Ooratta Gubaaˈiyaara Ne Hanotaa Giigissanawu Waatana Danddayay?
ALENI * hagaadan giis: “Taani yaa baanawu keehi yayyaas. Taani lagge demmanaakko woy asaara maayettanaakko erabeykke.” Aleni ba heeraappe 1,400 kilo meetiriyaappe daruwaa haakkiya hara gubaaˈiyaa biis.
Neenikka hara gubaaˈiyaa biikko keehi yayyana danddayaasa. Ne hanotaa giigissanawu nena aybi maaddanee? Ne hanotaa giigissiyoogee neeni qoppidoogaappe aaruwan wayssikko, ay oottana danddayay? SHin, neeni harasaa beennaba gidikko, mati yiidaageeti metootennan meezetanaadan waatana danddayay?
WAATADA NE HANOTAA GIIGISSANANNE MINNANA DANDDAYAY?
Ha leemisuwaa qoppa: Mittaa puutiyaa issi heeraappe harasaa efiyo wode shullees. He mittaa puutee saˈaappe shodettiyo wode, harasaa efaanawu metennaadan xaphuwaappe dariya baggay qanxxettees. He puutee harasan tokettoosaara ooratta xaphuwaa yeddiyoogaa doommees. Hegaadan, hara gubaaˈiyaa biido gishshawu neeni unˈˈettennan waaya aggana. Ne kase gubaaˈiyan, xaphuwaa yeddiya puutiyaadan haratuura dabbotaa minttadasa; qassi ubbatoo Yihoowawu haggaazaasa. Haˈˈi ne biido gubaaˈiyan ayyaanaaban minnanawu, ooratta xaphuwaa yeddiya puutiyaadan neeni hanana bessees. Hegaadan oottanawu nena maaddanabay aybee? Geeshsha Maxaafaa maaraa kaalliyoogaa. Ane hegeetuppe amaridaageeta beˈoos.
Xoossaa Qaalaa ubbatoo nabbabiya uri “goggiya haattaa xaphuwan tokettidi, aifiyoo aginan aifiya, ba haittaakka qoqqofenna mittaa mala. I oottiyo ubbai au hanees.”—Maz. 1:1-3.
Issi mittay diccanaadan ubbatoo haattay koshshiyoogaadan, issi Kiristtaanee ayyaanaaban minnidi deˈanawu ubbatoo Geeshsha Maxaafaa nabbabana koshshees. Hegaa gishshawu, ubba galla Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaanne ubbatoo shiiquwaa shiiqiyoogaa aggoppa. Neeni meezetidoogaadan so asaa goynuwaa goynniyoogaanne buzo xinaatiyaa xannaˈiyoogaa aggoppa. Kase neeni Yihoowaara ne dabbotaa minttada deˈanawu oottiyo ubbabaa haˈˈikka aggennan oottana bessees.
“Harata maaddiya asi maadettana.”—Lee. 11:25.
Neeni minnada haggaazikko minettana, qassi biido hara gubaaˈiyaa sohuwaara meezetana. Gubaaˈe cima gidida Keveni hagaadan giis: “Ta machiyaanne taani hara gubaaˈiyaa bosaara kaafiya aqinye gididoogee nuna keehi maaddiis. Nuuni ishanttuura, aqinyetuura, qassi haggaazo moottaa sohuwaara meezetida.” Ba heeraappe 1,600 kilo meetiriyaappe dariyaagaa haakkidi biida Rojeri hagaadan giis: “Hara gubaaˈiyaara meezetiyo keehi loˈˈo ogee danddayettida peeshshan darotoo haggaaziyoogaa. Qassi aybiininne maaddanawu koyiyoogaa cimatussi erissa; geelladan SHiiquwaa Addaraashaa geeshshana, hara ura kifiliyaa shiishshana, woy issi ura kaamiyan gubaaˈiyaa efaana danddayaasa. Neeni ne goˈˈaa aggabayiyoogaa ishanttinne michontti akeekikko, eti nenaara laggetanawu metootokkona.”
