1. Qanaatee Yoosefantta so asaa waati qohidee?

 YAAQOOBI ba naata ubbaa siiqikkonne, ba 17 laytta naꞌaa Yooseefa keehi siiqees. Yaatin Yooseefa ishantti waanidonaa? Eti A qanaatidosona; qassi he qanaatee eti A ixxanaadan oottiis. Yooseefi bana ba ishanttun ixissiyaabaa aybanne oottibeenna. Gidikkokka, eti Yooseefa aylletettawu bayzzidosona; qassi eta aaway keehi siiqiyo naꞌaa iita doꞌay miis giidi bantta aawawu worddotidosona. Qanaatee eti bantta son saroy xayana mala oottanaadaaninne bantta aawaa azzanttanaadan oottiis.—Doo. 37:3, 4, 27-34.

2. Galaatiyaa 5:19-21 yootiyoogaadan, qanaatee keehi qohiyaaba gidiyoy aybissee?

² Geeshsha Maxaafan, qanaatee b issi asi Xoossaa Kawotettaa laattennaadan oottiya, hayquwaa kaalettiya ‘asatettaa oosotuppe’ issuwaadan qoncciis. (Galaatiyaa 5:19-21 nabbaba.) Darotoo qanaatee morkkettanaadan, palamettanaadaaninne hanqqettanaadan oottiya keehi iita eeshsha.

3. Ha huuphe yohuwan nuuni ay beꞌanee?

³ Yooseefa ishanttu hanotay qanaatee waatidi so asaa dabbotaa moorananne etawu saruwaa xayssana danddayiyaakko bessees. Nuuni Yooseefa ishanttuugaadan oottennaba gidikkonne, nu ubbaykka nagaranchcha, qassi nuussi cimmiya wozanay deꞌees. (Erm. 17:9) Issi issitoo nuuni harata qanaatana  danddayiyoy hegaassa. Qanaatee nu wozanan xaphuwaa yeddennaadan naagettana koshshiyo gaasuwaa akeekanaadan maaddiya, Geeshsha Maxaafan odettida amarida leemisota ane beꞌoos. Yaatidi, qanaatiyaa eqettanawunne sarotettan deꞌanawu maaddiya ogeta beꞌana.

4. Pilisxxeemati Yisaaqa qanaatidoy aybissee?

⁴ Issi uri duretiyo wode. Yisaaqi dure asa gidiyo gishshawu Pilisxxeema asati A qanaatidosona. (Doo. 26:12-14) I ba dorssaanne miizzaa wudiyaa ushshiyo haattaa ollaa eti biittaa zaaridi baridosona. (Doo. 26:15, 16, 27) Pilisxxeematuugaadan, ha wodiyan issi issi asay baappe duretiya asata qanaatees. Eti haratussi deꞌiyaabaa koyiyoogaa xalla gidennan, etawu deꞌiyaabay xayanaadankka koyoosona.

5. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Yesuusa qanaatidoy aybissee?

⁵ Issi ura daro asay dosiyo wode. Daro asay Yesuusa dosiyo gishshawu Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti A qanaatidosona. (Maa. 7:28, 29) Yesuusi Xoossay kiittin yiis; qassi tumaa tamaarissiis. Gidikkonne, haymaanootiyaa kaalettiyaageeti A sunttaa mooranawu zigiridosona. (Mar. 15:10; Yoh. 11:47, 48; 12:12, 13, 19) Nuuni ha taarikiyaappe ay tamaarana danddayiyoo? Eta loꞌꞌo eeshshaa gishshawu gubaaꞌiyan deꞌiya ishanttinne michchontti dosiyoogeeta qanaatennaadan nuuni naagettoos. Nuuni ubba etaagaadan siiquwaa bessanawu baaxetana koshshees.—1 Qor. 11:1; 3 Yoh. 11.

