Gita Muusa Loyttidi Akeekiyoogaa
Gita Muusa Loyttidi Akeekiyoogaa
“Godai Xoossai tana denttidoogaadan, intte zariyaa giddoppe intteyyo hananabaa yootiyaagaa [“ta malaa,” NW] denttana; intte i giyoogaa ubbaa siyite.”—OOSUWAA 3:22.
1. Yesuus Kiristtoosi taarikiyaa laammidoy ayba ogiyaanee?
NAAˈˈU shaˈu layttappe kase, issi naˈay yelettido wode saluwan daro kiitanchati Xoossaa galatidosona; hegaa amarida henttanchati siyidosona. (Luqaasa 2:8-14) Hasttamu layttappe simmin, he naˈay gitatidi, asaa naatu taarikiyaa laammida, heezzu laytta baggan wurida haggaazuwaa doommiis. Filip SHaaf geetettiya 19tta xeetu layttan erettida taarikiyaa eranchay Yesuusabaa hagaadan giis: “I issibanne xaafibeennaba gidikkonne, i oottidobaynne tamaarissidobay daro xaafeti abaa xeelliyaagan maxaafata, mazamuretanne sibikateta giigissanaadan denttettiis; qassi arttisttetakka denttettiis; hegee asaa naatu taarikiyan i gita laamiyaa ehiidoogaa bessees.” He maalaalissiya bitanee Yesuus Kiristtoosa gidiyoogee tuma.
2. Yesuusanne a haggaazuwaa xeelliyaagan kiitettida Yohaannisi woygidee?
2 Kiitettida Yohaannisi Yesuusa haggaazuwaabaa xaafido taarikiyaa wurssettan: “Yesuusi oottido hara darobaikka de7ees; ubbabai huuphiyan huuphiyan xaafettiyaakko, xaafettiya maxaafatuyyo ha mule sa7ai gidanabaa taayyo milatenna” yaagiis. (Yohaannisa 21:25) Darobay polettido heezzu laytta baggan Yesuusi tamaarissidobaappenne oottidobaappe keehi guuttaa xallaa xaafana danddayiyoogaa Yohaannisi eriis. Gidikkokka, Yohaannisi ba Wonggeliyan xaafido taariketi keehi goˈˈiyaageeta.
3. Yesuusayyo Xoossaa halchuwan deˈiya sohuwaa nuuni waatidi loytti akeekana danddayiyoo?
3 Keehippe maaddiya oyddu Wonggeliyaa taarikiyaappe haray, Geeshsha Maxaafaa giddon deˈiya hara qofay Yesuusa deˈuwaa xeelliyaagan ammanuwaa minttiya aaho qofaa oyqqiis. Leemisuwau, Yesuusappe kase deˈida, ammanettida issi issi asatubaa yootiya Geeshsha Maxaafaa taarikee, Yesuusayyo Xoossaa halchuwan deˈiya sohuwaa nuuni loytti akeekanaadan maaddiya qofaa oyqqiis. Hegeetuppe amaridaageeta ane beˈoos.
Kiristtoosayyo Eesho Gidida, Ammanettida Beni Wode Asata
4, 5. Yesuusau eesho gididaageeti oonee; qassi ayba ogiyaanee?
4 Yohaannisinne Wonggeliyaa xaafida hara heezzati Yesuusi Xoossan Tiyettidaagaanne Kawo gidanau sunttettidaagaa gidiyoogau Muusee, Daawitinne Solomoni eesho gidiyoogaa yootidosona. Xoossau ammanettida ha beni wode asati ayba ogiyan Yesuusau eesho gididonaa; qassi ha taariketuppe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?
