1. Beni 66 M.Ln aybi hanidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

NEENI 66 M.Ln Yerusalaamen deˈiya Kiristtaane gaada qoppa. Yan darobay haniiddi deˈees. Koyruwan, Rooma biittaa suntta gidida Floresi geeshsha beeta maqidasiyaa buquraappe 17 taalanttiyaa ekkiis. Sohuwaara Ayhudati makkalidi Yerusalaamen deˈiya Rooma wotaaddarata busakkidosona; yaatidi eti Rooma haaruwaappe laˈa kiyidoogaa yootidosona. SHin Roomati olawu sohuwaara denddidosona. Heezzu agina giddon, Sooriyaa biittaa ayssiya Rooma sunttay Sesttiyees Gaalesi kaalettin 30,000 wotaaddarati hegawu biidosona. Wotaaddarati sohuwaara Yerusalaame katamaa yuushuwaa oyqqin, makkalida Ayhudati beeta maqidasiyaa gimbbiyan qosetti attanawu baqatidosona. Hegaappe simmin, Rooma wotaaddarati beeta maqidasiyaa gimbbiyaa kare baggaara qoliyoogaa doommidosona! Kumetta katamay shabbirettees. Ha ubbabay haniyoogaa beˈiyo wode neessi aybi siyettanee?

2. Kiristtaaneti 66 M.Ln waanana koshshidee, qassi waatidi baqatana danddayidonaa?

 ² Yesuusi, “Wotaaddaran Yerusalaamee diretti uttidaashin intte be7iyo wode, Yerusalaame xayoi matattidoogaa erana” yaagidi yootidoobaa Wonggeliyaa xaafee Luqaasi xaafidoogaa neeni hassayiyoogee tuma. (Luq. 21:20) Gidikkokka, ‘Naagettana mala yootiyo wode imettida kaaletuwaa taani waata azazettana danddayiyaanaa?’ gaada qoppana danddayaasa. Yesuusi gujjidikka, “He wode Yihudan de7iyaageeti deriyaakko baqatona; katama giddon de7iyaageeti katamaappe kiyona; gaxa biittan de7iyaageeti katamaa geloppona” yaagiis. (Luq. 21:21) Daro wotaaddarati Yerusalaame katamaa diri uttidaashin neeni waana baqatana danddayay? He wode garamissiyaabay haniis. Neeni xeellishin, Rooma wotaaddarati baqatiyoogaa doommidosona! Kasetidi odettidaagaadan, eti qohanawu denddidoogaa ‘guutta’ wodiyan aggidosona. (Maa. 24:22) He wode Yesuusa kaaletuwaa azazettana danddayaasa. He katamaaninne hegaa heeran deˈiya ammanettida Kiristtaanetu ubbaara Yorddaanoosa SHaafaappe hefinttan deˈiya deriyaakko eesuwan baqateeta. * Hegaappe simmin, 70 M.Ln Rooma wotaaddarati harati Yerusalaame biidi katamaa xayssidosona. SHin neeni Yesuusa azazuwaa azazettido gishshawu attadasa.

3. Kiristtaaneta mata wode gakkana hegaa malabay aybee, qassi ha huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

³ Nuna ubbaa hegaa malabay gakkiyo wodee keehi matiis. Yesuusi Yerusalaame katamay xayiyoogaa Kiristtaanetussi yootiyoogaa xalla gidennan, koyro xeetu layttan hanida hegee “iita waayee” qoppennan doommiyo wode hananabaara issi mala gidiyoogaa yootiis. (Maa. 24:3, 21, 29) ‘Zaway baynna daro asay’ kumetta saˈan gakkiya he bashshaappe attiyoogaa eriyoogee keehi ufayssees. (Ajjuutaa 7:9, 13, 14 nabbaba.) Mata wode hanana he bashshaabaa Geeshsha Maxaafay ay yootii? Nu atotettaara gayttidaba gidiyo gishshawu, hegaa zaaruwaa eranawu nuuni keehi koyana bessees. Sinttappe hanana hegee nuna waati maaddanaakko ane pilggoos.

