Asaa naata maaddanau Yihooway kiitanchata waatidi goˈettidee?

8 Kiitanchati maaddidoogeetuppe Abrahaami, Yaaqoobi, Muusee, Yaasu, Isiyaasi, Daaneeli, Yesuusi, PHeexiroosi, Yohaannisinne PHauloosi deˈoosona. Ammanettida kiitanchati Xoossaa pirddaa polidosona; Muuse Higgiyaa gujjin, kaaletoynne hiraagay eta baggaara imettiis. (2 Kawotu 19:35; Daaneela 10:5, 11, 14; Oosuwaa 7:53; Ajjuutaa 1:1) Ha wodiyan nuuyyo Xoossaa Qaalay kumettay deˈiyo gishshau, kiitanchati Xoossaa kiitaa ehiyoogee koshshennan aggana danddayees. (2 Ximootiyoosa 3:16, 17) Gidikkokka, ayfiyan beettenna hanotan, kiitanchati Xoossaa sheniyaa poliyoogaaninne a ashkkarata kaafiyoogan darobaa oottoosona.

9 Geeshsha Maxaafay: “GODAA kiitanchchai GODAASSI yayyiya asata naagees; i eta yuushuwan gididi, eta ashshees” yaagidi nuna minttettees. (Mazamure 34:7; 91:11) Suuretetta equwaa naagiyoogaa xeelliyaagan denddida oyshaa gaasuwan, Seexaanay ubba qommo paaciyaa nu bolli gattanaadan Yihooway paqqadiis. (Luqaasa 21:16-19) Gidikkokka, Xoossay nuuni ayyo ammanettidaageeta gidiyoogaa bessanau ay keena paacettana danddayiyaakko erees. (1 Qoronttoosa 10:13 nabbaba.) Kiitanchati Xoossaa sheniyaara moggiya hanotan kelttiyaa gelanau ubbatoo akeekan naagoosona. Eti Sidiraaqa, Misaaqa, Abddanaaga, Daaneelanne PHeexiroosa ashshidosona; shin Isxxifaanoosanne Yaaqooba morkketi worennaadan teqqibookkona. (Daaneela 3:17, 18, 28; 6:22; Oosuwaa 7:59, 60; 12:1-3, 7, 11) Hanotatinne denddida allaallee dumma dumma. Hegaara issi mala hanotan, Naaze kamppiyan nu ishatuppe amaridaageeti hayqqidosona; shin etappe daroti attanaadan Yihooway maaddiis.

10. Kiitanchatu baggaara demmiyo maaduwaappe hara ay maado demmana danddayiyoo?

10 Saˈan deˈiya asaa huuphiyan huuphiyan naagiya kiitanchay deˈiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootenna. “Xoossai koyiyoogaadan, ainne nuuni a woossikko, i siyiyoogaa” eriyo gishshau, ammanettidi woossoos. (1 Yohaannisa 5:14) Nuna maaddanau Yihooway issi kiitanchaa kiittana danddayees; shin dumma dumma ogiyan maaduwaa demmana danddayoos. Nu mala Kiristtaaneti nuna maaddanaadaaninne minttettanaadan denttettana danddayees. “Seexaanaa kiitanchchai” nuna dechiyaabadan qohiya, ‘caddi oiqqiyaabaa’ xooni kiyanau aadhida eratettaanne minotettaa Xoossay nuussi immana danddayees.—2 Qoronttoosa 12:7-10; 1 Tasalonqqe 5:14.