5 Qanttan qonccissanau, Geeshsha Maxaafay Muusee hananabaa yootiyaagaa, gaannatiyaagaanne ashshiyaagaa gididoogaa yootees. Yesuusikka hegaadaana. Daawiti henttanchanne Israaˈeeletu morkketa xoonida kawo. Yesuusikka henttanchanne xooniya kawo. (Hizqqeela 37:24, 25) Ammanettidi deˈido wodiyan, Solomoni aadhida eratettay deˈiyo kawo; qassi a haaruwan Israaˈeeleti saruwan deˈidosona. (1 Kawotu 4:25, 29) Yesuusikka keehippe aadhida erancha; qassi “Sarotettaa Halaqaa” geetetti xeegettiis. (Isiyaasa 9:6) Ha beni wode asatu hanotay Kiristtoos Yesuusaagaara issi mala gidiyoogee tuma; shin Yesuusayyo Xoossaa halchuwan deˈiya sohoy keehi xoqqa. Koyruwan, ane Yesuusa Muuseera gatti xeelloos; yaatiyoogee Yesuusayyo Xoossaa halchuwan deˈiya sohuwaa loytti akeekanaadan waatidi maaddiyaakko beˈoos.
Yesuusau Eesho Gidida Muusa
6. Yesuusa siyiyoogee keehippe koshshiyoogaa PHeexiroosi woygidi qonccissidee?
6 Kiitettida PHeexiroosi 33 K.S., PHenxxaqosxxe gallassaappe guuttaa takkidi, Yesuus Kiristtoosan poluwaa demmida, Muusee yootido issi hiraagaa odiis. PHeexiroosi beeta maqidasiyan goynuwau shiiqida asaa sinttan eqqiis. PHeexiroosinne Yohaannisi, yelettoosappe doommidi wobbe gididi deˈiya issi woosanchaa pattido wode, asay “garamettidi” hegaa beˈanau woxxidi biis. He maalaalissiya oosoy Yesuus Kiristtoosa baggaara Yihooway ba geeshsha ayyaanan oottidoba gidiyoogaa PHeexiroosi qonccissiis. Hegaappe simmidi, i Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaa xuufiyaappe hagaadan yaagiis: “Muusee, ‘Godai Xoossai tana denttidoogaadan, intte zariyaa giddoppe intteyyo hananabaa yootiyaagaa [“ta malaa,” NW] denttana; intte i giyoogaa ubbaa siyite’ . . . yaagiis.”—Oosuwaa 3:11, 22, 23; Zaarettido Wogaa 18:15, 18, 19 nabbaba.
7. PHeexiroosi Muuseppe aadhiya hananabaa yootiyaagaabaa odidobaa ezggiyaageeti akeekana danddayiyoy aybissee?
7 Muusee yootido ha qaalaa PHeexiroosi yootiyo wode ezggiya asay loytti eriyooba milatees. Eti Ayhuda gidiyoogaadan, Muusa xoqqu oottidi xeelloosona. (Zaarettido Wogaa 34:10) Eti hananabaa yootiya, Muuseppe aadhiyaagaa yeemuwan naagoosona. He hananabaa yootiyaagee Muusedan Xoossan tiyettidaagaa xalla gidennan, “Xoossai doorido [Kiristtoosa].”—Luqaasa 23:35; Ibraawe 11:26.
Yesuusanne Muusa Issi Mala Oottiyaabata
8. Muuse deˈuwaanne Yesuusaagaa issi mala oottiya amaridabati aybee?
8 Yesuusi saˈan deˈido deˈoy Muuseegaara amarida hanotan issi mala. Leemisuwau, Muuseenne Yesuusi guutta naatettan deˈiyo wode, iita kawotuppe qiisan halidosona. (Kessaabaa 1:22–2:10; Maatiyoosa 2:7-14) Hegaa bolli, naaˈˈaykka ‘Gibxxe biittaappe xeesettidosona.’ Hananabaa yootiya Hooseˈi: “Israa7eeli naatettan de7iyo wode, taani a siiqaas; siiqada taani ta na7aa Gibxxe biittaappe xeesaas” yaagiis. (Hoose7a 11:1) Hooseˈa qaalay, Israaˈele deree Xoossay sunttido Muusee kaalettin Gibxxe biittaappe kiyido beni wodiyaa malaatees. (Kessaabaa 4:22, 23; 12:29-37) Gidoppe attin, Hooseˈa qaalay kase aadhidaba xalla gidennan, sinttappe hananabaakka yootees. A qaalay, Yooseefinne Mayraama Kawuwaa Heeroodisi hayqqi simmin, Yesuusa ekkidi Gibxxeppe simmido wode polettida hiraaga.—Maatiyoosa 2:15, 19-23.
