1. Yihoowa asay koyro xeetu layttan darajjayettidoy ayba ogiyanee?

 YIHOOWAY ba asaassi aawatettaa immiyo wode ubban eti hegaa darajjayettida ogiyan polanaadan koyees. (1 Qor. 14:33) Leemisuwawu, Xoossay saꞌa ubban mishiraachchoy odettanaadan koyees. (Mat. 24:14) Yesuusi he oosuwa kaalettanaadan Yihooway aawatettaa ayyo immiis. Yesuusi hegee darajjayettida ogiyan oosettiyakkonne kaallees. Koyro xeetu layttan, dumma dumma sohotun galchchati eqqido wode kaaletuwa immanaadan cimati sunttettidosona. (Oos. 14:23) Yerusalaamen deꞌiya kiitettidaageetinne cimati ubba galchchati kaallana kaaletota immidosona. (Oos. 15:2; 16:4) Ishanttinne michchontti he kaaletota kaallido gishshawu galchchati “ammanuwan minnidi, qoodankka . . . dari dari biidosona.”—Oos. 16:5.

2. Yihooway 1919​ppe doommidi, ba asaa kaalettanawunne etawu ayyaanaabaa qumaa giigissanawu waatidee?

² Yihooway ha wodiyankka ba asaa darajjayees. Yesuusi 1919​ppe doommidi, sabbakiyo oosuwa darajjayanaadaaninne bana kaalliyageetuyyo ayyaanaabaa qumaa giigissanaadan tiyettida amarida attumaageeta sunttiis. a (Luq. 12:42) Yihooway eta oosuwa anjjiiddi deꞌiyogee qoncce.—Isi. 60:22; 65:13, 14.

3-4. (a) Darajjayettiyogee demissiyo goꞌꞌaa bessiya leemisuwa yoota. (b) Nuuni ha huuphe yohuwan ay beꞌanee?

³ Nuuni darajjayettana xayikko, Yesuusi immido oosuwa oottana danddayokko. (Mat. 28:19, 20) Leemisuwawu, ishantti  nuuni nu galchchaa haggaazo moottan sabbakanaadan darajjayennaba gidiyakko, ubba asay ba koyidosan sabbakana danddayees. Amarida moottati darotoo oosettana danddayoosona, shin hara moottati mule oosettennan aggana danddayoosona. Darajjayettiyogee demissiyo hara goꞌꞌata qoppana danddayay?

⁴ Yesuusi saꞌan deꞌiyo wode bana kaalliyageeta darajjayidoogaadan, ha wodiyankka Xoossaa asaa darajjayees. Ha huuphe yohuwan, Yesuusi darajjayiyogan nuussi leemiso gidiyogaanne nu dirijjitee A leemisuwa waati kaalliyakko pilggana. Qassi nuuni Yihoowa dirijjitiya waati nashshana danddayiyakko beꞌana.

NU DIRIJJITEE YESUUSA LEEMISUWA KAALLEES

5. Nuuni Yesuusa leemisuwa kaalliyo issi ogee aybee? (Yohaannisa 12:49)

⁵ Yesuusi oottanabaanne haasayanabaa saluwan deꞌiya ba Aawaappe tamaariis. Yihoowa dirijjitee Yesuusa leemisuwa kaalliyogan, nuuni likke gididabaanne likke gidennabaa eranaadan maaddanawu, qassi nu deꞌuwassi koshshiya kaaletuwa immanawu Xoossaa Qaalaa goꞌettees. (Yohaannisa 12:49 nabbaba; 2 Xim. 3:16, 17) Nuuni Xoossaa Qaalaa nabbabanaadaaninne hegaa oosuwan peeshshanaadan nuussi darotoo hassayissoy imettees. Nuuni he zoriya kaalliyogan waani goꞌettiyoo?

6. Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyogee demissiyo goꞌꞌatuppe issoy aybee?

⁶ Nuuni nu xuufeta goꞌettidi, Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyo wode keehi goꞌettoos. Leemisuwawu, nuuni Geeshsha Maxaafay yootiyobaa, nu dirijjitee immiyo kaaletuwara geeddarssana danddayoos. Nuussi imettiya kaaletoy Geeshsha Maxaafaappe gidiyogaa nuuni akeekiyo wode, kaseegaappe aaruwan Yihoowa dirijjitiyan ammanettoos.—Roo. 12:2.

