1. Nu oottanaadan Yihooway paqqadidobay aybee?

YIHOOWAY nuuni waani deˈanaakko kuuyanaadan nuussi paqqadiis. Loˈˈobaa waati dooranaakko I nuna tamaarissees, qassi A ufayssiyaabaa nuuni kuuyikko nuussi injjetanaadan I nuna maaddees. (Maz. 119:173) Hegaa gishshawu, nuuni Geeshsha Maxaafaappe tamaarido aadhdhida eratettaa oosuwan peeshshiyo wode loˈˈobaa kuuyoos.—Ibr. 5:14.

2. Nuuni issibaa kuuyi simmin ayba metooti nuna gakkana danddayiyoonaa?

² SHin, nuuni loˈˈobaa kuuyiyo wodekka, nu oottanawu doommidoogaa poliyoogee nuussi metiyaaba gidana danddayees. Ane amarida leemisota beˈoos: Issi yelaga ishay kumetta Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu kuuyees. I amarida saaminttawu loytti nabbabees; shin simmidi aggi bayees. Issi michchiyaa ubba wode haggaaziyaaro gidanawu kuuyaasu; shin doommana wodiyaa ubbatoo sinttawu sugawusu. Cimati gubaaˈiyan deˈiya ishanttanne michchontta eta soo biidi oychchanawu issippe kuuyidosona; shin daro aginay aadhdhi simminkka eti hegaa doommibookkona. Ha hanotati ubbay dumma dumma; shin eta ubbaa hanotaa issi mala oottiyaabay deˈees. He asati kuuyidosona; shin eti kuuyidobaa oottibookkona. Qoronttoosan deˈiya beni Kiristtaaneta hegaa mala metoy gakkiis. Nuuni etappe ay tamaarana danddayiyaakko ane pilggoos.

3. Qoronttoosan deˈiyaageeti ay kuuyidonaa, shin aybi hanidee?

³ Qoronttoosan deˈiyaageeti 55 M.Ln., issibaa kuuyidosona. Eti Yerusalaamenne Yihudan deˈiya ishantti metuwaaninne hiyyeesatettan tuggatiiddi deˈiyoogaa, qassi hara gubaaˈeti eta maaddanawu miishshaa shiishshiiddi deˈiyoogaa eridosona. Qoronttoosan deˈiyaageeti keha gidiyo gishshawu hiyyeesa ishantta maaddanawu kuuyidosona; hegaa gishshawu eti waati maaddana  danddayiyaakko kiitettida PHawuloosa oychchidosona. I gubaaˈiyawu kaaletuwaa immiis; qassi immettida miishshaa shiishshiyoogan maaddanaadan Tiita sunttiis. (1 Qor. 16:1; 2 Qor. 8:6) SHin amarida aginaappe guyyiyan, Qoronttoosan deˈiyaageeti shiishshana giido miishshaa shiishshibeennaagaa PHawuloosi eriis. Hegaappe denddidaagan, eta imotay hara gubaaˈeti immiyo miishshaara issippe koshshiya wodiyan Yerusalaame kiitettanawu waayi giigettana.—2 Qor. 9:4, 5.

4. Naaˈˈantto Qoronttoosa 8:7, 10, 11y yootiyoogaadan, Qoronttoosan deˈiyaageeti oottanaadan PHawuloosi minttettidobay aybee?

⁴ Qoronttoosan deˈiyaageeti loˈˈobaa kuuyidosona, qassi eta ammanuwaa gishshawunne eti kehatettan immana koyido gishshawu PHawuloosi eta galatiis. SHin eti doommidoogaa wurssanaadankka eta minttettiis. (2 Qoronttoosa 8:7, 10, 11 nabbaba.) Ammanettida Kiristtaanetikka, oottanawu eti kuuyidobaa oottiyoogee metiyaaba gidana danddayiyoogaa eta hanotay nuna tamaarissees.

