Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Neeni Haratuura Loytta Hashetada Oottay?

Neeni Haratuura Loytta Hashetada Oottay?

“TAANI a matan waanna oosanchcha; . . . taukka a sinttan ufaittais.” (Lee. 8:30) Ha xiqisee Xoossaa Naˈay saˈaa yaanaappe kase daro layttawu ba Aawaara issippe waati oottidaakko qonccissees. Yesuusi Xoossaara oottiyo wode ‘ufayttidoogaakka’ nuuni ha xiqisiyaappe akeekoos.

Yesuusi saluwan deˈiyo wode, loytti hashetidi oottanawu maaddiya eeshshata tamaariis. Guyyeppe saˈaa yiidi haratuura loytti hashetidi oottiyoogan loˈˈo leemiso gidiis. Yesuusi oottidobaappe waani goˈettana danddayiyoo? Nuuni I oottidobaa xannaˈiyoogan haratuura loytti hashetidi oottanaadan maaddiya heezzu maarata akeekana danddayoos. Nuuni nu ishanttuura loˈˈo issippetettan deˈanaadan ha maarati maaddoosona.

Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa hassayada, neeni meezetidobaanne eriyoobaa nenaara oottiyaageetussi yoota

MAARAA 1: ‘ISSOY ISSUWAA BONCHCHITE’

Loytti hashetidi oottiya uri ashkke. I banaara oottiyaageeta nashsheesippe attin etan sabettanawu koyenna. Yesuusi hegaadan ashkketettan qoppiyoogaa ba Aawaappe tamaariis. Yihooway A xallay Medhdhidaagaa geetettana bessikkokka, ba Naˈay oottido gita oosuwaa harati eranaadan koyiis. Xoossay, “Asa nu leemisuwan nuna milatissidi ane medhdhoos” giido qaalaappe hegaa akeekoos. (Doo. 1:26) Yihooway hegaadan giido wode I keehi ashkke gidiyoogaa Yesuusi eriis.—Maz. 18:35.

Yesuusikka saˈan deˈido wode ashkke. Yesuusi oottidoban asay A sabbin, I Xoossaa sabbiis. (Mar. 10:17, 18; Yoh. 7:15, 16) Yesuusi bana kaalliyaageetuura sarotettan daanawu baaxetiis; qassi eta laggedan xeelliisippe attin, aylledan xeellibeenna. (Yoh. 15:15) I eta ashkketettaa tamaarissanawu haray atto eta tohuwaakka meecciis. (Yoh. 13:5, 12-14) Nuunikka aagaadan nunaara oottiyaageetubaa nubaappe sinttayiyoogan eta bonchchana koshshees. Nuuni harata bonchchiyoonne ubba wode nuussi sabettanawu koyennan aggiyo wode, darobaa oottana danddayoos.—Roo. 12:10.

Ashkke asi “daro zoriyaageeti de7iyoosan halchchidobai” polettiyoogaakka akeekees. (Lee. 15:22) Nuussi ay keena meezeenne eray deˈikkokka, ay asinne ubbabaa erennaagaa nuuni hassayana koshshees. Haray atto Yesuusikka I erennabay deˈiyoogaa yootiis. (Maa. 24:36) Qassi I bana kaalliya nagaranchcha asati eriyoobaa woy qoppiyoobaa eranawu koyiis. (Maa. 16:13-16) Aara oottiyaageeti A matan deˈiyo wode ufayttiyoy hegaassa! Hegaadankka, nuuni ashkke gididi ubbabaa erennaagaa hassayiyoonne haratu qofaa siyiyo wode, etaara sarotettan deˈoosinne “halchchidobai polettees.”

Cimati issippe oottiyo wode Yesuusadan ashkke gidiyoogee keehi koshshiyaaba. Eti bantta giddoppe ooninne geeshsha ayyaanay denttettin haasayana danddayiyoogaa hassayana koshshees. Cimati bantta shiiquwan ubbaykka koyidobaa haasayanaadan oottikko, eti issippe kumetta gubaaˈiyaa maaddiyaabaa kuuyana.

MAARAA 2: HANOTAADAN LAAMETTIYOOGAN ERETTITE

Loytti hashetidi oottiya uri haratuura oottiiddi hanotaadan ba qofaa laammees. I ba giidobaappe simmennan ixxenna. Yesuusi ba Aaway hanotaadan laammido darobaa beˈidoogee qoncce. Leemisuwawu, Yihooway hayqoy bessiyo asaa ashshanawu Yesuusa kiittiis.—Yoh. 3:16.