6. Diyotirefeesi qanaatiyoogaa waati bessidee?

⁶ Issi urawu gubaaꞌiyan aawatettay deꞌiyo wode. Koyro xeetu layttan, Diyotirefeesi Kiristtaane gubaaꞌiyan aawatettay deꞌiyoogeeta qanaatiis. I gubaaꞌiyaa giddon “halaqa gidanau” koyiyo gishshawu, kiitettida Yohaannisa suntaanne aawatettay deꞌiyo hara ishanttu sunttaa mooriis. (3 Yoh. 9, 10) Nuuni Diyotirefeesaagaadan oottana xayikkonne, nuuni koyiyo aawatettay issi Kiristtaaniyawu imettiyo wode, ubba qassi nuuni aagaadan woy aagaappe aaruwan oottana danddayoos giidi qoppiyo wode qanaatiyoogaa doommana danddayoos.

7. Qanaatee nu bolli ay gattana danddayii?

⁷ Qanaatee kattaa woriya sharafa mala. He zerettay nu wozanan xaphuwaa yeddikko shoddanawu metana danddayees. Otoroynne ba xalla siiqiyoogaa mala iita eeshshati qanaatee yaa daranaadan oottoosona. Qanaatee siiquwaa, qaretaanne kehatettaa mala loꞌꞌo eeshshati diccennaadan cuullana danddayees. Qanaatee nu wozanan aaciyoogaa akeekikko, hegaa nuuni eesuwaara shoddana koshshees. Qanaatiyaa waati xoonana danddayiyoo?

8. Qanaatiyaa eqettanawu nuna maaddiya eeshshati awugeetee?

⁸ Nuuni nu huuphiyaa ziqqi oottiyoogaaninne nuussi deꞌiyaaban ufayttiyoogan qanaatiyaa eqettana danddayoos. Ha eeshshati nuussi deꞌikko, nuuni qanaatokko. Nuna ziqqi oottiyoogee nubaa bessiyaagaappe aaruwan qoppennaadan maaddana. Bana ziqqi oottiya uri haratu ubbaappe aaruwan tawu bessees giidi qoppenna. (Gal. 6:3, 4) Bawu deꞌiyaaban ufayttiya uri bana haraatuura geeddarssenna. (1 Xim. 6:7, 8) Bana ziqqi oottiyaanne bawu deꞌiyaaban ufayttiya asi issi uri loꞌꞌobaa demmidoogaa beꞌiyo wode hegan ufayttees.

9. Galaatiyaa 5:16⁠ynne Piliphphisiyuusa 2:3, 4y yootiyoogaadan, geeshsha ayyaanay nuuni ay oottanaadan maaddii?

⁹ Qanaatennaadan, nuna ziqqi oottanaadaaninne nuussi deꞌiyaaban ufayttanaadan  Xoossaa geeshsha ayyaanaa maadoy nuussi koshshees. (Galaatiyaa 5:16; Piliphphisiyuusa 2:3, 4 nabbaba.) Yihoowa geeshsha ayyaanay nu giddon deꞌiya qofaanne nu koshshaa qoranaadan nuna maaddees. Xoossay maaddin, nu qoppiyoonne nuussi siyettiya qohiyaabaa aggidi minttettiyaabaa qoppana danddayoos. (Maz. 26:2; 51:10) Qanaatiyo koshshaa eqettidi xoonida Muusenne PHawuloosa leemisuwaa ane beꞌoos.

10. Muusa paaccana danddayiya hanotay aybee? (Koyro sinttan deꞌiya misiliyaa xeella.)

¹⁰ Muuseyyo Xoossaa asaa bolli daro aawatettay deꞌiyaaba gidikkokka, harati he aawatettaa demmennaadan digganawu malibeenna. Leemisuwawu, issi wode Yihooway Muuse bolli deꞌiya geeshsha ayyaanaappe ekkidi Xoossaa dunkkaaniyaa matan eqqida Israaꞌeela cimatussi immiis. Hegaappe takkennan, dunkkaaniyaakko yibeenna naaꞌꞌu cimati geeshsha ayyaanaa ekkidoogaanne hananabaa yootiyaageeta gididoogaa Muusee siyiis. He naaꞌꞌu cimati hananabaa yootennaadan diggana mala Yaasu Muusa oychchido wode Muusee waatidee? Ha naaꞌꞌu cimatussi Yihooway oottidoban Muusee qanaatibeenna. I bana ziqqi oottidi eti maataa demmidoogan ufayttiis. (Qoo. 11:24-29) Muusee oottidobaappe ay tamaariyoo?

