1-2. Maatiyoosa 5:11 yootiyoogaadan, nuuni paaciyaa waati xeellana koshshii?

YESUUSI bana kaalliyaageeti wozanappe ufayttanaagaa yootiis. I bana siiqiyaageeta paacee gakkanaagaakka etawu yootiis. (Maa. 10:22, 23; Luq. 6:20-23) Nuuni Yesuusa kaalliyaageeta gididoogee nuna ufayssees. SHin nu soo asay nuuni Yihoowawu haggaazennaadan digganawu malikko, kawotettati nuna yedettikko, woy nunaara oottiyaageeti woykko nunaara tamaariyaageeti nuna moorobaa ootissanawu malikko, nuuni waananee? Nuuni hegeeta qoppiyo wode hirggana danddayoos.

² Daro asay yedetay ufayssees giidi qoppenna. SHin, Xoossaa Qaalay nuuni yaatanaadan yootees. Leemisuwawu, nuna metoy gakkiyo wode, nuuni akata xayidabadan qoppiyoogaa aggidi, ufayttanaadan Yaaqoobi yootiis. (Yaaq. 1:2, 3, 12) Qassi nuuni yedetay gakkiyo wode ufayttanaadan Yesuusi yootiis. (Maatiyoosa 5:11 nabbaba.) Nuna paacee gakkishin waanidi ufayttana danddayiyoo? Nuuni Yaaqoobi beni wode Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyaappe amarida qofaa pilggiyo wode, darobaa tamaarana danddayoos. He Kiristtaaneti genccido metota ane koyro beˈoos.

3. Yaaqoobi Yesuusa kaalliyaagaa gidi simmin hanidabay aybee?

³ Yesuusa aayee naˈay Yaaqoobi Kiristtaane gidi simmin takkennan, Yerusalaamen deˈiya Kiristtaaneta yedetay gakkiis. (Oos. 1:14; 5:17, 18) Qassi erissiyo ashkkaraa Isxxifaanoosa worido wode, daro Kiristtaaneti he katamaa yeddidi, “Yihudaa biittaaninne Samaariyaa biittan laalettidosona;” yaatidi wurssettan Qophphiroosanne Anxxookiyaa gakkanawu haakkidi biidosona. (Oos. 7:58–8:1; 11:19) Erissiyo ashkkarata daro metoy gakkiis. Gidoppe attin, eti biido soho ubban mishiraachchuwaa  yeemottidi yootidosona; qassi daro asay Kiristtaane gidin, darosan gubaaˈeti eqqidosona. (1 PHe. 1:1) SHin hegaappe simmin, darotoo eta hegaappekka keehi iita metoy gakkiis.

4. Beni wode Kiristtaaneti genccido paaceti aybee?

⁴ Beni wode Kiristtaaneta daro paacee gakkiis. Leemisuwawu 50 M.L. heeran, Rooma Kawoy Qalawudeyoosi Ayhudati ubbay Roomeppe kiyanaadan azaziis. Hegaa gishshawu, Kiristtaane gidida Ayhudata eta keettaappe wolqqan kessidi, hara biitti baanaadan oottidosona. (Oos. 18:1-3) Kiitettida PHawuloosi 61 M.L. heeran, ba ishanttuppe darota asay haratu sinttan cayidoogaanne eta aquwaa bonqqidoogaa xaafiis. (Ibr. 10:32-34) Hegaa bollikka, amarida Kiristtaaneti hara asaadan hiyyeesanne hargganchcha.—Roo. 15:26; Pili. 2:25-27.

5. Nuuni zaarana oyshati awugeetee?

⁵ Yaaqoobi 62 M.Lppe kase ba dabddaabbiyaa xaafiyo wode, ba ishanttanne michchontta gakkiya metota loytti erees. He Kiristtaaneti paacee gakkishinkka genccanaadan maaddiya zoriyaa Yaaqoobi etawu xaafanaadan Yihooway kaalettiis. Ane ha oyshata zaaranawu Yaaqoobaa dabddaabbiyaa pilggoos: Yaaqoobi yootido ufayssay aybee? Issi Kiristtaanee ufayttiyoogaa agganaadan oottana danddayiyaabay aybee? Qassi nuna ayba paacee gakkikkonne, nuuni ubbatoo ufayttanaadan aadhdhida eratettay, ammanoynne xalatettay waati maaddiyoonaa?

