TA NAˈAY Geeri, 1958⁠n yelettiyo wode a bollay payya gidennaagaa taani akeekaas. Gidikkokka, dottoreti a sakkiyaabaa shaakki eranau tammu aginaa, qassi Lenddenen deˈiya erancha aakimeti hegaa maayanau hara ichashu layttaa takkidosona. Geerappe uddufun layttaa kaalotiya, ta naˈiyaa Luwiza aagaappekka aaruwaa sahettidoogee tana keehi azzanttiis.

Dottoreti, tau loddan “Ne naaˈˈu naatakka LMBB giyo harggee * oyqqiis; qassi he harggiyau xalee baawa” yaagidosona. Awugankko issi issitoo, yelidaageetuppe naati laattiyo, ha harggiyaabay he wode darin erettenna. He harggiyaa malaatatuppe amaridaageeti keehippe orddiyoogaa, kushiyan qassi/woy tohuwan gujo biradhee deˈiyoogaa, kimbbishiyaanne sukkaariyaa harggiyaa. Yaatiyo gishshau, ta naata xeelliyoogee keehi deexxiyaaba. Birttaaniyaa biittan mata wode xannaˈido xinaatee hara darotussi he harggee goobibeennaba gidikkokka, 125,000 asaappe 1 ha harggee oyqqidoogaa bessees.

Taani aqo oyqqada takkennan Yihoowa Markkatuura gayttada, eti Geeshsha Maxaafaabaa tumaa tamaarissiyoogaa sohuwaara eraas. SHin ta azinay he tumaabaa eranau mule koyibeenna. A oosuwaa gaasuwan nuuni ubbatoo issisaappe harasaa biyo gishshau, shiiquwaa shiiqana danddayabeykke. Yaaninkka, ubbatoo Geeshsha Maxaafaa nabbabaysinne Yihoowakko woossays. “GODAI un77ettidaageetuyyo baqati attiyoosaa; meto wodiyankka geli attiyo soho” gidiyoogaanne i bana ‘koyiyaageeta yeggi bayennaagaa’ nabbabido wode keehi minettaas!—Maz. 9:9, 10.

Geerayyo ayfee loytti xeellenna gishshau, dumma timirttiyaa tamaaranau tohossa bagga Inggilizen tamaareti yan aqiyo timirtte keettaa biis. I bana qofissiyaabaa darotoo tau silkkiyan yootees; yootin taani Geeshsha Maxaafaa maaraa akeekanaadan a maaddays. Luwiza yelettin guutta layttaa takkidi, guugge giddon, qassi xossadan tana keehi sakkiis. Geeri bau 16 laytta gidiyo wode, tamaaranau biidosaappe soo simmiis. SHin, a ayfee galjji galjji bin, 1975⁠n i qooqe geetettiis. Ta azinay 1977⁠n nuna aggidi biis.

Geeri soo simmin takkennan, siiqiya gubaaˈiyaara hashetiyoogaa doommida; qassi taani 1974⁠n xammaqettaas. Geeri panttatettaa wodiyan ba bollan laamettiyaaban unˈˈettennaadan issi gubaaˈe cimay maaddido gishshau taani keehi ufayttaas. Hara Yihoowa Markkati so oosuwaa oottiyoogan tana maaddidosona; qassi heeraa sunttati etappe ichashati nuna maaddanaadan guyyeppe qaxaridosona. Hegee keehi gita anjjo!

Geeri ayyaanaaban diccidi, 1982⁠n xammaqettiis. I kaafiya aqinye gidanau wozanappe koyiis. Yaatiyo gishshau, taani kaafiya aqinye gidada aara oottanau murttaas; qassi daro layttau hegaadan oottaas. Amarida wodiyaappe simmin, woradaa xomoosiyaagee, “Geerii, neeni aybissi kumetta wode aqinye gidikkii?” gin ta naˈay keehi ufayttiis. Geerassi koshshiday hegaadan minttettiyoogaa; i 1990⁠n kumetta wode aqinye gidiis.