11. Cimati Muuse leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

¹¹ Neeni gubaaꞌe cima gidikko, wozanappe dosiyo issi aawatettaa hara uri oottana mala loohissanaadan oyshetta eray? Leemisuwawu, saaminttan saaminttan Wochiyo Keelaa Xinaatiyaa kaalettiyo maataa dosennan aggakka. SHin, nena Muuseegaadan ziqqi oottikko, wodeppe he aawatettaa hara uri ekkana mala A loohissanaadan nena oychchikko guuxxays gaada qoppakka. Ubba ne ishaa maaddiyoogee nena ufayssana.

12. Ha wodiyan daro Kiristtaaneti deꞌiyaaban ufayttiyoogaanne banttana ziqqi oottiyoogaa waati bessiyoonaa?

¹² Cimida daro ishantta gakkiya hara hanotaa ane beꞌoos. Daro layttatussi, eti gubaaꞌe cimata shiishshiyaageeta gididi oottidosona. Etayyo layttay 80 gakkiyo wode, bantta dosan he maataa agoosona. Woradaa xomoosiyaageeti etawu layttay 70 gakkiyo wode banttana ziqqi oottidi he maataa aggiyoogan etawu imettiya hara qommo haggaazuwaa haggaazoosona. Qassi mata wodeppe doommidi kumetta saꞌan Beeteele keettaa asaa yarati daroti hara haggaazuwaa doommidosona. Ha ammanettida ishanttinne michchontti kase eti oottiyo oosuwaa haꞌꞌi ekkidaageetu bolli lanccokkona.

13. PHawuloosi kiitettida 12ta qanaatanawu paacettana danddayiyoy aybissee?

¹³ Deꞌiyaaban ufayttiyoogaaninne bana ziqqi oottiyoogan loꞌꞌo leemiso gidiya haray kiitettida PHawuloosa. PHawuloosi ba ishantta qanaatibeenna. I minnidi haggaazikkonne bana ziqqi oottidi, “Yesuusi kiittido ubbaappe taani laafa; . . . Yesuusi kiittidoogaa geetettada xeesettanaukka bessikke” yaagiis. (1 Qor. 15:9, 10) Yesuusi kiittido 12ti I saꞌan haggaaziyo wode A kaallidosona; shin Yesuusi hayqqidi denddana gakkanaashin PHawuloosi Kiristtaane gidibeenna. PHawuloosi guyyeppe “Aihuda gidenna asaayyo Yesuusi kiittidoogaa” gididi sunttettikkonne, I Yesuusi kiittido 12⁠ppe issuwaa gidiyo dumma maataa demmibeenna. (Roo. 11:13; Oos. 1:21-26) PHawuloosi he 12 asatanne eti Yesuusawu mata lagge gididi ufayttidoogan qanaatiyoogaappe bawu deꞌiyaaban ufayttidi deꞌiis.

14. Nuuni deꞌiyaaban ufayttikko, qassi nuna ziqqi oottikko waananee?

¹⁴ Nuuni deꞌiyaaban ufayttiyaageetanne nuna ziqqi oottiyaageeta gidikko, Yihooway haratussi immido maataa PHawuloosaagaadan  bonchchiyaageeta gidana. (Oos. 21:20-26) Yihooway Kiristtaane gubaaꞌiyan sunttettida attumaageetuyyo aawatettay deꞌanaadan oottiis. Eti nagaranchcha gidikkonne, I eta ‘imotadan’ xeellees. (Efi. 4:8, 11) Nuuni he sunttettida attumaageeta bonchchiyoonne eti immiyo kaaletuwaa nuna ziqqi oottidi kaalliyo wode Yihoowakko matattidi deꞌananne nu mala Kiristtaanetuura sarotettan deꞌana.