Yesuusa Leemisuwaa kaallite

11. Kiitanchati Yesuusa waatidi maaddidonaa? I Xoossaayyo ammanettidaagaa gididi deˈidoogan aybi qonccidee?

11 Yesuusaara gayttidaagan Yihooway kiitanchata waatidi goˈettidaakko akeekite. Eti a yeletaanne a dendduwaa asau erissidosona; qassi i saˈan deˈiyo wode a maaddidosona. I oyqettennaadaaninne iita hanotan hayqqennaadan kiitanchati diggana danddayoosona. Gidoppe attin, a minttettanau issi kiitanchay kiitettiis. (Maatiyoosa 28:5, 6; Luqaasa 2:8-11; 22:43) Yihoowa halchuwaara moggottiya hanotan Yesuusi yarshsho gididi hayqqiis; wolqqaama paacee gakkikkokka, polo gidida asi Xoossaayyo ba suuretettaa naagidi deˈana danddayiyoogaa hegan qonccissiis. Hegaa gishshau, Yihooway Yesuusa saluwan hayqoy bochenna deˈuwau hayquwaappe denttidi, ‘maata ubbaa’ ayyo immiisinne kiitanchati ayyo haarettanaadan oottiis. (Maatiyoosa 28:18; Oosuwaa 2:32; 1 PHeexiroosa 3:22) Hegaappe denddidaagan, Yesuusi ‘maccaasee’ “zerettaa” waannaa gidiyoogaa qonccissiis.—Doomettaabaa 3:15; Galaatiyaa 3:16.

12. Nuuni ayba ogiyan Yesuusa loˈˈo leemisuwaa kaallana danddayiyoo?

12 Yesuusi eratetti paccidobaa oottidi, bana ashshanaadan kiitanchatu maaduwaa naagiyoogan, Yihoowa paacciyoogee bala gidiyoogaa eriis. (Maatiyoosa 4:5-7 nabbaba.) Nuunikka “suure qofay deˈiyoogeeta” gidiyoogan, eratetti paccidobaa oottennan, ammanettidi yedetaa eqettiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaalliyaageeta gidoos.—Tiitu 2:12, NW.

Ammanettida Kiitanchatuppe Nuuni Tamaarana Danddayiyoobaa

13. Nuuni 2 PHeexiroosa 2:9-11n odettida ammanettida kiitanchatu leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?

13 Yihooway sunttido ashkkarata ‘cayiyaageeta’ seeriyoogan, ammanettida kiitanchati loˈˈo leemiso gidiyoogaa kiitettida PHeexiroosi yootiis. Eti keehi wolqqaama gidikkokka, Yihoowa ‘bonchiyoogaappe’ denddidaagan ashkke gidiyoogan pirdda mootuwaa mootiyoogaappe naagettoosona. (2 PHeexiroosa 2:9-11 nabbaba.) Nuunikka, bessenna pirddaa pirddiyoogaappe naagettiyaageeta, gubaaˈiyan maatay deˈiyoogeeta bonchiyaageeta, Ubbaappe Bollaara Pirddiya, Yihoowayyo ubbabaa aggiyaageeta gidoos.—Roome 12:18, 19; Ibraawe 13:17.

14. Kiitanchati ashkketettan oottidobaappe ay leemiso demmiyoo?

14 Yihoowa kiitanchati ashkke gididi oottiyoogan nuussi loˈˈo leemiso gidoosona. Issi issi kiitanchati bantta sunttaa asaa naatuyyo yootibookkona. (Doomettaabaa 32:29; Daannata 13:17, 18) Miilooniyan qoodettiya kiitanchati saluwan deˈiyaaba gidikkokka, Geeshsha Maxaafay Mikaaˈeelanne Gabreela sunttaa xallaa yootees. Hegee kiitanchatuyyo bessenna bonchuwaa immiyoogaappe naagettanaadan nuna maaddana danddayees. (Luqaasa 1:26; Ajjuutaa 12:7) Kiitettida Yohaannisi issi kiitanchau goynnanau a tohuwan kunddido wode: “Hegaa oottoppa. Taani nenadaaninne hananabaa yootiya ne ishanttudan, . . . ashkkara” yaagidi seeriis. (Ajjuutaa 22:8, 9) Nu woosaa gujjin, nu goynoy bessiyoy Xoossaa xallaassa.— Maatiyoosa 4:8-10 nabbaba.

15. Kiitanchati danddayancha gidiyoogan nuussi ayba ogiyan leemiso gidiyoonaa?

15 Kiitanchati danddayancha gidiyoogankka leemiso gidiyaabaa oottidosona. Eti Xoossaa xuura yohota eranau wozanappe koyiyaaba gidikkokka, etau ubbabay odettibeenna. Geeshsha Maxaafay, “hegaa kiitanchchatikka be7anau amottoosona” yaagees. (1 PHeexiroosa 1:12) Yaatin, eti ay oottiyoonaa? Xoossay keerido wodiyan ba “aadhdhida eratettaa” ‘woosa keettaa [“gubaaˈiyaa,” NW] baggaara qonccissana’ gakkanaashin danddayan naagoosona.—Efisoona 3:10, 11.

