1-2. (a) Phawuloosi Ibraawen deꞌiya Kiristtaanetussi dabddaabbiya xaafiyo wode Yihudan deꞌiyageetu hanotay ay malee? (b) He dabddaabbee eta keehi maaddiis giyoy aybissee?

 YESUUSI 33 M.Ln, hayqqi simmin, Yerusalaameeninne Yihudan deꞌiya Ibraawe Kiristtaaneta daro metoy gakkiis. Kiristtaane galchchay eqqin darin takkennan, eta wolqqaama yedetay gakkiis. (Oos. 8:1) Eti 20 gidiya layttaappe simmin, namisaanne hiyyeesatettaa gaasuwan keehi tuggatidosona. (Oos. 11:27-30) Shin, Kiristtaaneta sinttappe gakkanabaara geeddarssiyo wode, 61 M.L. heeran amarida sarotettaa demmidosona. He wode, kiitettida Phawuloosi dabddaabbiya etawu xaafanaadan Yihooway denttettiis. He dabddaabbiyan odettida zoree mata wode gakkanabawu eti giigettanaadan maaddiyabaa yootees.

² Ibraawe Kiristtaanetussi dabddaabbee koshshiya wodiyan xaafettiis; ayssi giikko he Kiristtaaneti demmido sarotettay daro takkibeenna. Phawuloosi mata wode he Kiristtaaneta gakkana gita waayiya genccanaadan maaddiyabaa zoriis. Yesuusi kasetidi yootidoogaadan Yerusalaame bashshay matiis. (Luq. 21:20) Phawuloosikka Yihudan deꞌiya Kiristtaanetikka bashshay yaana wodiya erennaagee qoncce. Shin, he Kiristtaaneti ammanuwanne genccaa mala eeshshati banttassi deꞌanaadan baaxetiyogan attida wodiyan giigettana danddayoosona.—Ibr. 10:25; 12:1, 2.

3. Ha wodiyan deꞌiya Kiristtaaneti Ibraawe Kiristtaanetussi xaafettida dabddaabbiya loytti kaallana koshshiyoy aybissee?

 ³ Ibraawe Kiristtaaneta gakkida waayiyappe aadhdhiya gita waayee nuna gakkana. (Mat. 24:21; Ajj. 16:14, 16) Hegaa gishshawu, Yihooway he Kiristtaanetussi yootido nunakka maaddana danddayiya amarida zoriya ane beꞌoos.

‘WOZANNAAMA ASA GIDANAWU BAAXETOOS’

4. Kiristtaane gidida Ayhudata gakkida paaceti awugeetee? (Misiliyakka xeella.)

⁴ Ayhuda gidida Kiristtaaneti gitaban laamettana koshshiis; qassi hegee metiyaba gidana danddayees. Ayhudati issi wode Yihooway doorido asata. Daro layttawu Yerusalaamee keehi dumma soho. Yihoowa kalꞌꞌatidi haariya kawoy yan uttidi haarees. Qassi Yihoowawu goynnanawu koyiya asay Yerusalaamen Xoossaa garuwan goynnees. Ammanettida ubba Ayhudati Muuse Higgiyanne haymaanootiya kaalettiyageeti tamaarissido higgeta kaallidosona. Qumaabaa, qaxxaraabaanne Ayhuda gidennaageeta oyqqiyo ogiyabaa qonccissiya higgeti deꞌoosona. Shin, Yesuusi hayqqi simmin, Ayhudati Xoossaa garuwan yarshshiyo yarshshuwan Yihooway ufayttibeenna. Hegaa gishshawu, Kiristtaane gidida Ayhudati goynniyo ogiya laammiyogee metiyaba gidana danddayees. (Ibr. 10:1, 4, 10) Kiitettida Pheexiroosaagaadan, mino ammanoy deꞌiyo Kiristtaanetikka laamettanawu metootidosona. (Oos. 10:9-14; Gal. 2:11-14) He Kiristtaaneti kase ammaniyobaa aggido gishshawu, Ayhuda haymaanootiya kaalettiyageeti eta yedettidosona.

5. Kiristtaaneti aybippe naagettana koshshidee?

⁵ Ibraawe Kiristtaaneta dumma dummasaappe yedetay gakkiis. Ayhuda haymaanootiya kaalettiyageeti eta kaddidaageetudan xeelloosona. Hara baggaara qassi, galchchan deꞌiya amaridaageeti Kiristtaaneti Muuse Higgiya ubbatoo kaallana koshshees goosona. Geella eti hegaadan giyoy yedetettennan attanawu koyiyo gishshataassa. (Gal. 6:12)  Kiristtaaneti Yihoowawu ammanettidaageeta gidanaadan maaddidabay aybee?