4. Iita waayee doommiyoogawu malaatay aybee, qassi hegee waani hananee?

⁴ Iita waayee waani doommanee? Ajjuutaa maxaafay ‘Gita Baabilooni’ xayuwaabaa yootiyoogan he oyshaa zaarees. (Ajj. 17:5-7) Worddo haymaanootee ubbay shaaramuxen leemisettidoogee bessiyaaba! Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti ha iita alamiyaa ayssiyaageetuura shaaramuxidosona. Eti Yesuusanne a Kawotettaa ammanettidi maaddiyoogaa aggidi, biittaa haariya asata maaddidosonanne polotikan sunttettanawu Xoossay kessido maaraa kaallennan ixxidosona. Xoossay tiyido geelaˈo mala geeshshatuppe eti keehi dumma. (2 Qor. 11:2; Yaaq. 1:27; Ajj. 14:4) Gidoppe attin, shaaramuxee mala dirijjitiyaa ooni xayssanee? “Zo7o do7aa” ‘tammu kacetu’ wozanan Xoossaa Yihooway ‘ba qoppidoogaa’ wottana. ‘Zoˈo doˈan’ leemisettida Kawotettatu Issippetettaa maaddiya, ha wodiyan deˈiya kawotettati ubbay he kacetun leemisettidosona.—Ajjuutaa 17:3, 16-18 nabbaba.

5, 6. Gita Baabiloonin leemisettida haymaanooteti xayiyo wode haymaanootiyaa kaalliya asay ubbay hayqqenna giyoy aybissee?

⁵ SHin Gita Baabiloonin leemisettida haymaanooteti xayiyo wode, kase he haymaanootetu yame gidida ubbay hayqqana giidi nuuni qoppana koshshii? CHii  koshshenna. Hananabaa yootiya Zakkaariyaasi geeshsha ayyaanay denttettin he wodiyaabaa xaafiis. Kase worddo haymaanootiyaa kaalliya uraabaa hagaadan giis: “I, ‘Taani naatettaasappekka doommada biittaa oottiya goshshanchchappe attin, hananabaa yootiyaagaa gidikke’ yaagana. Issi asi a, ‘Yaatin, ha ne bollan de7iya masunttai aibee?’ yaagidi oichchikko, i, ‘Hagee taani ta laggetu son masunxxidoogaa’ yaagana.” (Zak. 13:4-6) Hegaa gishshawu, haymaanootiyaa kaalettiyaageetuppe amaridaageetikka bantta haymaanootiyaa aggidi, mule he worddo haymaanootiyaa yame gidi erokko geennan waayi aggana.

⁶ Xoossaa asay he wode waananee? Yesuusi, “Xoossai he gallassatu qoodaa guuttiyoi bainnaakko, asa gididai ooninne attenna; shin i ba doorido asatu gishshau, he gallassatu qoodaa guuttana” yaagiis. (Maa. 24:22) Nuuni beˈidoogaadan, 66 M.Ln waayee ‘guutta’ wodiyan attiis. Hegee Xoossay “doorido” tiyettida Kiristtaaneti katamaappenne hegaa heeraappe baqatanaadan maaddiis. Hegaadankka, Xoossay “doorido asatu gishshau,” iita waayiyawu koyro shaahoy ‘guutta’ wodiyan wurana. ‘Tammu kaciyan’ leemisettida kawotettati ba asaa xayssanaadan Xoossay paqqadenna. Guuttaa peeqaa demmiyo wodee deˈana.

7, 8. Worddo haymaanoote dirijjiteti xayi simmin, waatana danddayiyo hanotay merettanee, qassi Xoossawu ammanettiya asati he wode waani dummati erettanee?

⁷ Worddo haymaanootiyaa dirijjiteti xayi simmin aybi hananee? Hegee nu wozanan deˈiyaabay qonccanaadan oottana. Asaappe dariya baggay ‘deretuuninne shuchan’ leemisettida asa dirijjitiyan qosetti attanawu koyana. (Ajj. 6:15-17) SHin Xoossaa asay Yihooway giigissido qosetti attiyo soho malabaakko baqatana. Koyro xeetu layttan, guuttaa takki giido wodee daro Ayhudati Kiristtaane gidido wode gidenna. He wodee Kiristtaane gididaageeti azazettiyoogaa bessiyo wode. Hegaadan, iita waayiyaa wode guuttaa takki giyo wodiyan daro asay Kiristtaane gidees giidi qoppana koshshenna. SHin he wode tumu Kiristtaaneti ubbay Yihoowa siiqiyoogaanne Kiristtoosa ishantta maaddiyoogaa bessana danddayiyo hanotay merettana.—Maa. 25:34-40.