15. Nuuni ay oottana koshshii?

¹⁵ Nuuni issoy issuwaa qanaatikko nu giddon sarotettay deꞌenna. Nuuni nu wozanaappe qanaatiyaa shoddana, qassi harati qanaatanaadan oottiyoogaappe naagettana koshshees. Nuuni “sarotetta ehiyaabaanne nuna issuwaa issuwaara minttettiyaabaa ubbaa koyoos” giya Yihoowa azazuwaa azazettanawu ha keehi koshshiyaabaa oottana bessees. (Roo. 14:19) Harati qanaatiyaa eqettanaadan maaddanawu nuuni ay oottana danddayiyoo, qassi sarotettay deꞌanaadan waatana danddayiyoo?

16. Harati qanaatiyaa eqettanaadan waati maaddana danddayiyoo?

¹⁶ Nu xeelaynne nu oottiyoobay harata keehi qohana woy maaddana danddayees. Ha alamee nuuni nuussi deꞌiya aquwaa bessanaadan koyees. (1 Yoh. 2:16) SHin, hegaa mala xeelay qanaatiyaa denttettees. Nuuni nuussi deꞌiyaabaa woy nu shammanawu qoppidobaa ubbatoo haasayennaba gidikko, harati qanaatiyoogaappe naagettanaadan oottoos. Gubaaꞌiyan nuussi aawatettay deꞌikko,  nuuni ashkke gidiyoogee harati qanaatiyoogaappe naagettanaadan oottiyo hara oge. Ubbatoo nuuni oottiyoobaa haasayiyaabaa gidikko, qanaatee dicciyo biittaa araddissoos. SHin, nuuni harata siiqiyoogaa bessiyo wodenne eti oottido loꞌꞌobaa nashshiyo wode, eti banttawu deꞌiyaaban ufayttanaadan, qassi gubaaꞌiyan issippetettaynne sarotettay deꞌanaadan oottoos.

17. Yooseefa ishantti ay oottidonaa, qassi aybissi?

¹⁷ Nuuni qanaatiyaa xoonana danddayoos! Ane zaarettidi Yooseefa ishanttu hanotaa beꞌoos. Eti Yooseefa naaqqoosappe daro layttay aadhdhin, aara Gibxxen gayttidosona. Yooseefi ba oonatettaa ba ishanttussi yootanaappe kase, eti laamettidaakkonne eranawu eta paacciis. I ba kaalo ishawu Biniyaamayyo haratuugaappe dariya qumay imettanaadan oottiis. (Doo. 43:33, 34) SHin, A ishantti Biniyaama qanaatibookkona. Qassi eti bantta ishawunne bantta aawaa Yaaqoobawu wozanappe qarettiyoogaa bessidosona. (Doo. 44:30-34) Yooseefa ishantti qanaatiyoogaa aggido gishshawu, bantta son zaarettidi sarotettay deꞌanaadan oottidosona. (Doo. 45:4, 15) Hegaadankka, nuuni qanaatiyaa xaphuwaappe shoddikko, nu so asaynne nu gubaaꞌee ubbatoo sarotettan deꞌanaadan maaddana.

18. Yaaqooba 3:17, 18y yootiyoogaadan, nuuni sarotettay deꞌanaadan oottikko aybi hananee?

¹⁸ Yihooway nuuni qanaatiyoogaa eqettanaadaaninne sarotettan deꞌanaadan koyees. Nuuni ha naaꞌꞌubatakka minnidi oottana koshshees. Ha huuphe yohuwan beꞌidoogaadan, nuussi qanaatiyo koshshay deꞌees. (Yaaq. 4:5) Qassi nuuni qanaatee aakkido alamiyan deꞌoos. Gidoppe attin, nuna ziqqi oottikko, nuussi deꞌiyaaban ufayttikko, qassi nashshikko, nuuni qanaatokko. Qanaatiyoogaappe, nuussi loꞌꞌo eeshshati deꞌana mala, sarotettawu maaddiya hanotaa medhdhoos.—Yaaqooba 3:17, 18 nabbaba.