Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 19

Iitabay Gakkiyoogeetussi Siiquwaanne Tumu Pirddaa

Iitabay Gakkiyoogeetussi Siiquwaanne Tumu Pirddaa

“Neeni iitatettan ufaittenna Xoossaa; iitabi nenaara de7enna.”—MAZ. 5:4.

MAZAMURE 142 Nu Hidootaa Mintti Oyqqiyoogaa

HA XINAATIYAN *

1-3. (a) Mazamure 5:4-6y yootiyoogaadan, iitatettaa xeelliyaagan Yihoowawu aybi siyettii? (b) Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee ‘Kiristtoosa higgiyaa’ phalqqiyaaba gaana danddayiyoy aybissee?

XOOSSAA YIHOOWAY iitatetta ubbaa ixxees. (Mazamure 5:4-6 nabbaba.) Keehi daganttiyaanne sheneyiya iita danoba gidida, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa I keehi ixxees! Nuuni Yihoowa Markka gidiyo gishshawu, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa Yihoowa leemisuwaa kaalliyoogan ixxoos; qassi Kiristtaane gubaaˈiyan hegaa eriiddi coˈˈu gi xeellokko.—Roo. 12:9; Ibr. 12:15, 16.

2 Mattumaara gayttidaagan naˈa ayba ogiyankka qohiyoogee ‘Kiristtoosa higgiyaa’ phalqqiyaaba! (Gal. 6:2) Nuuni hegaadan gaana danddayiyoy aybissee? Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan nuuni beˈidoogaadan, Kiristtoosa higgiyawu, hegeekka Yesuusi haasayiyoobaaninne oottiyooban tamaarissidobawu denddoy siiquwaanne tumu pirddaa gidiyo gishshataassa. Tumu Kiristtaaneti ha higgiyawu azazettiyo gishshawu, naati woppu gaanaadaaninne eta tumuppe siiqiyoogaa naati akeekanaadan oottiya ogiyan naata oyqqoosona. SHin, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee ba xallaa siiqiyoobanne balaba. Hegee naˈi bana ooninne naagenna woy siiqenna giidi qoppanaadan oottees.

3 Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee kumetta saˈan deˈiya wolqqaama meto gidiyoogee azzanttiyaaba; he metoy tumu Kiristtaanetakka qohiis. Aybissi? “Iita asatinne balettiyaageeti” daridosona; qassi amaridaageeti gubaaˈiyaa gelanawu malana danddayoosona. (2 Xim. 3:13) Issi wode Yihoowawu haggaazida amaridaageeti pokkobaa amottidi oottiyo nagaraynne mattumaara gayttidaagan naata qohiyoogee hegawu hara gaaso. Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee gita nagara gidiyoy aybissakko ane beˈoos. Yaatidi, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa gujjin, gubaaˈiyan issi uri gita nagaraa oottiyo wode cimati waatiyaakko, qassi yelidaageeti bantta naata waati naagana danddayiyaakko beˈana. *

GITA NAGARAA

4-5. Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee A naaqqiyooba gidiyoy aybissee?

4 Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee asaa daro wodiyawu qohees. Hegee mattumaara gayttidaagan qohettida naata, qassi eta siiqiya eta soo asaanne Kiristtaane ishanttanne michchonttakka qohees. Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee gita nagara.

5 Qohettidaagaa naaqqiyooba. * Hegee harata qohiyaanne eti waayettanaadan oottiya nagara. Nuuni kaalliya huuphe yohuwan beˈanaagaadan, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiya uri keehi wolqqaama ogiyan eta qohees. Naˈi A ammanikkonne, I naˈi woppu geennaadan oottiyoogaaninne gakkana koshshennabay naˈa bolli gakkanaadan wolqqanttiyoogan eriiddi A qohees. Hegaa mala iita oosuwaappe nuuni naata naagana bessees; qassi qohettida naata minttettananne maaddana koshshees.—1 Tas. 5:14.

6-7. Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee gubaaˈiyaanne kawotettaa sunttata naaqqiyooba gidiyoy aybissee?

6 Gubaaˈiyaa naaqqiyooba. Gubaaˈiyaa yame gidiiddi, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiya uri gubaaˈee borettanaadan oottees. (Maa. 5:16; 1 PHe. 2:12) Hegee ‘ammanuwawu baaxetiya,’ miilooniyan qoodettiya ammanettida Kiristtaanetussi bessiyaaba gidenna. (Yih. 3) Nagaraa oottidi hegaappe simmenna uranne gubaaˈiyaa sunttay borettanaadan oottiya ura nuuni coˈˈu gi xeellokko.