⁸ Nuuni he paaciyaa wodiyan aybi hananaakko erana xayikkonne, issi issibaa aggi bayana koshshiyoogaa qoppana danddayoos. Koyro xeetu layttan, Kiristtaaneti bashshaappe attanawu bantta aquwaa aggi bayidi, metuwan genccana koshshiis. (Mar. 13:15-18) Nuna hagaadan oychana koshshees: ‘Aquwaa agga bayanawu giigetta uttidanaa? Yihoowayyo ammanettada deˈanawu koshshiyaaba aybanne oottanawu eeno giyaanaa?’ Ane hagaa qoppa! He wode, beni wode deˈida hananabaa yootiya Daaneelaagaadan aybi gakkikkonne aggennan Xoossawu goynniyaageeti nu xalaala.—Dane. 6:10, 11.

9, 10. (a) Xoossaa asay he wode awaajjanabay aybee? (b) Xoossaa asaa morkketi waatanee?

⁹ He wodee ‘kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa’ yootiyo wode gidenna. Hegaa yootiyo wodee aadhiichiis. “Wurssettai” he wode gakkiichiis! (Maa. 24:14) Xoossaa asay wolqqaamaa pirddabaa awaajjanaagee sirissenna. He awaajjoy Seexaanaa iita alamee muleera xayana haniyoogaa yootiyooba gidana danddayees. Geeshsha Maxaafay, “Asa bolli ishatamu kilo keenaa deexxiya wolqqaama shachchai saluwaappe wodhdhiis. Asai he shachchaa boshaa gishshau, Xoossaa qanggiis; aissi  giikko, boshai daro wolqqaama” yaagidi, he awaajjuwaa wolqqaamaa shachan leemisees.—Ajj. 16:21.

¹⁰ Nu morkketi he wolqqaama awaajjuwaa siyana. Issippe shiiqida kawotettati woykko Maagooga biittaa Googi oottanabaa hananabaa yootiya Hizqqeeli geeshsha ayyaanay kaalettin hagaadan giis: “Ubbaa Haariya GODAI hagaadan yaagees; ‘He wode qofai ne wozana giddo yin, neeni iitabaa halchchana. Neeni hagaadan yaagana; “Taani he direttibeenna qeeri katamati de7iyo biittaa woraajjana; he woppu giidi, hirggi bainnan de7iya asata, etau ubbaukka dirssi, penggee woikko hiraqoi bainnaageeta taani olana. Taani eta omooddananne bonqqana; kase baisa gidida biittaa simmidi uttida, kawotettatu giddoppe shiiqida, miizzaanne miishshaa haarida, biittaayyo gul77an uttida asaa bollan ta kushiyaa denttana” yaagana.’” (Hiz. 38:10-12) Xoossaa asay “biittaayyo gul77an” deˈiyabadan hara asa ubbaappe dumma gididi beettana. Hegan kawotettati keehi hanqqettana. Ee, eti Yihooway tiyidoogeetunne etaara hashetiyaageetu bolli denddanawu amottana.

11. (a) Iita waayiyaa wode aybi aybippe kasetidi hananaakko nuuni qoppiyo wode ay hassayana koshshii? (b) Saluwan malaatay beettiyo wode asay waananee?

¹¹ Hegaappe simmin hananabaa beˈiyo wode, Xoossaa Qaalay aybi aybippe kasetidi hananaakko geeshshi yootennaagaa nuuni hassayana koshshees. Amaridabay issi wode hanennan waayi aggana. Wodiyaa wurssettaabaa yootido hiraagan Yesuusi hagaadan giis: “Awa aifiyaaninne aginan xoolinttiyan malaatai beettana; sa7an de7iya issi issi dere asai abbainne beetai guummiyoogaa siyidi, hananabai etassi erettennan ixxin metootana. Asai sa7aa bolli yaanabaa ubbaa naagiiddi, yashshan daafurana; aissi giikko, saluwan de7iya wolqqati qaaxxana. He wode taani, Asa Na7ai, wolqqaaranne gita bonchchuwaara shaara giddoora yiishin, eti be7ana.” (Luq. 21:25-27; Marqqoosa 13:24-26 nabbaba.) Ha hiraagay polettiyo wode saluwan yashshiya malaatay beettanee? Nuuni hegaa sinttappe beˈana. SHin aybi hanikkonne, he malaatati Xoossaa morkketu wozanay shabbirettanaadaaninne yashshan kokkoranaadan oottana.