6. Phawuloosi ba mala Kiristtaaneti ay oottanaadan minttettidee? (Ibraawe 5:14–6:1)

⁶ Phawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbiyan ba mala Kiristtaaneti Xoossaa Qaalaa loytti xannaꞌanaadan minttettiis. (Ibraawe 5:14–6:1 nabbaba.) Phawuloosi Ibraawettuwan xaafettida Geeshsha Maxaafaappe ekkidi, Kiristtaaneti Yihoowawu goynniyo ogee Ayhudati goynniyo ogiyappe keehi aadhdhiyo gaasuwa qonccissiis. a Kiristtaaneti worddo timirttiya shaakki eridi hegaa eqettana mala Geeshsha Maxaafaa tumaa loytti eranaadaaninne akeekanaadan Phawuloosi eta minttettiis.

7. Ha wodiyan nuna gakkiya paacee aybee?

⁷ Yihooway tumanne likke giidobaappe dummatiya qofaa aassiya asay ha wodiyan nunaara gayttees. Yihoowa Markkati mattumaa gaytettaa xeelliyagan Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata kaalliyo gishshawu, eti likke gidokkona giidi issoti issoti yootoosona. Issibaa xeelliyagan alamiya xeelaynne qofay wottiyobi baynna Xoossaa qofaara mule gayttenna. (Lee. 17:15) Yaatiyo gishshawu, nuuni bala qofaa shaakki eridi hegaappe haakkiyogee keehi koshshiyaba. Eqettiyageeti nuuni xala gidiyogaanne Yihoowawu haggaaziyogaa agganaadan oottenna mala nuuni naagettana koshshees.—Ibr. 13:9.

8. Nuuni ayyaanaaban kayma gidanawu waatana danddayiyoo?

⁸ Phawuloosi Ibraawe Kiristtaaneti ayyaanaaban kayma gidanaadan zoridobaa nuunikka oosuwan peeshshana koshshees. Hegee tumaa loytti eriyogaaranne Yihoowagaadan qoppiyogaara gayttidaba. Nuuni haattan muuketti simmidikka hegaadan ubbatoo oottana koshshees. Nuuni tuman ay keena wodiya takkikkokka, Xoossaa Qaalaa ubbatoo nabbabananne xannaꞌana koshshees. (Maz. 1:2) Ubbatoo Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyogee nu ammanoy minnanaadan maaddana; hegee Ibraawe Kiristtaanetussi deꞌanaadan Phawuloosi yootido eeshsha.—Ibr. 11:1, 6.

‘NUUNI AMMANIDI ATTIDAAGEETA’

9. Ibraawe Kiristtaanetussi mino ammanoy koshshidoy aybissee?

⁹ Yihudan deꞌiyageetu bolli gakkiya waayiyappe attanawu Ibraawe Kiristtaanetussi mino ammanoy koshshiis. (Ibr. 10:37-39) Yesuusi bana kaalliyageeti, olanchchati Yerusalaamo dooddiyogaa beꞌiyo wode deriyakko baqatanaadan yootiis. I zoridobay Yerusalaame kataman woy gaxariyan deꞌiya Kiristtaanetussikka hanees. (Luq. 21:20-24) Olanchchati qohanawu yiyo wode, gaxariyan deꞌiya asay darotoo katamaa baqatees; ayssi giikko katamaa dirssay eta qohuwappe ashshana danddayees. Yerusalaame kataman takkiyogaa aggidi deriyakko baqatiyogee bala qofa milatiyo gishshawu, Yesuusi yootidobaa azazettanaayyo etawu mino ammanoy koshshiis.

10. Mino ammanoy Kiristtaaneti waananaadan oottii? (Ibraawe 13:17)

¹⁰ Ibraawe Kiristtaaneti galchchaa kaalettanawu Yesuusi goꞌettiyogeetunkka ammanettana koshshiis. Bessiya wodiyan qassi maaray mankkay deꞌiyo ogiyan galchchan deꞌiyageeti ubbay Yesuusa azazuwa kaallanaadan aawatettay deꞌiyogeeti qoncce kaaletota yootennan aggokkona. (Ibraawe 13:17 nabbaba.)  Kiitettida Phawuloosi ba ishanttinne michchontti ‘kaalettiyageetuyyo azazettanaadan’ yootiis. Cimatussi azazettana koshshiyo gishsha xallawu gidennan, eti cimatun ammanettiyo gishshawu azazettana koshshiyogaa yootiis. Ibraawe Kiristtaaneti waayee yaanaappe kase cimatun ammanettananne eti immiyo kaaletuwa kaallana koshshiis. Kiristtaaneti sarotettay deꞌiyo wodiyan cimatuyyo azazettikko, keehi waayissiya wodiyankka azazettanawu metootokkona.