6. Luqaasa 6:22, 23y yootiyoogaadan, issi Kiristtaanee paacee gakkishin ufayttana danddayiyoy aybissee?

⁶ Asay bawu payyatettay, daro miishshaynne son ufayssay deˈana xayikko, ufayttana danddayennabadan qoppees. SHin Yaaqoobi yootido  ufayssay Xoossaa ayyaanay demissiyooba gidiyo gishshawu, nu deˈuwan aybi gakkikkonne ufayttana danddayoos. (Gal. 5:22) Issi Kiristtaanee I Yihoowa ufayssiyoogaanne Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogaa erikko, tumuppe ufayttana danddayees. (Luqaasa 6:22, 23 nabbaba; Qol. 1:10, 11) Nu ufayssay paanoosiyaa lacuwaa mala gaana danddayoos. Carkkin woy bukkinkka, he lacoy toˈennan eexxees. Nuunikka nu deˈuwan aybi gakkikkonne, awudekka ufayttana danddayoos. Nuuni sahettiyo wode woy miishshi baynna wodekka, ufayttiyoogaa aggokko. Asay nuna boriyo wode, woy nu soo asay woykko harati eqettiyo wodekka, nuuni ufayttana. Nuuni ufayttennaadan oottanawu asay maliyo wode ubban, nu ufayssay yaa gujjees. Nu ammanuwaa gaasuwan nuna gakkiya paacee nuuni tumuppe Kiristtoosa kaalliyaageeta gidiyoogaa bessiyaaba. (Maa. 10:22; 24:9; Yoh. 15:20) Yaaqoobi, “Ta ishatoo, . . . dumma dumma paacee inttena gakkiyo wode, hegaa kumetta ufaissadan qoodite” giidi xaafidoy hegaassa.—Yaaq. 1:2, 3.

7-8. Nuna paacee gakkiyo wode nu ammanoy yaa minniyoy aybissee?

⁷ Kiristtaaneti iita paacee gakkishin genccanawu koyiyoy aybissakko Yaaqoobi yootiis. I hagaadan giis: “Intte ammanoi paacettiyoogee intteyyo danddayaa [immana].” (Yaaq. 1:2, 3) Paacee birataappe qara mashshaa medhdhanawu eettiyo tamaa mala. Taman xuuggidi irxxissiyo wode he qara mashshay minnees. Hegaadankka, nuuni paacee gakkishin gencciyo wode, nu ammanoy minnees. Yaaqoobi, “Intte danddayai . . . inttena zawatidaageetanne paci bainnaageeta oottidi, ba oosuwaa polo” yaagidoy hegaassa. (Yaaq. 1:4) Nuuni paacee gakkishin nu ammanoy minniyoogaa beˈiyo wode, ufayssan genccana danddayoos.

⁸ Nuuni ufayttiyoogaa agganaadan oottana danddayiya amaridabaakka Yaaqoobi ba dabddaabbiyan yootiis. He metoti aybee, qassi hegeeti nu ufayttennaadan oottenna mala waatana danddayiyoo?

9. Nuussi aadhdhida eratettay koshshiyoy aybissee?

⁹ Metiyaabaa: Ay oottanaakko erennaagaa. Nuna metoy gakkiyo wode, Yihoowa ufayssiyaabaa, nu ishanttanne michchontta maaddiyaabaanne nuuni ayyo ammanettidi deˈanaadan maaddiyaabaa kuuyanaadan Yihooway maaddana mala woossana koshshees. (Erm. 10:23) Nuuni ay oottanaakko, qassi nuna eqettiyaageetussi woyganaakko eranawu aadhdhida eratettay koshshees. Nuuni ay oottanaakko erana xayikko hidootaa qanxxana danddayoos, qassi ufayttiyoogaa sohuwaara aggana danddayoos.

10. Yaaqooba 1:5y, nuuni aadhdhida eratettaa demmanawu waatana koshshiyoogaa yootii?

 ¹⁰ Ufayttiyoogaa aggennaadan ay oottana danddayiyoo? Yihooway aadhdhida eratettaa immanaadan oychchite. Nuuni paacee gakkishin ufayssan genccanawu, loˈˈobaa kuuyanawu Yihooway aadhdhida eratettaa immanaadan kasetidi woossana bessees. (Yaaqooba 1:5 nabbaba.) Yihooway nu woosaa sohuwaara zaaribeenna giidi qoppikko, nuuni ay oottana koshshii? Yaaqoobi nuuni zaari zaaridi Xoossaa ‘woossanaadan’ yootiis. Yihooway nuuni zaari zaaridi oychchin nuna hanqqettenna. Nuna gakkiya paaciyaa genccanawu aadhdhida eratettaa immanaadan nuuni A oychchikko, saluwan deˈiya nu Aaway “kehatettan” immees. (Maz. 25:12, 13) I nuna gakkiya metuwaa beˈees, nuuni waayettiyo wode qarettees, qassi nuna maaddanawu keehi koyees. Hegee nuuni ufayttanaadan oottees! Gidoshin, Yihooway nuussi aadhdhida eratettaa waatidi immii?