7 Kawotettaa sunttata naaqqiyooba. Kiristtaaneti “deriyaa heemmiyaageetuyyo haarettanau” bessees. (Roo. 13:1) Nuuni kawotettaa higgiyaa bonchchiyo wodenne azazettiyo wode, “deriyaa heemmiyaageetuyyo” haarettiyoogaa bessoos. Gubaaˈe yame gidida uri higgiyaa kanttikko, leemisuwawu, mattumaara gayttidaagan naˈa qohikko, I kawotettaa sunttata naaqqiyoobaa oottees. (Oosuwaa 25:8⁠ra gatta xeella.) Cimati kawotettaa higgiyaa polissiyaageeta gidana xayikkonne, mattumaara gayttidaagan naˈa qohida uri qixaatiyaappe attanaadan teqqokkona. (Roo. 13:4) Nagaraa oottida uri ba zeridoogaa cakkees.—Gal. 6:7.

8. Asi asa naaqqiyoogaa Yihooway waati xeellii?

8 Ubbaappe aaruwan, Xoossaa naaqqiyooba. (Maz. 51:4) Issi asi hara asa naaqqiyo wode, I Yihoowakka naaqqees. Xoossay Israaˈeelatuyyo immido issi Higgiyaa ane qoppa. Ba shooruwaa bonqqiya woykko cimmiya uri ‘Yihoowa naaqqiyoogaa’ he Higgee yootees. (Wog. 6:2-4) Yaatiyo gishshawu, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogan he naˈi woppu geennaadan oottiya, gubaaˈiyaa yame gidida uri Xoossaa naaqqees. Yihoowayyo goynniyaagaa gidiyoogan erettiya uri mattumaara gayttidaagan naata qohiyoogee Yihoowa sunttay keehi borettanaadan oottees. Mattumaara gayttidaagan naata qohiyoogee Xoossaa bolli oottiyo sheneyiya danoba gidiyoogaa nuuni akeekana bessiyoy hegaassa; qassi nuuni hegaa ixxana bessees.

9. Yihoowa dirijjitee Geeshsha Maxaafay denddo gidido ay qofaa daro layttawu attamissidee, aybissi?

9 Daro layttawu, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo darobaa Yihoowa dirijjitee attamissiis. Leemisuwawu, mattumaara gayttidaagan qohettidaageeti banttana gakkidabaa gaasuwan unˈˈettiyoogaara gayttidaagan waatanaakko, harati eta waati maaddananne minttettana danddayiyaakko, qassi yelidaageeti bantta naata waati naagana danddayiyaakko, Wochiyo Keelaanne Beegottite! maxeeteti qonccissidosona. Mattumaara gayttidaagan naˈa issi uri qohiyo wode, cimati waatanaakko dirijjitee etawu daro kaaletuwaa immiis. Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa xeelliyaagan dirijjitee gubaaˈee he yohuwaa oyqqiyo ogiyaa ubbatoo zaarettees. Aybissi? Nuuni he yohuwaa Kiristtoosa higgiyaara maayiya ogiyan oyqqanaadaana.

ISSI URI GITA NAGARAA OOTTIYO WODE CIMATI WAATIYOONAA?

10-12. (a) Gita nagaraara gayttida allaalliyaa beˈiyo wode, cimati hassayana koshshiyoobay aybee, qassi eta qofissiyaabay aybee? (b) Yaaqooba 5:14, 15y yootiyoogaadan, cimati waatanawu baaxetiyoonaa?

10 Cimati gita nagaraara gayttida allaalliyaa beˈiyo wode, eti wudiyaa siiquwan oyqqanaadaaninne Xoossaa sinttan suurenne tuma gididabaa oottanaadan Kiristtoosa higgee yootiyoogaa hassayoosona. Hegaappe denddidaagan, eti issi uri gita nagaraa oottidoogaa eriyo wode, darobaa akeekan qoppana bessees. Xoossaa sunttaa geeshshatettaa naagiyoogee cimata qofissiya waannaba gidiyoogaa nuuni tamaarida. (Wog. 22:31, 32; Maa. 6:9) Gubaaˈiyan deˈiya ishanttinne michchontti ayyaanaaban payya gidiyoogeekka eta keehi qofissees; qassi eti nagaraa gaasuwan qohettida uraa maaddanawu koyoosona.