16. Nu eeshshay kiitanchata ayba ogiyan bochii?

16 Paacee gakkiyo Kiristtaaneti ‘kiitanchatuyyo tiyaatire mala.’ (1 Qoronttoosa 4:9, NW) Kiitanchati nuuni ammanettiyaageeta gididi oottiyoobaa beˈidi keehippe ufayttoosona; qassi issi nagaranchay nagaraappe simmiyo wodekka keehippe ufayttoosona. (Luqaasa 15:10) Kiristtaane maccaasay bessiyo Xoossaa ufayssiya eeshshaa kiitanchati akeekoosona. Geeshsha Maxaafay “maccaara ba azinaa alaafetettaappe garssaara de7iyoogaa erissiya malaatai kiitanchchatu gishshau, i huuphiyan de7anau” bessiyoogaa qonccissees. (1 Qoronttoosa 11:3, 10) Ee, Kiristtaane maccaasaynne saˈan deˈiya Xoossaa ashkkarati ubbay Xoossaa siraataunne huuphetetta maatau haarettiyoogaa beˈidi kiitanchati ufayttoosona. Hegaadan azazettiyoogee saluwan deˈiya Xoossaa naatussi loˈˈo hassayisso gidees.

Kiitanchati Sabbakiyo Oosuwaa Kaafoosona

17, 18. Kiitanchati nu sabbako oosuwaa kaafoosona giyoy aybissee?

17 Kiitanchati “Godaa gallassan” polettiya waannatiyaabatuppe issi issibaa oottoosona. Hegee 1914n Xoossaa Kawotettay yelettidoogaanne “Mikaa7eeli ba kiitanchchatuura” Seexaanaanne daydanttata saluwaappe olidoogaa gujjees. (Ajjuutaa 1:10; 11:15; 12:5-9) Kiitettida Yohaannisi: “Sa7an de7iya asa ubbaayyo, . . . merinaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa awaajjanau, bolla saluwan paalliya” issi kiitanchchaa beˈiis. He kiitanchchay: “Xoossaayyo yayyite; a bonchchite. Aissi giikko, sa7aa asa i pirddiyo saatee gakkiis. Saluwaa, sa7aa, abbaanne haattaa pulttuwaa medhdhida Xoossaayyo goinnite” yaagidi awaajjiis. (Ajjuutaa 14:6, 7) Dabloosi keehippe eqettishinkka, Yihoowa ashkkarati eqqida Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyo wode, kiitanchati banttana maaddiyoogaa ammanettoosona.—Ajjuutaa 12:13, 17.

18 Issi kiitanchay Piliphoosi Toophiyaa mureessaakko baanaadan yootidoogaadan, suure koshshay deˈiyo asatukko baanaadan ha wodiyan kiitanchati nuussi yootokkona. (Oosuwaa 8:26-29) Gidoppe attin, nuuni eta beˈana xayikkokka, nuuni Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyo oosuwaa kiitanchati kaafiyoogaanne “merinaa de7uwaassi” suure koshshay deˈiyo asatukko nuna kaalettiyoogaa ha wodiyan deˈiya daro temokroti qonccissoosona. * (Oosuwaa 13:48) ‘Aawau ayyaanaaninne tumatettan goynnanau’ koyiyaageeta demmanau nuuppe koyettiyaabaa oottanau giigiyoogan, ubbatoo haggaazuwan shaahettiyoogee keehippe koshshiyaaba!—Yohaannisa 4:23, 24.

19, 20. “Wodiyaa wurssettan” polettiyaabaara gayttidaagan kiitanchati ayba oosuwan shaahettiyoonaa?