7. Yesuusi sabbakidobay aybee, qassi Yihoowa dirijjitee Yesuusa leemisuwa waati kaallii?

⁷ Yesuusi “Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa” sabbakiis. (Luq. 4:43, 44) Qassi Yesuusi bana kaalliyageeti Kawotettaa mishiraachchuwa sabbakanaadan azaziis. (Luq. 9:1, 2; 10:8, 9) Ha wodiyan, Yihoowa dirijjitiya yame gidida ubbay, eti deꞌiyoy awan gidinkka, woy etawu deꞌiya aawatettay ayba gidinkka, Kawotettaa mishiraachchuwa sabbakoosona.

8. Nuussi deꞌiya maatay aybee?

⁸ Xoossaa Kawotettaabaa haratussi yootiyogee nuussi gita maata! Ha maatay ubba asawu deꞌenna. Leemisuwawu, Yesuusi saꞌan deꞌiyo wode, iita ayyaanati abaa markkattennaadan diggiis. (Luq. 4:41) Ha wodiyan issi uri Yihoowa Markkatuura sabbakiyogaa doommanaappe kase, Yihoowa ufayssiya ogiyan deꞌana bessees. Nuuni danddayiyo ay wodiyankka, qassi awankka markkattiyogan sabbakiyo maataa keehi nashshiyogaa bessana danddayoos. Yesuusaagaadan, nu halchchoy asaa wozanan Kawotettaa tumaa zerettaa zeriyogaanne haattaa ushshiyogaa.—Mat. 13:3, 23; 1 Qor. 3:6.

9. Yihoowa dirijjitee Xoossaa sunttay erettanaadan waatidee?

⁹ Yesuusi Xoossaa sunttay erettanaadan oottiis. Yesuusi hagaadan giidi ba Aawaa woossiis: “Taani ne sunttaa eta erissaas.” (Yoh. 17:26) Yihoowa dirijjitee Yesuusa leemisuwa kaallidi, asay Xoossaa sunttaa eranaadan maaddanawu danddayettida ubbabaa oottees. Hegaara gayttidaagan Ooratta Alamiya Geeshsha Maxaafaa Birshshettan Xoossaa sunttay kase deꞌiyo soho ubban zaarettidi geliis. Ha Geeshsha Maxaafaa birshshettay kumettay woy appe amaridaagee 270​ppe  dariya qaalan haꞌꞌi deꞌees. Xoossaa Qaalaa Xannaꞌanawu Maaddiyaabaa giya bukleetiyan koyruwaninne naaꞌꞌanttuwan Geeshsha Maxaafan Xoossaa sunttay zaarettidi gelidoogaa xeelliyagan daro qofaa demmana danddayaasa. Qassi he bukleetiyan naaꞌꞌanttoogee Giriikettuwan Xaafettida Geeshsha Maxaafan Xoossaa sunttay 237 sohotun deꞌana koshshiyo gaasuwa loytti qonccissees.

10. Myanmaren deꞌiya issi maccaasiya yootidobaappe neeni ay tamaaray?

¹⁰ Yesuusaagaadan, nuuni nuussi danddayettidaagaa keenan daro asay Xoossaa sunttaa eranaadan maaddanawu koyoos. Myanmaren deꞌiya layttay 67 gidido issi maccaasiya Xoossawu sunttay deꞌiyogaa erido wode, yeekkaydda hagaadan gaasu: “Xoossaa sunttay Yihoowa gidiyogaa ta deꞌuwan biron koyro siyays. . . . Tamaarana danddayiyo aybippenne aadhdhiyabaa tana tamaarissadasa.” Ha hanotay bessiyogaadan asay Xoossaa sunttaa eriyogee eta deꞌoy laamettanaadan oottana danddayees.