11. Ha wodiyan deꞌiya Kiristtaanetussi mino ammanoy keehi koshshiyoy aybissee?

¹¹ Ibraawe Kiristtaanetudan nuussikka ammanoy koshshees. Ha alamiya wurssettay matidoogaa ammanenna daro asay kumido wodiyan deꞌoos; nuuni hegaa ammaniyo gishshawu eti nuna qilliiccoosona. (2 PHe. 3:3, 4) Hegaa bollikka, gita waayiya wode hananabaa xeelliyagan Geeshsha Maxaafay amaridabaa yootikkonne nuuni erenna darobay deꞌees. Yihooway kuuyido wodiyan wurssettay yaanaagaa nuuni mintti ammanana koshshees. Qassi he wode I nuna ashshanaagaa nuuni ammanettana bessees.—Imb. 2:3.

12. Gita waayiyappe attanaadan nuna aybi maaddanee?

¹² Yihooway ha wodiyan nuna kaalettanawu ‘ammanettida wozannaama aylliya’ goꞌettiyogaakka nuuni mintti ammanana koshshees. (Mat. 24:45) Rooma olanchchati Yerusalaame dooddido wode Ibraawe Kiristtaanetussi kaaletoy imettidoogaadan, gita waayee doommiyo wode nuussikka shemppuwa ashshiya kaaletoy imettana danddayees. Nuuni Yihoowa dirijjitiyan aawatettay deꞌiyogeetun mintti ammanettiyogee keehi koshshiyaba. Haꞌꞌi nuuni eti nuussi immiyo kaaletuwa ammanettidi azazettana xayikko, gita waayiya wode nuussi imettiya kaaletuwa azazettanawu metootana danddayoos.

13. Ibraawe 13:5n deꞌiya zoree keehi koshshiyoy aybissee?

¹³ Ibraawe Kiristtaaneti baqatiyo wodiya naagiiddi, “miishsha siiqoppe” haakkidi sima deꞌuwakka deꞌana koshshiis. (Ibraawe 13:5 nabbaba.) Etappe amaridaageeti namisettidonne hiyyeesido wodeti deꞌoosona. (Ibr. 10:32-34) Eti issi wode mishiraachchuwa gishshawu metuwa genccikkokka, etappe amaridaageeti qohuwappe woy hiyyeesatettaappe attanawu miishshaa shiishshanawu bichchaariyogaa doommennan aggokkona. Shin Yerusalaamee xayiyo wode, miishshay eta ashshibeenna. (Yaaq. 5:3) Qassi miishshaa siiqiyageeti bantta keettaanne banttawu deꞌiyabaa aggidi baqatanawu metootennan aggokkona.

14. Mino ammanoy nuuni ha wodiyan aquwara gayttidaagan suurebaa kuuyanaadan waati maaddii?

¹⁴ Yihooway mata wode ha iita alamiya xayssiyogaa nuuni mintti ammanikko daro miishshay woy aqoy keehi koshshiyabadan qoppokko. Gita waayiya wode, miishshay aynne maaddenna. Asati “GODAA hanqquwaa gallassi eta birainne eta worqqai eta ashshanau” danddayennaagaa eriyo gishshawu, eti bantta biraa ogiyan olanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Hiz. 7:19) Nuussi danddayettida keenan daro miishshaa shiishshanawu bichchaariyogaappe nuussinne nu soo asawu koshshiyabaa kunttanawunne Yihoowawu haggaazanawu maaddiyabaa kuuyana koshshees. Nuussi deꞌiya miishshaappe aaruwa kessiyogee woy nuussi deꞌiyabaa loyttiyogan daro wodiya wurssiyogee eeyyatetta. Nuuni aquwa xoqqu ootti xeellennaadankka naagettana koshshees. (Mat. 6:19, 24) Wodiya wurssettay mati mati biyo wode nuuni Yihoowan woy nu aquwan ammanettanawu doorana koshshees.

 “GENCCANA KOSHSHEES”

15. Ibraawe Kiristtaaneti gencciyogee keehi koshshidoy aybissee?

¹⁵ Yihudan deꞌiya Kiristtaaneti matan eta waayee gakkiyo gishshawu eti Yihoowawu ammanettidi haggaazana koshshiis. (Ibr. 10:36) Etappe darota wolqqaama yedetay gakkikkokka, guyyeppe sarotettay deꞌiyo wodiyan daroti Kiristtaane gididosona. Hegaa gishshawu, hegaappe aadhdhiya yedetawu giigettanaadaaninne Yesuusaagaadan hayqqana gakkanaashin ammanettanawu giigettana mala Phawuloosi eta hassayissiis. (Ibr. 12:4) Shin Kiristtaane haymaanootee aakkido gishshawu daro Ayhudati eta bolli hanqqettidosonanne meqettaa iitidosona. Phawuloosi Ibraawe Kiristtaanetussi dabddaabbiya xaafanaappe amarida layttaappe kase, Yerusalaamen sabbakiyo wode dere denddidi A qohiis. Ayhuda gidida 40​ppe dariya asati “Phawuloosa worennan aybanne mookko woy uyokko giidi massammidosonanne caaqqidosona.” (Oos. 22:22; 23:12-14) Kiristtaaneta harati ixxiyabanne yedettiyaba gidikkokka eti goynnanawu issippe shiiqana, mishiraachchuwa sabbakananne bantta ammanuwa ubbatoo minttana koshshiis.