11 Hegaa bollikka, cimati gita nagaraa oottida uri ba nagaraappe simmidoogaa akeekanawunne, I simmikko, Yihoowaara zaarettidi dabbotanaadan maaddanawu baaxetoosona. (Yaaqooba 5:14, 15 nabbaba.) Ba iita amuwaa polanawu gita nagaraa oottiya Kiristtaanee sahettida ura mala. Hegaa giyoogee Yihoowaara ayyo dabbotay loˈˈo gidenna giyoogaa. * Nuuni cimata dottoretuura geeddarssana danddayoos. Eti ‘hargganchchaa [nagaraa oottidaagaa] pattanawu’ baaxetoosona. Eti Geeshsha Maxaafaappe zoriyo zoree I Xoossaara zaarettidi dabbotanaadan maaddana danddayees; shin hegaadan hanana danddayiyoy I wozanappe ba nagaraappe simmiyo wode xallaana.—Oos. 3:19; 2 Qor. 2:5-10.

12 Cimatuyyo gita aawatettay deˈiyoogee qoncce. Eti Xoossay banttawu immido wudiyaa wozanappe siiqoosona. (1 PHe. 5:1-3) Eti bantta ishanttinne michchontti gubaaˈiyan woppu gaanaadan koyoosona. Yaatiyo gishshawu, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa gujjin, issi uri gita nagaraa oottidoogee etawu odettiyo wode, eti eesuwaara hegaa beˈoosona.  Mentto 13,  15⁠nne  17 doomettan deˈiya oyshata ane qoppa.

13-14. Mattumaara gayttidaagan naˈa asi qohidoogaa issi uri yootiyo wode, kawotettaa sunttatuyyo hegaa odiyoogaa xeelliyaagan cimati kawuwaa higgiyaa azazettiyoonaa? Qonccissa.

 13 Mattumaara gayttidaagan naata qohida ura mootuwaa kawotettaa sunttatuyyo odiyoogaa xeelliyaagan cimati kawuwaa higgiyaara maayiyaaba oottana bessii? Ee. Hegaa mala higgee deˈiyo heeran, mattumaara gayttidaagan issi uri naˈa qohennan aggenna giyoogaa siyida asi hegaa yootiyoogaa xeelliyaagan cimati kawotettaa higgiyaara maayiyaabaa oottanawu baaxetoosona. (Roo. 13:1) Hegaa mala higgeti Xoossaa higgiyaa kanttanaadan oottiyaageeta gidokkona. (Oos. 5:28, 29) Hegaa gishshawu, mattumaara gayttidaagan naˈi qohettennan aggenna giyoobaa cimati siyiyo wode, hegaa yootiyoogaara gayttida higgeta waatidi azazettana danddayiyaakko macara biiruwaa sohuwaara oychchana koshshees.

14 Cimati qohettidaageetuuranne eta yelidaageetuura woy mattumaara gayttidaagan naˈi qohettidoogaa eriya hara uraara haasayiyo wode, sunttatuyyo hegaabaa yootiyo maatay etassi deˈiyoogaa cimati kehatettan eta hassayissoosona. Intte yootiyoobay gubaaˈiyaa yame gidida uraabaa, qassi hegee he wode heeran erettiyaaba gidikko shin? Hegaa yootiya Kiristtaanee Xoossaa sunttaa cayissiyaabadan qoppana koshshii? CHii. Xoossaa sunttay cayettanaadan oottidaagee naata qohidaagaa.

15-16. (a) Koyro Ximootiyoosa 5:19​y yootiyoogaadan, cimati issi uri gita nagaraa oottidoogaa shaakkanawu baa giishin naaˈˈu markka koshshiyoy aybissee? (b) Gubaaˈiyaa yame gidida uri mattumaara gayttidaagan naˈa qohiis giyo mootuwaa siyiyo wode, cimati waatiyoonaa?

 15 Gubaaˈiyaa cimati issi uri gita nagaraa oottidoogaa shaakkanawu baa giishin naaˈˈu markka koshshiyoy aybissee? Geeshsha Maxaafay hegee bessiyaaba gidiyoogaa yootiyo gishshataassa. Gita nagaraa oottiis giidi issi ura mootin, I hegaa ammanana xayikko, cimati pirddaa konttiyaa essanaappe kase naaˈˈu markkay markkattana koshshees. (Zaa. 19:15; Maa. 18:16; 1 Ximootiyoosa 5:19 nabbaba.) Hegaa giyoogee issi uri mattumaara gayttidaagan naˈa qohidoogaa hara asi sunttatuyyo yootanaappe kase naaˈˈu markkay markkattana koshshees giyoogee? CHii. Hegee issi uri danobaa oottiis giyo mootuwaa siyida cimati woy harati hegaa Kawotettaa sunttatussi yootiyoogaara gayttidaba gidenna.