12, 13. (a) Yesuusi “wolqqaaranne gita bonchchuwaara” yiyo wode aybi hananee? (b) Xoossaa ashkkarati he wode waananee?

¹² Yesuusi “wolqqaaranne gita bonchchuwaara” yiyo wode aybi hananee? He wode ammanettidaageeti anjjettana; qassi ammanettibeennaageeti qaxxayettana. (Maa. 24:46, 47, 50, 51; 25:19, 28-30) Yesuusi hagaa loytti qonccissanawu leemisuwaa yootiis. I, hagaadan giis: “Taani, Asa Na7ai, kiitanchcha ubbatuura bonchchuwan yiyo wode, ta bonchcho kawotaa araatan uttana. Sa7an de7iya asai ubbai ta sintti shiiqana; heemmiyaagee dorssata deeshshatuppe shaakkiyoogaadan, taani he asaa naa77u kessada shaakkana. Qassi dorssata taappe ushachcha baggaara essada, deeshshata taappe haddirssa baggaara essana.” (Maa. 25:31-33) Dorssatussinne deeshshatussi pirddettanabay aybee? Leemisuwaa wurssetta qofay hagaadan gees: “Hegeeti [deeshshati] merinaa qaxxayuwau baana; shin xilloti merinaa de7uwau baana.”—Maa. 25:46.

¹³ Deeshshati banttana ‘merinaa qaxxayoy’ naagiyoogaa eridi waananee? Eti bantta tiraa baqqiiddi “yeekkana.” (Maa. 24:30) SHin Kiristtoosa ishanttinne ammanettida eta laggeti he wode waananee? Eti Xoossaa Yihoowanne a Naˈaa Yesuus Kiristtoosa wozanappe ammaniyo gishshawu,  Yesuusi, “Hegee hananau doommiyo wode, intte wozettiyo [attiyo] wodee matiyo gishshau, xoqqu giidi, pude xeellite” yaagidi azazidobaa azazettana. (Luq. 21:28) Ee, nuuni attanaagaa ammanettiyo gishshawu, yayyokko.

14, 15. Maagooga biittaa Googi qohanawu denddi simmin shiishshiyo oosoy aybee, qassi hegee waani hananee?

¹⁴ Maagooga biittaa Googi Xoossaa asaa bolli denddi simmin aybi hananee? Maatiyoosikka Marqqoosikka, ‘Asa Naˈay kiitanchata saˈaa oyddu zooziyaa kiittana; kiittidi saˈaa gaxaappe saluwaa gaxaa gakkanaashin, Xoossay doorido asaa shiishshana’ yaagidi, issi malabaa xaafidosona. (Mar. 13:27; Maa. 24:31) He shiishshiyo oosoy tiyettidaageeta koyro shiishshiyoogaakka tiyettidaageetuppe attidaageetu bolli wurssetta maatafaa wottiyoogaakka bessenna. (Maa. 13:37, 38) He maatafay iita waayee doommanaappe kase wodhees. (Ajj. 7:1-4) Yaatin, Yesuusi yootido shiishshiyo oosoy aybee? He wodee 144,000tuppe attidaageeti saluwan woytuwaa ekkiyo wode. (1 Tas. 4:15-17; Ajj. 14:1) Hegee haniyoy Maagooga biittaa Googi Xoossaa asaa bolli denddi simmin guutta wodiyaappe guyyiyaana. (Hiz. 38:11) Yesuusi, “He wode xilloti bantta aawaa kawotettan awa aifiyaadan poo7ana” yaagidi yootidoogee hegaappe simmin polettana.—Maa. 13:43. *