16. Ibraawe Kiristtaanetuyyo xaafettida dabddaabbee yedetaa gencciyogee demissiyo goꞌꞌaa akeekanaadan nuna waati maaddii? (Ibraawe 12:7)

¹⁶ Ibraawe Kiristtaaneti banttana gakkida yedetaa genccanaadan maaddidabay aybee? Phawuloosi Kiristtaaneti metuwa gencciyogee demissiyo goꞌꞌaa akeekanaadan maaddanawu koyiis. Kiristtaaneta waayee gakkiyo wode hegaa goꞌettidi Xoossay eta loohissana danddayiyogaa Phawuloosi yootiis. (Ibraawe 12:7 nabbaba.) Hegee Yihoowa ufayssiya eeshshati etawu deꞌanaadan woy eti hegeeta loytti bessanaadan maaddees. Ibraawe Kiristtaaneti waayee ehiyo loꞌꞌobaa loytti qoppikko hegaa genccanawu metootokkona.—Ibr. 12:11.

17. Yedetaa gencciyogaa xeelliyagan Phawuloosi akeekidobay aybee?

¹⁷ Ibraawe Kiristtaaneti waayee gakkiyo  wode xala gidanaadaaninne hidootaa qanxxennaadan Phawuloosi minttettiis. Yedetaa gencciyogaara gayttidaagan kiitettida Phawuloosi eta loytti zorana danddayees. I Kiristtaane gidanaappe kase, Kiristtaanetu bolli yedetaa gattiis; qassi eta gakkida wolqqaama naaquwa beꞌiis. Hegaa bollikka, I yedetaa waati genccanaakko erees. Qassi I Kiristtaane gidi simmin daro qommo yedetay A gakkiis. (2 Qor. 11:23-25) Hegaa gishshawu, Phawuloosi genccanawu aybi koshshiyakko loytti erees. He Kiristtaaneti metuwa gencciyo wode banttanan gidennan, Yihoowan ammanettanaadan eta hassayissiis. I yaatido gishshawu xalatettan hagaadan giis: “Godai tana maaddiyaagaa; taani yayyikke.”—Ibr. 13:6.

18. Sinttappe nuna ubbaa aybi gakkanee, qassi nuuni waani giigettana danddayiyoo?

¹⁸ Nu ishanttuppe amaridaageeti ha wodiyan yedetaa gencciiddi deꞌoosona. Nuuni etawu woossiyogee eta siiqiyogaa bessana danddayiyo issi oge; qassi issi issitoo etawu koshshiyabaa immiyogan maaddana danddayoos. (Ibr. 10:33) Gidikkokka, ‘Kiristtoos Yesuusan Xoossaa milatidi deꞌanawu dosiya ubbay yedetettanaagaa’ Geeshsha Maxaafay geeshshidi yootees. (2 Xim. 3:12) Hegaa gishshawu, sinttappe yaana waassiya wodiyawu nuuni ubbay giigettana koshshees. Nuuni ubbatoo kumetta wozanan Yihoowan ammanettana koshshees. Qassi sinttappe nuna ayba metoy gakkikkokka, genccanaadan I nuna maaddanaagaa ammanettoos. I baayyo ammanettidi goynniya ubbaa ba keerido wodiyan shemppissana.—2 Tas. 1:7, 8.

19. Gita waayiyawu giigettanawu nuuni ay oottana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)

¹⁹ Phawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbee eti banttana gakkana waayiyawu giigettanaadan maaddidoogee qoncce. Phawuloosi ba ishantti Xoossaa qaalaa mintti xannaꞌanaadaaninne hegaa loytti akeekanaadan zoriis. Yaatiyogee eti bantta ammanuwa shugissana danddayiya timirtteta shaakki eranaadaaninne eqettanaadan maaddees. Yesuusinne galchchan aawatettay deꞌiyogeeti immiyo kaaletuwa sohuwara azazettanawu eti bantta ammanuwa minttanaadan zoriis. Qassi I Kiristtaaneti banttana gakkiya waayiya xeelliyagan suurebaa qoppidi genccanaadaaninne hegaa siiqiya Aaway eta loohissiyo ogedan xeellanaadan maaddiis. Nuunikka ayyaanay kaalettin Phawuloosi zorido zoriya oosuwan peeshshiyageeta gidoos. Yaatikko, wurssettay gakkanaashin ammanettidi genccana danddayoos.—Ibr. 3:14.