9. (a) Muuseenne Yesuusi ayba maalaalissiyaabata oottidonaa? (b) Yesuusanne Muusa issi mala oottiya harabata yoota. (“Yesuusi Muusa Malatiyo Hara Ogeta” yaagiya, sinttaa 26n deˈiya saaxiniyaa xeella.)
9 Muuseenne Yesuusi naaˈˈaykka maalaalissiyaabaa oottidosona; hegee eta Yihooway maaddidoogaa bessees. Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, maalaalissiyaabaa oottida koyro asi Muusa. (Kessaabaa 4:1-9) Leemisuwau, Muusee azazin shaafatinne dalbbanttati suuttau laamettido, abbay shaahettidonne bazzuwan zaallaappe haattay kiyido wode, haattaa goˈettidi i maalaalissiyaabaa oottiis. (Kessaabaa 7:19-21; 14:21; 17:5-7) Yesuusikka haattaa goˈettidi maalaalissiyaabaa oottiis. I oottido maalaalissiyaabatuppe koyroy, issi bullachan haattaa woyne eessau laammidoogaa. (Yohaannisa 2:1-11) Guyyeppe, Galiila Abbaa beetaa coˈˈu oottiis. Issi wode i haattaa bollankka hemettiis! (Maatiyoosa 8:23-27; 14:23-25) Muusanne Gita Muusa, Yesuusa issi mala oottiya harabata sinttaa 26n deˈiya saaxiniyan beˈana danddayettees.
Kiristtoosi Hananabaa Yootiyaagaa Gidiyoogaa Akeekiyoogaa
10. Tumuppe hananabaa yootiyaagaa oosoy ay ay gujjii? Muusee hegaa mala asa gididoy aybissee?
10 Daro asay hananabaa yootiyaagee sinttanaabaa yootiya ura giidi qoppees; shin hegee hananabaa yootiyaagaa oosuwaappe issuwaa xalla. Tumuppe hananabaa yootiya uri “Xoossai oottido gita oosuwaa” awaajjiya, Yihooway odidobaa yootiya ura. (Oosuwaa 2:11, 16, 17) Hananabaa i yootiyoobay sinttappe haniyaabaa erissiyoogaa, Yihoowa halchuwaara gayttidabaa qonccissiyoogaa woy Xoossaa pirddaa awaajjiyoogaanne harabaakka gujjana danddayees. Muusee hananabaa yootida, hegaa mala asa. I Gibxxe biittan gakkida Tammu Boshata ubbaa kaseti yootiis. I Siinaa Deriyaa matan Higgiyaa maachaa asau qonccissiis. Qassi Xoossay koyiyoobaa asaa tamaarissiis. Gidikkonne, Muuseppe aadhiya hananabaa yootiyaagee biron yaanau deˈees.