“Intte uluwaa aassi dooyidi bessite.”—2 Qor. 6:13.
Ne ishanttussi ne uluwaa aassa dooyada eta siiqa. Melisanne eta so asay hara gubaaˈiyaa biidi hara laggeta demmanawu baaxetidosona. A hagaadan
gaasu: “Nuuni shiiquwaappe kasenne shiiquwaappe simmin haratuura haasayoos. Hegee sarotidi aggiigiyoogaappe harabaa haasayanaadan maaddiis.” Hegee so asay ishanttu sunttaa elle eranaadankka maaddiis. Hegaa bollikka eti ishantta bantta son shoobbiyoogan dabbotaa minttidosona. A gujjada hagaadan gaasu: “Nu silkkiyaa payduwaa etawu immidoogeenne etaagaa ekkidoogee ayyaanaabaanne harabaa oottanawu eti nunaara gayttanaadan maaddiis.”Neeni kase erenna uraara haasayanawu yayyikko, guuttaban doommana danddayaasa. Leemisuwawu, neeni koyro koyana xayikkokka, pashkki ga. Neeni pashkki giyoogee harati neekko shiiqanaadan oottana. “Pashkkidi xeelliyo xeelai wozanaa ufaissees.” (Lee. 15:30) Ba diccido biittaappe haahosaa biida Rachela hagaadan gaasu: “Taani awudekka keehi yayyays. Taani biido gubaaˈiyan deˈiya ishanttuuranne michonttuura haasayanawu issi issitoo tana giddays. SHiiquwaa Addaraashan oonaaranne haasayennan coo uttida uraa koyays. Izaawu taagaadan dungguuxa gidana danddayees.” SHiiqo ubbay doommanaappe kasenne wuri simmin neeni erenna uraara haasayanawu halchiyoogee loˈˈo.
Hara baggaara qassi, erenna uraara koyro erettiyo amarida saaminttatun ufayttennan aggakka. SHin, takki takki biyo wode, ubbabaa meezetaasa. He wode, haratuura laggetanawu neeni ubbatoo baaxetana koshshennan aggenna.
GIIGISSANAWU WODEE KOSHSHEES
Issi issi mittay harasan tokkin xaphuwaa loytti yeddanawu gamˈˈees. Hegaadan, hara gubaaˈiyaara ubba asay meezetanawu koshshiya wodee issi likke gidenna. Neeni harasaa boosappe amarida wodee aadhinkka, ne hanotaa giigissanawu baaxetaydda deˈikko, ha Geeshsha Maxaafaa marata oosuwan peeshshiyoogee nena maaddana danddayees:
“Ane lo77o oosuwaa oottanau azalliyoogaa aggoos. Aissi giikko, nuuni azallennan aggikko, cakkiyo wodee sinttappe yaana.”—Gal. 6:9.
Ne hanotaa giigissanawu koshshiya wodee neeni qoppidoogaappe darana danddayees. Leemisuwawu, Giliyaden tamaarida daro misoonaaweti bantta biitti beˈanawu baanaappe kase bantta maddabettido biittan amarida layttaa takkoosona. Yaatiyoogee, eti yan deˈiya ishanttuura laggetanaadaaninne hara wogaa meezetanaadan maaddees.
Darotoo dumma dumma heeri biidi deˈida Alahandroy hanotaa eesuwan giigissana danddayettennaagaa akeekiis. I, “Nuuni wurssettan biido wode ta machiyaa, ‘Nu laggeti ubbay kase gubaaˈiyan deˈoosona’ yaagasu” yaagiis. Eti naaˈˈu layttappe kase hara heeri biido wode a hegaadan giidoogaa iyyo yootiis. SHin, he naaˈˈu layttaa giddon, a haratuura meezetaasu; qassi kase erennaageeti iyyo mata lagge gididosona.