¹⁵ Hegaa giyoogee tiyettidaageeti asatettaa bollaara saluwaa baana giyoogee? Banttana Kiristtaane giya daroti asatettaa bollaara saluwaa baana giidi ammanoosona. Eti asay beˈishin Yesuusi saˈaa haaranawu yaana giidikka ammanoosona. SHin,  “asa Na7aa malaatai” saluwan beettanaagaanne Yesuusi “saluwaa shaara giddoora” yaanaagaa Geeshsha Maxaafay geeshshidi yootees. (Maa. 24:30) Ha naaˈˈu qofaykka beettennaagaa qonccissees. Qassi “ashoinne suutti Xoossaa kawotettaa laattana danddayenna.” Hegaa gishshawu, saluwaa biyaageeti yaa baanaappe kase, “wurssetta malkkatai punettiyo wode, liphida aifee xeellanaassi hassayennan laamettana” koshshees. * (1 Qoronttoosa 15:50-53 nabbaba.) Hegaa gishshawu, tiyettidaageetuppe attida ammanettidaageeti worddo haymaanootee tamaarissiyoogaadan asatettaa bollaara saluwaa baana giidi qoppokko; shin eti sohuwaara saluwaa baana.

16, 17. Saluwan Dorssaa bullachay bullashettanaappe kase aybi hanana koshshii?

¹⁶ Tiyettida 144,000ti muleera saluwaa bi simmin, Dorssaa bullachawu wurssettan giigissiyoobay doomettana danddayees. (Ajj. 19:9) SHin he ufayssiyaabaappe kase harabay hanana. Tiyettida 144,000tuppe attidaageeti saluwaa baanaappe guuttaa kasetidi, Googi Xoossaa asaa bolli denddanaagaa hassaya. (Hiz. 38:16) Hegee Xoossaa asay waatanaadan oottanee? Saˈan Xoossaa asay ashshiyaabi baynnaba milatana. ‘Ha olaa olettiyaageeti inttena gidekketa. Intte sohuwaa sohuwaa oyqqi eqqidi, Yihooway inttena ashshiyoogaa beˈite; Yihudaa asawu, Yerusalaame asawu, yayyoppitenne dagammoppite!’ yaagiya, Kawuwaa Yoosaafixa wode imettida kaaletuwaa eti azazettana. (2 Odiya 20:17) SHin, saluwan hegaappe dummabay hanana. Tiyettidaageeti ubbay saluwan deˈiyo wode Xoossaa asaa morkketa xeelliyaagan hananabaa Ajjuutaa 17:14y hagaadan gees: “Eti Dorssaara olettana; shin dorssainne dorssaara de7iyaageeti, i xeegidoogeetinne dooridoogeeti, a kaalliya ammanettidaageeti, he kawota xoonana; aissi giikko, i godatu Godaanne kawotu Kawuwaa.” Yesuusi saluwan banaara haariya 144,000tuura, saˈan deˈiya Xoossaa asata ashshana.

¹⁷ Hegee Yihoowa geeshsha sunttaa bonchissiya Armmageedoona olay denddanaadan oottees. (Ajj. 16:16) He wode deeshsha mala asati “merinaa qaxxayuwau baana.” Wurssettan saˈay iitaba ubbaappe geeyana; qassi zaway baynna daro asay iita waayiyaa wurssettan attana. Giigissiyoobay ubbay wurin, Ajjuutaa maxaafawu ufayssiya wurssetta gidida Dorssaa bullachay bullashettana. (Ajj. 21:1-4) * He wode saˈan paxa deˈiya asay ubbay Xoossan nashettana, qassi zawi baynna a siiquwaa eti beˈana. Hegee keehi ufayssiya bullacha gidana! Nuuni he gallassaa yeemottidi naagoos.—2 PHeexiroosa 3:13 nabbaba.

18. Kasetidi odettida ufayssiyaabay matido gishshawu, nuuni waatanawu murttana koshshii?

¹⁸ Ha ufayssiyaabay matido wodiyan, nuuni ubbay haˈˈi ay oottana koshshii? Geeshsha ayyaanay denttettin kiitettida PHeexiroosi hagaadan giis: “Ubbabaikka hegaadan xayiyaabaa gidikko, intte ai mala asa gidanau bessii? Intte de7oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa gidanau koshshees. Intte Xoossaa gallassaa naagishin, he gallassai eesuwan gakkanaadan, intteyyo danddayettiyaabaa oottite; . . . Hegaa gishshau, ta siiqotoo, he gallassaa naagiiddi, pokkoinne boree bainnaageeta gididi, aara sarotettan de7ana mala minnite.” (2 PHe. 3:11, 12, 14) Yaatiyo gishshawu, Sarotettaa Kawuwawu exatidi, ayyaanaaban geeshsha gididi deˈanawu murttoos.