16 Cimati gubaaˈiyaa yame gidida uri mattumaara gayttidaagan naˈa qohiis giyo mootuwaa siyiyo wode, he allaalliyaa yootiyoogaa xeelliyaagan kawoy kessido higgetuura maayiyaabaa oottanawu baaxetoosona; yaatidi eti hanidabaa loytti qoroosona; hegaappe simmidi, Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan pirddaa konttiyaa essana koshshiyaakkonne kuuyoosona. Issi uri he mootuwaa kashi giikko, cimati markkati yootiyoobaa siyoosona. Mootiyaageenne baa giishin hara issi asi, mootiyo uri mattumaara gayttidaagan naˈa qohidoogaa yootikko, pirddaa konttiyaa essanawu cimatussi gidiya naqaashay dees. * Naaˈˈantto markki beettibeennaagee mootiya uri ammanettennaagaa giyoogaa gidenna. Issi uri mattumaara gayttidaagan naata qohidoogaa shaakkanawu naaˈˈu markki xayikkonne, mootiyo uri geella harata keehi qohiyaabaa oottidoogaa cimati eroosona. Qohettidaageeta cimati aggennan minttettoosonanne maaddoosona. Hegaa bollikka, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiis giidi mootiyo uri gubaaˈiyaa qohennaadan cimati ubbatoo naagana bessees.—Oos. 20:28.

17-18. Pirddaa konttee oottiyoobay aybakko qonccissa.

 17 Pirddaa konttee oottiyoobay aybee? “Pirddaa” giya qaalay qohidaagee kawotettaa higgiyaa kanttido gishshawu, qaxxayettana bessees giidi cimati pirddiyoogaa bessiyaaba gidenna. Higgiyaa polissanawu cimati kelttiyaa gelokkona; eti danobaara gayttida allaalliyaa kawotettaa sunttatuyyo aggiigoosona. (Roo. 13:2-4; Tii. 3:1) SHin, eti gita nagaraa oottida uri gubaaˈiyaa yame gididi deˈana danddayiyoogaa woy danddayennaagaa kuuyoosona.

18 Cimati pirddaa konttiyan oottiyo wode, he uri Xoossaara dabbotido dabbotaaranne ba mala Kiristtaanetuura dabbotido dabbotaara gayttida allaalle xallaa kuuyoosona. Eti qohidaagee ba nagaraappe simmidaakko woy simmibeennaakko kuuyanawu banttana maaddana mala, Geeshsha Maxaafaa goˈettoosona. I ba nagaraappe simmana xayikko, bohettees; qassi erissoy gubaaˈiyawu odettees. (1 Qor. 5:11-13) I ba nagaraappe simmikko, gubaaˈiyaa yame gididi deˈana danddayees. SHin, gubaaˈiyan ayyo ayba maatinne mule imettana danddayennaagaa woy I gubaaˈiyan ayba maatankka oottana danddayennaagaa cimati ayyo yootana. Cimata naatu hanotay keehi qofissiyo gishshawu, gubaaˈiyan deˈiya naati hegaa mala asa matan deˈiyo wode eta yelidaageetussi cimati buzo yootana danddayoosona. Yelidaageeti naagettanaadan cimati yootiyo wode, he uri qohidoogeeti oonakko qonccissenna mala naagettoosona.

INTTE NAATA WAATIDI NAAGUUTETII?

Yelidaageeti matumaa gaytettaabaa bantta naatussi haniyaabaa yootiyoogan, mattumaaban naati qohettennaadan naagoosona. Na‵a yelidaageeti yaatanawu Xoossaa dirijjitee giigissido qofaa go‵ettoosona. (Mentto 19-22 xeella)

19-22. Yelidaageeti bantta naata naaganawu waatana danddayiyoonaa? (Koyro sinttan deˈiya misiliyaa xeella.)

19 Naati qohettennaadan naagiyo aawatettay oogee? Yelidaageetuugaa. * Intte naati Xoossaa Yihoowappe “imettiya imota.” (Maz. 127:3) Intte naata intte naagiyo aawatettaa Yihooway inttessi immiis. Mattumaara gayttidaagan qohoy gakkennaadan intte naata naaganawu waatana danddayeetii?

20 Koyruwan, mattumaara gayttida qohuwaabaa intte erite. Mattumaara gayttidaagan naata qohiya asatubaanne eti naata cimmanawu goˈettiyo hiillatubaa erite. Qohana danddayiya hanotata woy asata akeekite. (Lee. 22:3; 24:3) Dariya baggi, naˈa qohiyaagee he naˈi eriyoonne ammanettiyo ura gidiyoogaa hassayite.