NU DIRIJJITIYA NASHSHIYOGAA UBBATOO BESSA

11. Cimati Yihoowa dirijjitiya nashshiyogaa waati bessana danddayiyonaa? (Misiliyakka xeella.)

¹¹ Cimati Xoossaa dirijjitiya nashshiyogaa bessana danddayiyo issi ogee aybee? Dirijjitee cimatussi kaaletuwa immiyo wode eti hegaa loytti nabbabanawunne kaallanawu banttawu danddayettida ubbabaa oottana koshshees. Leemisuwawu, shiiqotun kifileta waati shiishshanaakko, qassi galchchawu waati woossanaakko xalla gidennan, Kiristtoosa dorssata waati heemmanaakkokka kaaletoy etawu imettees. Cimati dirijjitee immiyo kaaleto ubbaa kaalliyo wode, ishanttinne michchontti Yihooway eta siiqiyogaanne etawu qoppiyogaa akeekoosona.

12. (a) Nuuni aawatettay deꞌiyogeetuura hashetana koshshiyoy aybissee? (Ibraawe 13:7, 17) (b) Nuuni aawatettay deꞌiyogeetu loꞌꞌo eeshshan ubbatoo xeelaa wottana koshshiyoy aybissee?

¹² Cimati nuuyyo kaaletuwa immiyo wode, nuuni hegaa eeno giidi kaallana koshshees. Yaatiyogan, aawatettay deꞌiyogeeti bantta oosuwa metootennan oottanaadan maaddoos. Nuuni aawatettay deꞌiyogeetussi azazettanaadaaninne haarettanaadan Geeshsha Maxaafay minttettees. (Ibraawe 13:7, 17 nabbaba.) Hegee issi issitoo metiyaba gidana danddayees. Aybissi? Eti nagaranchcha gidiyo gishshataassa. Gidikkonne, nuuni etawu deꞌiya loꞌꞌo eeshshan gidennan, ubbatoo eta iita eeshshan xeelaa wottikko, nu morkketa maaddoos. Nuuni hegaadan giyoy aybissee? Nu morkketi Xoossay nuna ba dirijjitiya baggaara kaalettiyogaa nuuni siranaadan koyoosona. Nu morkketi yootiyo wordduwa akeekidi eqettanawu nuuni ay oottana danddayiyoo?

HARATI NEENI YIHOOWA DIRIJJITIYAN AMMANETTIYOGAA AGGANAADAN OOTTANA MALA EENO GOOPPA

13. Xoossaa morkketi A dirijjitiya iita milatissanawu malidoy ayba ogiyanee?

¹³ Xoossaa morkketi Yihoowa dirijjitee oottiyo loꞌꞌobaa iita milatissanawu baaxetoosona. Leemisuwawu, Yihooway nu bollaynne nu kanddoy geeshsha gidanaadan, qassi A ufayssiya ogiyan awu goynnanaadan koyiyogaa nuuni Geeshsha Maxaafaappe tamaarida. Iitabaa oottiyanne ba eeshshaa laammana koyenna ooninne galchchaa yame gididi deꞌana danddayennaagaa I yootiis. (1 Qor. 5:11-13; 6:9, 10) Nuuni Geeshsha Maxaafay yootiyo he azazuwa azazettoos. Shin nu he azazuwa azazettiyo gishshawu, nuuni asaa dosennabadan, boriyabadan, qassi nuuppe dummatiyageeta ixxiyabadan nu morkketi yootoosona.

14. Nu dirijjitiya xeelliyagan worddobaa yootiyay oonee?

 ¹⁴ Nu dirijjitiya qohiyay oonakkonne akeeka. Nu dirijjitiya xeelliyagan Dabloosi worddobaa yootees. I ‘wordduwawu aawa.’ (Yoh. 8:44; Doo. 3:1-5) Yaatiyo gishshawu, Seexaanay amarida asaa baggaara Yihoowa dirijjitiyabaa wordduwa aassanaagaa nuuni naagana koshshees. Hegee koyro xeetu layttankka haniis.