5. Nuuni zaarana oyshati awugeetee?

⁵ Qoronttoosan deˈiyaageetudan, nuuni oottana giidobaa oottanawu metootana danddayoos. Aybissi? Nuuni nagaranchcha gidiyo gishshawu, kuuyidobaa oottana wodiyaa sinttawu sugana danddayoos. Woy qoppennabay merettidi nuuni oottanawu kuuyidobaa oottiyoogee nuussi metanaadan oottana danddayees. (Era. 9:11; Roo. 7:18) Nuuni kase kuuyidobaa laammanaakkonne agganaakko kuuyanawu qorana koshshikko, waatana bessii? Qassi nuuni doommidoogaa polanaagaa waani ammanettana danddayiyoo?

6. Nuuni kuuyidobaa laammiyoogee koshshana danddayiyoy awudee?

⁶ Nuuni kuuyido issi issibata mule laammokko. Leemisuwawu, nuuni Yihoowayyo haggaazanawu kuuyidoogaa laammokko, qassi nu aqo laggiyawu ammanettanawu murttida. (Maa. 16:24; 19:6) SHin kuuyido harabata laammiyoogee koshshana danddayees. Aybissi? Hanotati laamettiyo gishshataassa. Loˈˈobaa kuuyanaadan nuna aybi maaddana danddayii?

7. Nuuni ay demmanawu woossana koshshii, qassi aybissi?

⁷ Aadhdhida eratettaa demmanawu woossa. “Intteppe ooninne baayyo aadhdhida eratettai xayikko, . . . ubbau kehatettan immiya Xoossaa woosso” giidi xaafanaadan Yihooway Yaaqooba denttettiis. (Yaaq. 1:5) Issi issiban, nu ubbawu ‘aadhdhida eratettay paccees.’ Hegaa gishshawu, neeni kuuyiyo wodenne ne kuuyidobaa laammiyo wode Yihooway maaddanaadan woossa. Yaatiyo wode, eratettan kuuyanaadan Yihooway nena maaddana.

8. Kuuyanaappe kase nuuni ay pilggana koshshii?

⁸ Loytta pilgga. Ne kuuyanaadan maaddiyaabaa Xoossaa Qaalaappe pilgga, Yihoowa dirijjitee giigissido nu xuufetuppe nabbaba, qassi neeyyo loˈˈo zoriyaa immana uraara haasaya. (Lee. 20:18) Hegaadan pilggiyoogee oosuwaa laammanawu, issi biittaa baanawu woy neessi koshshiyaabaa kunttaydda haggaazanaadan maaddiya timirttiyaa tamaaranawu kuuyanaappe kase keehi koshshiyaaba.

9. Nu nuussi tumanchcha gidikko waani goˈettanee?

⁹ Ne kuuyidobawu gaasuwaa qoppa. Nuuni oottiyoobaa aybissi nu oottiyaakko Yihoowa qofissees. (Lee. 16:2) Nuuni ubbaban tumanchcha gidanaadan I koyees. Hegaa gishshawu, nuuni kuuyiyo wode issibaa kuuyanaadan nuna denttettiya gaasuwaa xeelliyaagan nuunikka nuussi gidin haratussi gidin tumanchcha gidanawu koyoos. Nuuni tumanchcha gidana xayikko, nu oottana giidobaa oottiyoogee nuussi metiyaaba gidana danddayees. Leemisuwawu, issi yelaga ishay ubba wode aqinye gidanawu kuuyana danddayees. SHin amarida wodiyaappe guyyiyan,  haggaazuwan aqinyetuppe koyettiya saatiyaa kunttiyoogee A metiis. I haggaazuwan ufayttiyoogaa aggana danddayees. I aqinye gidanaadan A denttettida waannabay Yihoowa ufayssanawu koyiyoogaa giidi qoppana danddayees. SHin I aqinye gididi haggaaziyo waanna gaasoy bana yelidaageeta woy hara ura ufayssanawu koyiyoogaa gidennan aggenna.