 Geeri koyro 1999n, guyyeppe qassi 2008n, qiniixiyaa naaˈˈutoo shuhettidaba gidikkokka, Luwizi sahoy aagaappekka wolqqaamees. A yelettoosappekka qooqe; qassi iyyo issi tohuwan usuppun biradhee deˈiyoogaa beˈada, okka Geeragaa mala harggee oyqqidoogaa akeekaas. A maraamarettin i ulo giddo bolla qommotuppe daroti tilla gidennaagee erettiis. A aadhida wodiyan, kilahuwaa akkamettanau ichashutoo shuhettidoogaa gujjin, hara wolqqaama harggiyaa harggada shuhettaasu. Okka Geeraagaadan sukkaariyaa harggee oyqqiis.

Luwiza shuhettidi akkamettiyo wode merettana danddayiya metuwaa kaseta akeekada, a suuttaanne suuttaappe giigissido xaliyaa ekkennay aybissakko, shukkiya aakimetussi, bollaa donjjilissiya aakimetussinne hosppitaaliyaa ayssiyaageetussi kasetada yootausu. Hegaappe denddidaagan, o maaddiya ubbati o loˈˈo ayfiyan xeelloosona.

Yihoowau goynniyoogaara gayttidaagan nu son darobaa oottoos. Elektiroonike miishshay merettanaappe kase, Geerassinne Luwizissi daro saatiyau nabbabays. Haˈˈi siidee, divideenne www.jw.org weyb saytiyan cenggurssan giigidabay deˈiyo gishshau, Geeshsha Maxaafaa dumma dumma prograamiyan xannaˈananne shiiqotun loˈˈo qofaa yootana danddayoos.

Geeri gubaaˈiyan yootana qaalaa ubbaa issi issitoo hassayidi zaarees; qassi Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettan au kifilee deˈiyo wode qofaa hassayidi shiishshees. I 1995⁠n gubaaˈiyau oottiyaagaa gididi sunttettiis; qassi ubbatoo gubaaˈiyan asaa mokkeesinne cenggurssaa kifiliyan maaddees.

Geera kimbbishee oyqqido gishshau, darotoo ishantti i uttidi biyo gaariyaa sugiiddi aara haggaazoosona. Issi ishay eranau koyiya issi bitaniyaa xannaˈissana mala Geera maaddiis. Geeri 25 layttau aassiyoogaa aggida issi michiyookka minttettiis. He naaˈˈu asatikka gubaaˈe shiiquwaa shiiqoosona.

Luwiziyyo uddufun laytta gidiyo wode, ta aayyiyaa o maayuwaa waatidi daddiyaakko tamaarissaasu; qassi nuna xeelliyaageetuppe issi michiyaanne taani o xilppiyan alleeqissiyoogaa tamaarissida. A sikkiyoogaa dosiyo gishshau, guutta naatussinne gubaaˈiyan deˈiya gasttatussi birddilibsiyan loˈˈiya xilppiyaa sikkausu. A shida malaban misiliyaa a bolli oyttada postti karddiyaakka giigissausu. He karddiyaa ekkida asati hegaa keehi dosoosona. Luwiza yelagatettan tayppiyan xaafiyoogaa tamaaraasu. Haˈˈi cenggurssaa sissiya dumma komppiyuteriyan maadettada ba laggetuura imeeliayan gayttawusu. Luwiza bau 17 laytta gidiyo wode xammaqettaasu. Dumma zamachan sabbakiyo wode, nuuni kaafiya aqinye gididi haggaazoos. Luwiza “qooqetu aifee dooyettana,” qassi “ooninne, ‘Taani harggais’ yaagenna” alamiyaa ehaanau Xoossay gelido qaalaa ammaniyoogaa yootanau Geeraagaadan xiqisiyaa qaalaa ubbaa hassayausu.—Isi. 33:24; 35:5.

Alˈˈo gidida tumaa ba Qaalan qonccissido gishshau, Yihoowa keehi galatoos! Ishanttinne michontti nuna siiquwan maaddido gishshaukka keehi galatoos; hegee baynnaakko nuuni oottidobaappe dariya baggaa polana danddayokko. Ubba qassi Yihooway nuna maaddiyo gishshau, nu deˈoy tumuppe giiga gidiis.