19 Nu wodiyaa xeelliyaagan Yesuusi, “wodiyaa wurssettan” kiitanchati ‘nagaranchata xillotu giddoppe qoranaagaa’ yootiis. (Maatiyoosa 13:37-43, 49) Ayyaanan tiyettidaageeta shiishshiyo wurssetta oosuwaaninne etan maatafaa wottiyoogan kiitanchati shaahettoosona. (Maatiyoosa 24:31 nabbaba; Ajjuutaa 7:1-3) Hegaa bollikka, Yesuusi “dorssata deeshshatuppe” shaakkiyo wode kiitanchati aara oottoosona.—Maatiyoosa 25:31-33, 46.

20 “Godai Yesuusi ba wolqqaama kiitanchchatuura tamaa lacuwaa giddon saluwaappe yiyo wode,” Xoossaa ‘erennaageetinne nu Godaa Yesuus Kiristtoosa wonggeliyaa mishiraachuwaayyo azazettennaageeti’ ubbay xayana. (2 Tasalonqqe 1:6-10) Yohaannisi hegaara issi mala ajjuutaa beˈido wode, Yesuusinne saluwan deˈiya kiitancha olanchati xillotetta olaa olettanau bootta paraa toggidi biiddi deˈiyoogaa qonccissiis.—Ajjuutaa 19:11-14.

21. “Ciimma ollaa qulppiyaanne gita sanssalataa ba kushiyan oiqqida” kiitanchay Seexaanaanne daydanttata waatanee?

21 Yohaannisi “ciimma ollaa qulppiyaanne gita sanssalataa ba kushiyan oiqqida issi kiitanchchai saluwaappe” yiyaagaakka beˈiis. He kiitanchay Dabloosa qachidi ciimma ollan yegganau deˈiya, kiitanchatu halaqaa Mikaaˈeelappe attin hara oonanne gidenna; daydanttatikka qashettidi Dabloosaara ciimma ollan olettanaagee qoncce. Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaruwaa wurssettan polo gidida asaa naati wurssetta paaciyaa paacettiyo wode, eti guutta wodiyau birshshettana. Hegaappe simmin, Seexaanaynne makkalida ubbay xayana. (Ajjuutaa 20:1-3, 7-10; 1 Yohaannisa 3:8) Xoossaa bolli makkaliya ubbay xayana.

22. Keehippe mata wodiyan haniyaaban kiitanchati ayba ogiyan shaahettiyoonaa? Eti oottiyooban nuuyyo aybi siyettana koshshii?

22 Seexaanaa iita alamiyaappe shemppuwaa demmiyo wodee keehippe matattiis. Yihooway ubbabaa haariyo maatay xoqqu xoqqu giyoonne saˈaassinne asaa naatussi i halchidobay muleera polettiyo he dumma wodiyan, kiitanchatuyyo keehi gita oosoy deˈana. Ammanettida kiitanchati “atotettaa demmana asata maaddanau Xoossai kiittido ayyaanata” gidiyoogee qoncce. Yaatiyo gishshau, nuuni Xoossaa sheniyaa polanaadaaninne merinaa deˈuwaa demmanaadan kiitanchati maaddana mala Xoossaa Yihooway goˈettiyo gishshau galatiyaageeta gidoos.

[Tohossa qofata]

^ MENT. 18 Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata, giya maxaafaa, sinttaa 549-551 xeella.

Woygada Zaaruutii?

• Saluwan deˈiya ayyaana meretati giigidoy ayba ogiyaanee?

• Issi issi kiitanchati Nohe wode ay oottidonaa?

• Kiitanchati nuna maaddanaadan Xoossay waatidi goˈettii?

• Ammanettida kiitanchati nu wodiyan ayba oosuwan shaahettiyoonaa?

[Oyshata]

[Sinttaa 22n deʼiya misiliyaa]

Kiitanchati Xoossaa sheniyaa poliyoogan ufayttoosona

[Sinttaa 24n deʼiya misiliyaa]

Daaneela hanotan qonccidaagaadan, kiitanchati Xoossaa sheniyaara moggiya hanotan kelttiyaa gelanau ubbatoo akeekan naagoosona

[Sinttaa 25n deʼiya misiliyaa]

Kawotettaabaa sabbakiyo oosuwaa kiitanchati kaafiyo gishshau, xala gidite!

[Sinttaa 25n deʼiya misiliyaa]

Globe: NASA photo