Yesuusi koshshiyo woy bessiyo wode ba qofaa laammiis. I Israaˈeelatukko kiitettikkonne, Pinqqe biittaa maccaasa issinniyo waati maaddidaakko hassaya. (Maa. 15:22-28) I bana kaalliyaageetuppe naagidobay I qoppidobaa xalla gidenna. I ba mata laggee PHeexiroosi asaa sinttan bana kaddi simmin ayyo atto giis. Guyyeppe, I PHeexiroosawu gita aawatettaa immiis. (Luq. 22:32; Yoh. 21:17; Oos. 2:14; 8:14-17; 10:44, 45) Nuuni “asai ubbai [nu] ashkketettaa” woy nuuni hanotaadan laamettiyoogaa eranaadan oottana koshshiyoogaa Yesuusa leemisoy bessees.—Pili. 4:5.

Nuuni asa ubbaara sarotettan oottanawukka hanotaadan laamettana koshshiyaaban laamettoos. Yesuusi baakko shiiqiyaageetussi keha gidiyo gishshawu, I yootiyoobaa siyiya “giiraa ekkiyaageetuuranne nagaranchchatuura siiqettees” giidi A qanaatiya morkketi mootidosona. (Maa. 11:19) Nuunikka dumma dumma asatuura Yesuusadan loytti hashetidi oottana danddayiyooshsha? Woradaa xomoosiyo oosuwaaninne Beeteelen dumma dumma asatuura daro wodiyawu oottida ishay Luwisi hagaadan giis: “Tanaara issippe oottiya cita ubbaa masettibeenna shuchchan keexettida godaara geeddarssays. He shuchchatuppe amaridaageeta wottiyo sohuwaa laammikko sitti giida goday eqqees. Goday sitti gaanaadan taanikka laamettanawu baaxetaas.” Hegee loˈˈo qofa!

Loytti hashetidi oottiya uri haratu bolli aawatanawu giidi odana koshshiyaabaa genttenna

Nu gubaaˈiyan deˈiyaageetuura oottiiddi hanotaadan laamettana danddayiyoobati aybee? Nuuni nu haggaazo citan deˈiyaageetuura issippe haggaaziyo wode yaatana danddayoos. Nuugaappe dummatiya aawatettay son deˈiyoogeetuura woy nuuppe yelagiya woy gasttiya aassiyaageetuura haggaazana danddayoos. Eti haggaazuwan ufayttana mala, eta akeekaadan woy eti meezetidoogaadan haggaazana danddayoos.

MAARAA 3: ‘HARATUURA SHAAKKA EKKANAWU’ EENO GA

Loytti hashetidi oottiya uri ‘haratuura shaakki ekkees.’ (1 Xim. 6:18) Yesuusi ba Aawaara oottiiddi Yihooway oottiyoobaa genttennaagaa akeekennan waayi aggana. Yihooway “salota miccido” wode Yesuusi ‘yan deˈiyo’ gishshawu, appe tamaarana danddayees. (Lee. 8:27) Guyyeppe, Yesuusi ba “Aawaappe siyido” yohota bana kaalliyaageetussi ufayssan yootiis. (Yoh. 15:15) Nuuni tamaaridobaa nu ishanttuyyoonne michchonttuyyo yootiyoogan, Yihoowa leemisuwaa kaallana danddayoos. Loytti hashetidi oottiya uri harati erana koshshiyaabaa woy eta maaddiyaabaa yootennan ixxidi eta bolli aawatanawu malenna. Tamaarido loˈˈobaa haratussi yootiyoogee A ufayssees.

Nunaara oottiyaageetussi minttettiyaabaa yootanawukka danddayoos. Issi uri nuuni oottiyoobaa akeekidi nuna galatiyo wode ufayttokkonii? Yesuusi banaara oottiyaageetun beˈido loˈˈobaa yootiis. (Maatiyoosa 25:19-23nne Luqaasa 10:17-20ra gatta xeella.) Haray atto, eti baagaappe “aadhdhiya oosuwaa [oottanaagaa]” etawu yootiis. (Yoh. 14:12) I hayqqanaappe kase qammi, “[Intte] taani paacettiyo wode tana yeggibeennaageeta” giidi ba kiittido ammanettidaageeta galatiis. (Luq. 22:28) He qaalati eta ay keena minttettidaakkonne oosuwawu denttettidaakko qoppa! Nuunikka nunaara oottiyaageeta galatikko, eti keehi ufayttanaageenne minni oottanaagee qoncce.

LOYTTI HASHETIDI OOTTIYA URA GIDANA DANDDAYAASA

Kayoda giyo ishay hagaadan giis: “Loytti hashetidi oottiya uri bali baynnaagaa gidana koshshenna; shin I harati ufayttanaadaaninne metootennan oottanaadan maaddees.” Neeni hegaadan hashetada oottiya asee? Neeni etaara waata oottiyaakko yootanaadan ne ishanttuppenne michchonttuppe amaridaageeta geella oychchana danddayaasa. Yesuusa kaalliyaageeti ufayttiiddi aara oottidoogaadan, etikka nenaara oottiiddi ufayttikko, neenikka PHawuloosadan, “Nuuni inttena ufaissanau inttenaara issippe oottiyaageeta” gaana danddayaasa.—2 Qor. 1:24.