11. Nuuni aadhdhida eratettaa demmanawu oottana koshshiya harabay aybee?

¹¹ Yihooway ba Qaalaa baggaara nuussi aadhdhida eratettaa immees. (Lee. 2:6) Nuuni he aadhdhida eratettaa demmanawu Xoossa Qaalaanne nu xuufeta xannaˈana bessees. SHin nu coo xannaˈiyoogaa xallay gidenna. Nuuni oottanaadan Xoossay yootiyoobaa oottana bessees. Yaaqoobi “Xoossaa qaalaa oottiteppe attin, sissa [xallaa]” siyoppite yaagiis. (Yaaq. 1:22) Nuuni Xoossay zoriyoogaadan oottiyo wode, kaseppe aaruwan eeno giyaanne maariya, qassi saro asa gidoos. (Yaaq. 3:17) He eeshshati nuuni ayba paacee gakkikkonne ufayttiiddi genccanaadan maaddoosona.

12. Nuuni Geeshsha Maxaafaa loytti erana koshshiyoy aybissee?

¹² Xoossaa Qaalay herega mala. Nuuni giigissana koshshiyaabaa, qassi hegaa waati giigissanaakko akeekanaadan A Qaalay maaddees. (Yaaq. 1:23-25) Leemisuwawu,  nuuni Xoossaa Qaalaa xannaˈi simmidi hanqquwaa mittana koshshiyoogaa akeekana danddayoos. Yihooway maaddin, asay woy metoy nuna hanqqetissiyo wode waanidi woppu gaanaakko tamaaroos. Nuuni woppu giyo gishshawu, metoy gakkiyo wode loˈˈo hanotan oyqqoos. Qassi loˈˈobaa qoppananne loˈˈobaa kuuyana danddayoos. (Yaaq. 3:13) Nuuni Geeshsha Maxaafaa loytti eriyoogee keehi koshshiyaaba!

13. Nuuni Geeshsha Maxaafan odettida asatu leemisuwaa xannaˈana koshshiyoy aybissee?

¹³ Nuuni issi issitoo bali simmidi, oottana koshshennabaa oottidoogaa akeekoos. SHin hegaadan tamaariyoogee deexxiyaaba. Harati oottido loˈˈobaappenne eti mooridobaappe aadhdhida eratettaa demmiyoogee loˈˈoba. Geeshsha Maxaafay eta loˈˈo leemisuwaa yootiyo Abrahaama, Raˈaabi, Iyyoobanne Eelaasa mala asatubaa nuuni akeekanaadan Yaaqoobi minttettidoy hegaassa. (Yaaq. 2:21-26; 5:10, 11, 17, 18) Yihoowayyo ammanettidi oottida he asati ufayttennaadan oottiya paacee banttana gakkishinkka genccidosona. Eti genccidoogee nuunikka Yihooway maaddin genccana danddayiyoogaa bessees.

14-15. Nuuni siriyoobaa coo aggi bayana bessennay aybissee?

¹⁴ Metiyaabaa: Nu ammanuwaabaa siriyoogaa. Nuuni Geeshsha Maxaafay yootiyo issibaa akeekanawu issi issitoo metootana danddayoos, woy qassi nuuni koyidoogaadan Yihooway nu woosaa zaarennan aggana danddayees. Hegee nuuni siranaadan oottana danddayees. Nuna sirissiyaabaa coo aggi bayikko, hegee nu ammanoy shugganaadaaninne Yihoowaara nuussi dabbotay moorettanaadan oottana danddayees. (Yaaq. 1:7, 8) Ubba qassi hegee nuuni nu hidootaa laamotan naagiyoogaa agganaadan oottana danddayees.

¹⁵ Kiitettida PHawuloosi nu hidootay markkabiyaa oyqqiya qaaxxenna birataa mala gidiyoogaa yootiis. (Ibr. 6:19) He biratay markkabee beetan yaanne haanne shocettennaadaaninne zaallaara domˈˈettennaadan teqqees. SHin markkabiyaara I ohettido sanssalatay duuxxikko, he biratay maaddenna. He sanssalatay shiyikko minnennaagaadan, siree nu ammanoy minnennaadan oottees. Yaanin nuna metoy gakkiyo wode, Yihooway qaalaa gelidobaa polanaagaa ammanennan aggana danddayoos. Nu ammanoy bayikko, nu naagiyo hidootikka deˈenna. Yaaqoobi yootidoogaadan, siriya asi “carkkoi sugin qaaxxiya abbaa beetaa mala.” (Yaaq. 1:6) Hegaadan haniya uri mulekka waayi ufayttana!