11. Muuseppe aadhiya hananabaa yootiyaagee oottiyo oosuwaa Yesuusi waatidi polidee?
11 Takkidi, koyro xeetu layttan, Zakkaariyaasi ba naˈaa Yohaannisa xeelliyaagan Xoossaa halchuwaa qonccissiyoogan hananabaa yootiyaagaa gididi oottiis. (Luqaasa 1:76) He naˈay, asay daro wodiyau naagido, Muuseppe aadhiya hananabaa yootiya Yesuus Kiristtoosa yuussaabaa erissida, Xammaqiya Yohaannisa gidiis. (Yohaannisa 1:23-36) Yesuusi hananabaa yootiyaagaa gidiyoogaadan kasetidi darobaa yootiis. Leemisuwau, i ba hayquwaabaa, i waani hayqqanaakko, i awan hayqqanaakkonne a ooni woranaakko kasetidi yootiis. (Maatiyoosa 20:17-19) I yootiyoobaa ezggiyaageeti garamettanaadan oottida, Yerusalaamenne beeta maqidasiyaa xayuwaabaakka Yesuusi kasetidi yootiis. (Marqqoosa 13:1, 2) I nu wodiyan hananabaakka yootiis.—Maatiyoosa 24:3-41.
12. (a) Yesuusi alame yuushuwan sabbakiyo oosuwaa waatidi doommidee? (b) Nuuni ha wodiyan Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
12 Yesuusi hananabaa yootiyaagaa gidiyoogaappekka haraa, sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwaa oottiis. I Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiis; aagaadan xalatettan yootida uri baawa. (Luqaasa 4:16-21, 43) Asttamaare gidiyoogan aara laggetiyay baawa. I tamaarissishin ezggidaageetuppe amaridaageeti: “Ha bitanee haasayidoogaadan, mulekka ooninne haasayibeenna!” yaagidosona. (Yohaannisa 7:46) Yesuusi mishiraachuwaa mishettidi yootiis; bana kaalliyaageetikka Kawotettaabaa hegaadan mishettidi yootanaadan denttettiis. Yaatiyo gishshau, hanno gakkanau oosettiiddi deˈiya alame yuusho sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwaa i doommiis. (Maatiyoosa 28:18-20; Oosuwaa 5:42) Zillaytti, Kiristtoosa kaalliya laappun miiloone gidiya asay Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoogaaninne koshshay deˈiyoogeeta Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaarissiyoogan 1,500,000,000 gidiya saatiyaa aattiis. Neeni he oosuwan neeyyo danddayettida keena ubban shaahettay?
13. Nuuni ‘beegottidi’ deˈanau aybi maaddii?
13 Yihooway hananabaa yootiya Muuse malaa denttanau yootido hiraagaa polidoogau siree baawa. Hegaa eriyoogee nena waatidi goˈˈii? Hegee geeshsha ayyaanay kaalettin xaafettida hananabati mata wode polettanaagaa neeni keehippe ammanettanaadan oottii? Ee, Gita Muuse leemisuwan wotti dentti qoppiyoogee Xoossay mata wode oottiyoobaa xeelliyaagan “beegottanaunne woga de7anau” nuna maaddees.—1 Tasalonqqe 5:2, 6.
Kiristtoosi Gaannatiyaagaa Gidiyoogaadan Xoqqu Oottiyoogaa
14. Muusee Israaˈeeletunne Xoossaa giddon gaannatiyaagaa gididoy ayba ogiyaanee?
14 Muuseegaadan, Yesuusikka gaannatiyaagaa. Yihooway Israaˈeeletuura Higgiyaa maachaa maacettido wode Muusa goˈettiis. Yaaqooba naati Xoossaa higgiyau azazettidaba gidiyaakko, Xoossau buzo, a gubaaˈe gididi deˈanashin. (Kessaabaa 19:3-8) He maachay 1513 K.K. doommidi koyro xeetu layttaa gakkanaassi goˈˈiis.