“‘Ha77i wodiyaappe kase aadhdhida wodee aissi keha gididee?’ gaada oichchoppa; aissi giikko, hegaa mala oishai aadhdhida eranchcha giyo asi oichchiyo oisha gidenna.”—Era. 7:10.
Neeni biido gubaaˈiyaa kaseegaara geeddarssoppa. Leemisuwawu, neeni biido gubaaˈiyan deˈiya ishantti darin haasayennaageeta woy keehi haasayiyaageeta gidana danddayoosona. Eti ne loˈˈo eeshshaa qoppanaadan neeni koyiyoogaadan, eta loˈˈo eeshshaabaa qoppa. Harasaa biida issoti issoti eti yaa biidoogee, ‘Taani kumetta ishanttu maabaraa wozanappe 1 PHe. 2:17.
siiqiyaanaa?’ giidi banttana oychanaadan oottidoogaa akeekidi garamettidosona.—“Woossite, intte ekkana.”—Luq. 11:9.
Maaduwaa demmanawu aggennan woossite. Gubaaˈe cima gidida Devidi hagaadan giis: “Hegaa nerkka genccanawu baaxetoppa. Nuuni darobaa oottana danddayiyoy Yihoowa maaduwaa xallaana. He allaalliyaabaa woossa!” Qommoora ibaa denttido Rachela hagaadan gaasu: “Ta azinaayyoonne taayyo gubaaˈiyaappe guuttaa haakkidabadan siyettiyo wode hagaadan giidi Yihoowa woossoos: ‘Harati nuukko shiiqanawu metootanaadan oottiyaabaa nuuni hanikko, hayyanaa eranaadan maadda.’ Yaatidi, nuuni ishanttuuranne michonttuura daro wodiyaa aattoos.”
Yelidaageetoo, intte naati hara gubaaˈiyaara meezetanawu metootikko, he allaalliyaabaa etaara mintti woossite. Haratuura minttettiya wodiyaa issippe aattanaadan giigissiyoogan eti hara laggeta demmanaadan maaddite.
MATI YIIDAAGEETI BOORASENNAADAN MAADDA
Intte gubaaˈiyaa mati yiidaageeta maaddanawu neeni ay oottana danddayay? Eti yoosappe doommada loˈˈo lagge gidanawu baaxeta. Hegaadan oottanawu, neeni harasaa biyaakko nashshanabaa qoppa; yaatada hegaa ootta. (Maa. 7:12) Intte so asaa goynuwawu woy aginan aginan kiyiya JW Brodkastingiyaa beˈanawu mati yiidaageeti intte soo yaanaadan shoobbana danddayeetii? Etaara issippe haggaazana danddayeetii? Neeni eta guutta quma shoobbikko, eti ne imatuwaa mule dogokkona. Mati yiidaageeta maaddanawu harabaa ay oottana danddayay?
Karlosi hagaadan giis: “Nuuni hara gubaaˈiyaa biidi takkennan, hiraysuwan bayzziya suuqeta xaafada issi michiyaa nuuyyo immaasu. Hegee nuna keehi maaddiis.” Carkkuwaa hanotay dummatiyoosaappe yiidaageeti intte heeran hoˈˈiyo, megiyo woy bukkiyo wode maayanabaa intte yootikko nashshana danddayoosona. Intte heeraa asaa taarikiyaanne eti ammaniyoobaa yootiyoogan, mati yiidaageeti haggaazuwan ayfanaadan maaddanakka danddayeeta.
HANOTAA GIIGISSIYOOGEE BESSIYAABA
Doomettan abaa denttido Aleni hara gubaaˈiyan issi layttappe dariya wodiyaa takkiis. I hagaadan giis: “Koyro heeran ishanttanne michontta loytta eranawu tana giddana koshshiis. SHin haˈˈi eti tawu so asa mala; qassi taani keehi ufayttays.” Aleni hara gubaaˈiyaa biidoogan lagge xayiyoogaappe hara laggeta demmiis. Eti ayyo lagge gididi deˈana danddayoosona.
^ MENT. 2 Issi issi asatu sunttay laamettiis.