16. Nuuni sirikko ay oottana koshshii?

¹⁶ Ufayttiyoogaa aggennaadan ay oottana danddayiyoo? Siriyoogaa aggite; intte ammanuwaa minttite. Eesuwaara issibaa oottite. Hananabaa yootiya Eelaasa wode Yihoowa asay ba ammanuwaabaa siriis. Eelaasi etawu hagaadan giis: “Aude gakkanaashin naa77u qofan buuteetii? GODAI Xoossaa gidikko, a kaallite; gidennan Ba7aala gidikko, ini akka kaallite.” (1 Kaw. 18:21) Ha wodiyan nuunikka eesuwan issibaa oottana koshshees. Yihooway Xoossaa gidiyoogaa, Geeshsha Maxaafay A Qaalaa gidiyoogaanne Yihoowa Markkati A asata gidiyoogaa ammananawu nuuni pilggana koshshees. (1 Tas. 5:21) Nuuni he ubbabaa oottikko, siriyoogaa aggana, qassi nu ammanoy minnana. Siriyoogaa agganawu maadoy nuussi koshshikko cimata oychchana danddayoos. Nuuni Yihoowawu ufayssan haggaazanawu eesuwaara issibaa oottana bessees!

17. Nuuni xalana xayikko waaniyoo?

¹⁷ Metiyaabaa: Hidootaa qanxxiyoogaa. Xoossaa Qaalay hagaadan gees: “Neeni metuwaa gallassi laafikko [“hidootaa qanxxikko,” NW], ne wolqqai guutta.” (Lee. 24:10) “Laafikko” geetettidi birshshettida Ibraawetto qaalay  “xalennaagaa” bessiyaaba. Issi uri xalana xayikko, ufayttiyoogaakka sohuwaara aggees.

18. Gencciyoogaa giyoogee woygiyoogee?

¹⁸ Ufayttiyoogaa aggennaadan ay oottana danddayiyoo? Nuuni genccanawu xalanaadan Yihooway maaddana mala woossana koshshees. Nuuni paacee gakkishin genccanawu xalana koshshees. (Yaaq. 5:11) Yaaqoobi “genccaa” giido qaalay eqqidosaappe qaaxxenna ura nuuni qoppanaadan oottees. Morkkee oliyo wode ba eqqidosaappe qaaxxennanne woxxenna wotaaddaraa qoppana danddayoos.

19. Kiitettida PHawuloosi nuussi leemiso gididobaappe ay tamaarana danddayiyoo?

¹⁹ Kiitettida PHawuloosi xalanne gencciya asa gidiyoogan keehi loˈˈo leemiso. I issi issitoo daafuriis. SHin I baayyo koshshiya wolqqaa Yihooway immanaagaa ammanettido gishshawu gencciis. (2 Qor. 12:8-10; Pili. 4:13) Nuna ziqqi oottidi, Yihoowa maadoy nuussi koshshiyoogaa akeekikko, nuunikka hegaadan xalananne wolqqaa demmana danddayoos.—Yaaq. 4:10.

20-21. Nuuni ay ammanettana danddayiyoo?

²⁰ Nuna paacee gakkiyoy Yihooway qaxxayiyo gishshaassa gidennaagaa ammanettana danddayoos. Yaaqoobi hagaadan giis: “Ooninne paacettido wode, ‘Tana Xoossai paaccees’ gooppo. Aissi giikko, Xoossai iitan paacettanau danddayenna; qassi i ba huuphen oonanne paaccenna.” (Yaaq. 1:13) Nuuni hegaa ammaniyo wode, saluwan deˈiya nu Aawaakko kaseppe aaruwan shiiqoos.—Yaaq. 4:8.

²¹ Yihooway ‘dummatenna woy mirqqenna [“laamettenna,” NW].” (Yaaq. 1:17) I koyro xeetu layttaa Kiristtaaneta eta gakkida paace ubban maaddiis; ha wodiyankka I nuna ubbaa maaddana. Aadhdhida eratettaa, ammanuwaanne xalatettaa demmanawu Yihoowa wozanappe woossite. I intte woosaa zaarana. Yaanin, intte paacee gakkishin gencciyo wode awudekka ufayttanaadan I maaddaanaagaa ammanettana!