10. Laamettanawu aybi koshshii?

¹⁰ Sijaaraa uyiyoogaa agganawu kuuyida issi xinaatiyaabaa qoppa. I metootikkonne, issi woy naaˈˈu saaminttawu sijaaraa uyibeennaba. SHin simmidi haranttuwaa sijaaraa uyees. Gidikkonne, I wurssettan he amaliyaa xooniis! I Yihoowa siiqiyoogeenne A ufayssanawu koyiyoogee he amaliyaa xoonanaadan maaddiis.—Qol. 1:10; 3:23.

11. Neeni dummayada halchchana koshshiyoy aybissee?

¹¹ Dummayada halchcha. Neeni dummayada halchchikko, hegaa polanawu metootakka. Leemisuwawu, neeni Geeshsha Maxaafaa ubba wode nabbabanawu kuuyana danddayaasa. SHin neeni dummayada halchchana xayikko, ne oottanawu halchchidobaa oottana danddayakka. * Woy gubaaˈiyaa cimati ishanttanne michchontta ubbatoo soo biidi oychchanawu kuuyana danddayoosona, shin amarida wodiyaappe guyyiyan halchchidobaa oottibookkona. Halchchidobaa polanawu kaallidi deˈiya oyshatu mala banttana oychchana danddayoosona: “Nuuni biidi oychchiyo ishanttuppenne michchonttuppe goˈettanaageeti awugeetakko xaafi oyqqidoo? Biidi eta oychchanawu wodiyaa keeridoo?”

12. Nu ay oottana koshshana danddayii, qassi aybissi?

¹² Hanana danddayiyaabaa qoppa. Oottanawu koyiyo ubbabaa oottanawu wodee, miishshay woy wolqqay deˈiyo uri nu giddon ooninne baawa. Hegaa gishshawu hanana danddayiyaabaanne bessiyaagaadan qoppa. Koshshikko, neeni polana danddayennaagaa akeekikko, ne kuuyidobaa laammana koshshennan aggenna. (Era. 3:6) SHin neeni kuuyidobaa zaaretta xeelladasa, koshshiyaabaa laammadasanne, hegaa oottana danddayiyaabadan qoppadasa ane goos. Doommidobaa polanawu maaddiya, neeni oottana danddayiyo ichchashubati kaallidi deˈoosona.

13. Neeni kuuyidobaa polanawu koshshiya wolqqaa waata demmana danddayay?

¹³ Oottiyo wolqqaa demmanawu woossa. Neeni oottanaadaaninne ne kuuyidobaa polanaadan Xoossay neessi ‘wolqqaa’ immana danddayees. (Pili. 2:13, NW) Hegaa gishshawu, neessi koshshiya wolqqaa immanaadan geeshsha ayyaanaa demmanawu Yihoowa oychcha. Ne oyshawu zaaroy gamˈˈidaba milatikkokka woossiyoogaa aggoppa. Yesuusi yootidoogaadan: ‘Woossa, neeni geeshsha ayyaana ekkana.’—Luq. 11:9, 13.

14. Leemiso 21:5n qonccida maaray, neeni kuuyidobaa polanawu waati maaddana danddayii?

¹⁴ Halchchuwaa kessa. (Leemiso 21:5 nabbaba.) Neeni doommido ay oosuwaanne polanawu halchchuwaa koshshees. Yaatada he halchchidoogaadan oottana koshshees. Hegaadankka, neeni issibaa kuuyiyo wode, hegaa polanawu oottana koshshiya ooso ubbaa xaafa. Issibay oottanawu wayssiyo wode, guuttaa guuttaa oottanawu shaakka. He guutta oosotuppe issuwaa wurssiyo wode ubban neeni ay keena oottidaakko akeekana danddayaasa. PHawuloosi Qoronttoosan deˈiyaageeta I yiyo wode miishshaa shiishshanawu baaxetiyoogaappe ‘saaminttan saaminttan koyro galla’ guutta miishshaa dagayanaadan minttettiis. (1 Qor. 16:2, NW) Wolqqaama oosuwaa guuttaa guuttaa  shaakki oottiyoogee unˈˈettennaadan oottana danddayees.