15. Haymaanootiya kaalettiyageeti Yesuusanne A kaalliyageeta waatidonaa?

¹⁵ Xoossaa Naꞌay Yesuusi wottiyobi baynnaagaanne maalaaliyabaa oottidaagaa gidikkonne, Seexaanay amarida asaa goꞌettidi abaa worddobaa aassiis. Leemisuwawu, haymaanootiya kaalettiyageeti ‘daydanttata haariyagee’ Yesuusawu wolqqaa immin I daydanttata kessiis giidi asawu yootidosona. (Mar. 3:22) Yesuusi shilootaa sintti shiiqido wode haymaanootiya kaalettiyageeti I Xoossaa cayees giidi mootidosona; qassi Yesuusa woranawu asaa ammanttidosona. (Mat. 27:20) Guyyeppe, Kiristtoosa kaalliyageeti mishiraachchuwa sabbakiyo wode, eqettiyageeti he Kiristtaaneta yedettanawu asaa ‘wozanaa laammidosona’ woy denttettidosona. (Oos. 14:2, 19) Oosuwaa 14:2 xeelliyagan Tisaase 1, 1998n kiyida Wochchiyo Keelay, Seexaanay goꞌettiyo asati Kiristtaaneti sabbakiyo mishiraachchuwa eqettidoogaa, qassi eti yootiyobaa asay siyennaadaaninne ixxanaadan eta xeelliyagan daganttiyabaa yootidoogaakka qonccissiis.

16. Nuuni worddobaa siyiyo wode ay hassayana koshshii?

¹⁶ Seexaanay ha wodiyankka worddotiyogaa aggibeenna. Seexaanay haꞌꞌikka ‘saꞌa ubbaa balettees.’ (Ajj. 12:9) Nu dirijjitiya woy aawatettay deꞌiyo ishantta xeelliyagan worddobaa neeni siyikko Xoossaa  morkketi Yesuusanne koyro xeetu layttan deꞌida A kaalliyageeta waatidaakko hassaya. Asay Yihoowawu haggaaziyageeta eqettanaagaanne etabaa worddobaa haasayanaagaa Yesuusi yootiis. Qassi hegee polettiiddi deꞌees. (Mat. 5:11, 12) Worddo oduwa aassiyay oonakko akeekikko, qassi hegaappe naagettanawu sohuwara issibaa oottikko, nuuni he worddo oduwa ammanokko. Nuuni waani naagettana danddayiyoo?

17. Yihoowa dirijjitiya xeelliyagan odettiya wordduwan qohettennaadan nuuni waani naagettana danddayiyoo? (2 Ximootiyoosa 1:13) (“ Yihoowa Dirijjitiyabaa Neeni Worddobaa Siyikko Waatuutee?” giya saaxiniyakka xeella)

¹⁷ Yihoowa dirijjitiya xeelliyagan odettiya wordduwa eqetta. Yihoowa dirijjitiya xeelliyagan worddobaa nuuni siyikko, waatana koshshiyakko Phawuloosi qoncciyan yootiis. “Issi issi asati worddo timirttiyaa . . . tamaarissenna mala aggite” gaanaadan, qassi ‘loꞌꞌenna haasayaappe baqatana’ mala azazanaadan I Ximootiyosawu yootiis. (1 Xim. 1:3, 4; 4:7) Ane hagaa qoppa, issi guutta naꞌi issibaa saꞌaappe denttidi baarana danddayees, shin gastta uri hegaadan mule oottenna, ayssi giikko hegee A qohana danddayiyogaa erees. Wordduwawu pulttoy oonakko nuuni eriyo gishshawu, Yihoowa dirijjitiya xeelliyagan odettiya wordduwa eqettoos. Nuuni “tumu qaalaa” xalaala siyoos.—2 Ximootiyoosa 1:13 nabbaba.

18. Nuuni Yihoowa dirijjitiya nashshiyogaa waati bessana danddayiyoo?

¹⁸ Xoossaa dirijjitee Yesuusa leemisuwa kaalliyo daro ogetuppe heezzaa xalaala beꞌida. Neeni Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyo wode Yihoowa dirijjitee Yesuusa leemisuwa kaalliyo hara ogeta akeekanawu mala. Ne galchchan deꞌiya harati Yihoowa dirijjitiyan loytti ammanettanaadan maadda. Qassi Yihoowawu ammanettada haggaaziyogaaninne I ba sheniya polanawu goꞌettiyo dirijjitiya baxuuxa oyqqiyogan nashshiyogaa ubbatoo bessa. (Maz. 37:28) Siiqiyanne ammanettiya Yihoowa so asaa yara gidiyo maataa ubbatoo nashshiyageeta gidoos.