15. Yesuusi gaannatiyoogan gitaa gididoy ayba ogiyaanee?
15 Yihooway 33 K.S., alamiyaa yuushuwan deˈiya tiyettida Kiristtaanetu gubaaˈe gidida, ooratta Israaˈeeletuura, ‘Xoossaa Israaˈeeletuura’ kaseegaappe aadhiya maachaa maacettiis. (Galaatiyaa 6:16, NW) Muuse baggaara maacettido maachay Xoossay shuchan xaafido higgeta gujjiyaagaa gidishin, Yesuusa baggaara maacettido maachay hegaappe keehi aadhiyaagaa. He maachaa higgiyaa Xoossay asaa naatu wozanan xaafiis. (1 Ximootiyoosa 2:5; Ibraawe 8:10 nabbaba.) Hegaa gishshau, ha wodiyan Xoossaassi buzo gidida “Xoossaa Israaˈeelee,” Masiyaa Kawotettaa “aifiyaa immiya” asaa malaatees. (Maatiyoosa 21:43) He ayyaana deriyaa yameti he ooratta maachan shaahettoosona. Gidikkonne, he maachan goˈettiyay eta xalla gidokkona. He gita maachaappe denddidaagan, zawi baynnaageeti, hayqqida darotikka merinaa anjjuwaa demmana.
Kiristtoosi Ashshiyaagaa Gidiyoogaadan Xoqqu Oottiyoogaa
16. (a) Yihooway Isaaˈeeleta ashshanau Muusa ayba ogiyan goˈettidee? (b) Kessaabaa 14:13 maaraadan, ashshiyaagee oonee?
16 Eti Gibxxeppe kiyiyo qammi guuttaa kasetidi, Israaˈeele naatuppe amaridaageetu bolli wolqqaama metoy gakkiyaaba milatiis. Sohuwaara, Xoossaa kiitanchay bayra yelettida ubbaa woranau Gibxxeera kanttana. Israaˈeeleti Paasikaa dorssaa suuttaappe ekkidi bantta keettaa qoriyaanne naaˈˈu qosilettaa tiyikko, eta bayra naati attanaagaa Yihooway Muuseyyo yootiis. (Kessaabaa 12:1-13, 21-23) Hanidabaykka hegaa. Guyyeppe, Israaˈeeletu ubbaa bolli keehippe wolqqaama metoy gakkana haniyaaba milatiis. Eti Zoˈo Abbaappenne banttana yedettiya Gibxxe olanchatu paraa gaaretuppe gidduwan biyoosaa yiyoosaa xayidosona. Maalaalissiya ogiyan he abbaa haattay shaahettanaadan oottida Muuse baggaara Yihooway haˈˈikka eta ashshiis.—Kessaabaa 14:13, 21.
17, 18. Yesuusi ashshiyoogan Muuseppe aadhiyoy ayba ogiyaanee?
17 Ashshanau he wode oottidobay gita gidikkonne, Yihooway Yesuusa baggaara ashshanau oottidobay hegaappekka keehi aadhees. Azazettiya asaa naati nagaraa aylletettaappe Yesuusa baggaara attoosona. (Roome 5:12, 18) He atotettay “merinaa atotettaa.” (Ibraawe 9:11, 12) Yesuusa sunttaa birshshettay “Ashshiyaagee Yihoowa” giyoogaa. Yesuusi nuna Naxa Kessiyaagaa woykko Ashshiyaagaa gidiyoogaadan, nuuni oottido nagaraappe ashshiyoogaa xalla gidennan sinttappe loˈˈo hidootay deˈanaadan ogiyaa dooyiis. Yesuusi bana kaalliyaageeta nagaraa aylletettaappe kessiyoogan, eta Xoossaa hanqquwaappe ashshees; qassi Yihoowaara siiqo dabbotaa medhanaadan oottees.—Maatiyoosa 1:21.
18 Yesuusi keerettida wodiyan nagaraappe ashshiyoogee nagaray kaalettido harggiyaappenne hayquwaappe naxa kessiyoogaa gujjees. Hegee woygiyoogaakko akeekanau, 12-laytta naˈiyaa hayqqido, Yaaˈiroosa giyo bitaniyaa soo Yesuusi biido wode hanidabaa qoppa. Yesuusi: “Yayyoppa; ammano xalaalaa ammana; a paxana” yaagidi Yaaˈiroosa minttettiis. (Luqaasa 8:41, 42, 49, 50) I giidoogaadan, he naˈiyaa hayquwaappe denddaasu! Naˈee aayyiyaanne aaway ay keena ufayttidaakko qoppana danddayay? Dendduwaa wode ‘duufuwan deˈiyaageeti [Yesuusa] cenggurssaa siyidi duufuwaappe kiyiyo wode,’ nuuni ay keena ufayttanaakko qoppana danddayaasa. (Yohaannisa 5:28, 29) Tumukka, Yesuusi Ashshiyaagaa, nuna Naxa Kessiyaagaa!—Oosuwaa 5:31 nabbaba; Tiitu 1:4; Ajjuutaa 7:10.