15. Halchchuwaa kessi simmidi waatana danddayiyoo?

¹⁵ Neeni oottanawu halchchidobaa xaafa wottikko, hegaa polanawu metootakka. (1 Qor. 14:40) Leemisuwawu, cimati oottanawu kuuyidobaa ooni oottanaakko, qassi awude oottidi wurssana bessiyaakko ubbabaa xaafanaadan issi cimaa doorana mala cimatussi kaaletoy imettiis. Cimati hegaadan xaafi oyqqikko, eti kuuyidobaa polanawu metootokkona. (1 Qor. 9:26) Neenikka ne galla galla deˈuwan hegaadan oottana danddayaasa. Leemisuwawu, galla galla ne oottanawu koyiyoobaa xaafana danddayaasa, qassi koyro oottana koyiyoobaa kaseyada xaafa. Hegee neeni doommidobaa polana xallaassa gidennan, guutta wodiyan darobaa oottanawukka maaddana danddayees.

16. Ne kuuyidobaa polanawu aybi koshshii, qassi Roome 12:11 ha qofaa waati kaafii?

¹⁶ Wozanappe baaxeta. Ne halchchidobaa oottanawunne doommidoba polanawu baaxiyaa koshshees. (Roome 12:11 nabbaba.) Ximootiyoosi ‘minnanaadan,’ qassi gooba asttamaare gidanawu ‘aggennan oottanaadan’ PHawuloosi zoriis. Ha zoree ayyaanaaban hara halchchuwaassikka hanees.—1 Xim. 4:13, 16.

17. Efisoona 5:15, 16y nuuni halchchidobaa oottanawu nuna waati maaddana danddayii?

¹⁷ Ne wodiyaa akeekan goˈetta. (Efisoona 5:15, 16 nabbaba.) Neeni kuuyidobaa oottanawu wodiyaa bazza, qassi he wodiyaa laammoppa. Oosuwaa doommanawu injje wodiyaa naagoppa; injje wodee beettennan aggana danddayees. (Era. 11:4) Pattennabay ne wodiyaa wurssennaadaaninne keehi koshshiyaabaa oottiyo wolqqaa xayssennaadan naagetta. (Pili. 1:10, NW) Danddayettikko, ne oottiyoobaa haraati xubbenna wodiyaa doora. He wodiyan harati ne qofay shaahettanaadan oottenna mala yoota. Silkkiyaa gorddanawunne imeeliyaa woy sooshal miidiya simmida xomoosanawu kuuya. *

18-19. Neeni oottanawu kuuyidobay polanawu metiyaaba gidikkonne baaxetiyoogaa aggennaadan nena aybi maaddana danddayii?

¹⁸ Ne oosuwaa wurssiyo wode demmana loˈˈobaa qoppa. Ne kuuyidobawu neeni demmanabay manddariyoosa gakkiyoogaa mala. Ne manddariyoosa gakkanawu wozanappe koyikko, yaa gakkanawu dumma dumma ogiyaara baana koshshikkonne neeni biyoogaa aggakka. Hegaadankka, nuuni kuuyidobay demissiyo loˈˈobaa qoppikko, nu wora simmanaadan oottiyaabay gayttiyo wode hidootaa qanxxokko.—Gal. 6:9.

¹⁹ Loˈˈobaa kuuyiyoogee metiyaaba, qassi hegaa poliyoogee wayssiyaaba gidana danddayees. SHin Yihooway maaddin, neeni doommidobaa polanawu koshshiya aadhdhida eratettaanne wolqqaa demmana danddayaasa.