21 Naaˈˈanttuwan, intte naatuura qoncce gidida ogiyan haasayite. (Zaa. 6:6, 7) Yaatanawu intte intte naati odiyoobaa loytti ezggana koshshees. (Yaaq. 1:19) Mattumaara gayttidaagan qohettida naati hegaabaa hara urawu yootanawu darotoo koyennaagaa hassayite. Eti hara asi banttana ammanenna giidi yayyana danddayoosona, woy qohidaagee eti hara urawu odikko eta bolli iitabaa gattana giido gishshawu eti yayyana danddayoosona. Intte naatu bolli iitabi gakkidabadan inttessi siyettikko, eta kehatettan oychchite; yaatidi eti yootiyo ubbabaa danddayan siyite.

22 Heezzanttuwan, intte naata tamaarissite. Mattumaa xeelliyaagan eta layttaadan haniyaabaa yootite. Issi uri eta bessenna ogiyan bochchanawu malikko, eti woyganaakkonne waatanaakko eta tamaarissite. Intte intte naata naaganaadan Yihoowa dirijjitee kessidobaa goˈettana danddayeeta.—“ Inttenanne Intte Naata Tamaarissite” giya saaxiniyaa xeellite.

23. Mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa xeelliyaagan nuuni ammaniyoobay aybee, kaalliya huuphe yohuwan nuuni beˈana oyshay aybee?

23 Nuuni Yihoowa Markka gidiyoogaadan, mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogee gita nagaranne iita ooso gidiyoogaa ammanoos. Yihoowa Markkati Kiristtoosa higgiyaa kaalliyo gishshawu, mattumaara gayttidaagan naata qohida uri qixaatiyaappe attanaadan teqqokkona. SHin, nu ishantti woy michchontti mattumaara gayttidaagan qohettikko, nuuni eta maaddanawu ay oottana danddayiyoo? Kaalliya huuphe yohuwan ha oyshaa zaaruwaa beˈana.

MAZAMURE 103 Henttanchata—Imota Gidida Asata

^ MENT. 5 Mattumaara gayttidaagan gakkiya qohuwaappe nuuni naata waati naagana danddayiyaakko ha huuphe yohuwan beˈana. Cimati gubaaˈiyaa waati naaganaakkonne yelidaageeti bantta naata waati naagana danddayiyaakko nuuni tamaarana.

^ MENT. 3 QONCCISSIDO QAALAA: Issi gastta asi ba mattumaa gaytettaa koshshaa polanawu naˈa goˈettiyoogee mattumaara gayttidaagan naˈa qohiyoogaa geetettees. Hegee mattumaa gaytettaa, doonaara woy dulliyaara mattumaa gayttiyoogaa, woy qaaqqatidi hara uraa attumatettaa woy maccatettaa, xanttaa woy dulliyaa sohiyoogaa woy hara pokkobaa xaaxi waaxana danddayees. Qohoy gakkiyoogeetuppe dariya baggay macca naata gidikkonne, daro attuma naatikka qohettoosona. Qohiyaageetuppe dariya baggay attumaageeta gidikkonne, amarida maccaageetikka naata qohoosona.

^ MENT. 5 QONCCISSIDO QAALAA: Ha huuphe yohuwaaninne hagaappe kaalliya huuphe yohuwan, “qohettidaageeta” giyo qaalay naatettan mattumaara gayttidaagan qohoy gakkidoogeeta qonccissees. Naati qohettidoogaanne aynne mooribeennaagaa qonccissanawu nuuni ha qaalaa goˈettoos.

^ MENT. 11 Issi uri Yihoowaara dabbotaa minttennan aggido gishshawu gita nagaraa oottikko, I ba oottidoban oyshettenna giyoogaa gidenna. Nagaraa oottidaagee ba dooridonne oottido balabaa gishshawu oyshettees; qassi I oottidoban Yihooway A pirddana.—Roo. 14:12.

^ MENT. 16 A qohiis giidi mootiyo ura sintti naˈa mule shiishshana koshshenna. Naˈi haranttuwaa qohettanaadan oottennan, yelidaagee woy naˈi ammanettiyo hara uri he mootuwaabaa cimatuyyo yootana danddayees.

^ MENT. 19 Yelidaageetuyyo yootiyoobay ba naˈa gidenna naˈa dichchiya urawukka hanees.