19, 20. (a) Yesuusi Gita Muusa gididi oottidobaa wotti denttidi qoppiyoogee nuna waatidi goˈˈii? (b) Kaalliya huuphe yohoy ay qonccissii?
19 Yesuusi ashshanau oottiyooban asay goˈettanaadan nuuni maaddana danddayiyoogaa eriyoogee, sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwan shaahettanaadan nuna denttettees. (Isiyaasa 61:1-3) Hegaa bollan, Yesuusi Gita Muusa gididi oottiyooban wotti denttidi qoppiyoogee, i iitatu bolli pirddanau yiyo wode bana kaalliyaageeta ashshanaagaa keehippe ammanettanaadan oottees.—Maatiyoosa 25:31-34, 41, 46; Ajjuutaa 7:9, 14.
20 Ee, Yesuusi Gita Muusa. I Muusee mule oottanau danddayenna maalaalissiya darobata oottiis. Yesuusi hananabaa yootiyaagaa gididi odidobaynne gaannatiyaagaa gididi oottidobay asaa naata ubbaa goˈˈiyaagaa. Yesuusi Naxa Kessiyaagaa gidiyoogaadan, asaa naata haˈˈissau gidennan merinau ashshees. Gidikkonne, beni wode ammanettida asatuppe Yesuusa xeelliyaagan harabaakka tamaaranabay deˈees. Kaalliya huuphe yohoy i waanidi Gita Daawitanne Gita Solomona gididaakko qonccissees.
Qonccissana Danddayay?
Yesuusi . . .
• hananabaa yootiyaagaa
• gaannatiyaagaa
• ashshiyaagaa gidiyoogan Muuseppe aadhiyoy ayba ogiyaanee?
[Oyshata]
[Sinttaa 26n diya misiliyaa]
Yesuusi Muuse Mala Gidido Hara Ogeta
◻ Naaˈˈaykka Yihoowayyoonne a asaayyo oottanau bantta gita maataa aggibayidosona.—2 Qor. 8:9; Pil. 2:5-8; Ibr. 11:24-26.
◻ Naaˈˈaykka tiyettidaageeta woykko Yihoowan doorettidaageeta gididi oottidosona.—Mar. 14:61, 62; Yoh. 4:25, 26; Ibr. 11:26.
◻ Naaˈˈaykka Yihoowa sunttan yiidosona.—Kes. 3:13-16; Yoh. 5:43; 17:4, 6, 26.
◻ Naaˈˈaykka ashkke.—Qoo. 12:3; Maa. 11:28-30.
◻ Naaˈˈaykka daro asaa mizidosona.—Kes. 16:12; Yoh. 6:48-51.
◻ Naaˈˈaykka pirddiyaageetanne higgiyaa immiyaageeta gididi oottidosona.—Kes. 18:13; Mil. 4:4; Yoh. 5:22, 23; 15:10.
◻ Naaˈˈaukka Xoossaa keettan aawatettay imettiis.—Qoo. 12:7; Ibr. 3:2-6.
◻ Naaˈˈaykka Yihoowassi ammanettida markkata geetettidosona. —Ibr. 11:24-29; 12:1; Ajj. 1:5.
◻ Muuseenne Yesuusi hayqqi simmin, Yihooway eta ahay beettennaadan oottiis.—Zaa. 34:5, 6; Luq. 24:1-3; Oos. 2:31; 1 Qor. 15:50; Yih. 9.