“DOGETTENNABAA!” Daroti “Meretaa Diraamaa” hegaadan giidosona. Hegee bessiya wodiyan kiyiis; qassi hegaa beˈidaageeti mule dogibookkona. Hitilera haaroy Awurooppan deˈiya Yihoowa Markkatu bolli wolqqaama yedetaa gattanaappe guuttaa kasetidi, ‘Meretaa Diraamay’ Yihooway keehi sabettanaadan oottiis. SHin, ‘Meretaa Diraamay’ aybee?

Amarkkan, Niwu Yorken, Birukiliinen waanna biiruwan deˈiya Yihoowa Markkati 1914n, “Meretaa Pooto Diraamaa” giigissidosona. Hegee cenggurssaaninne dumma dumma meran giigida, hosppun saate ekkiya silaydiyaanne silimaa. Alame yuushuwan miilooniyan qoodettiya asay “Pooto Diraamaa” beˈiis. Hegaappe amaridabaa poxxidi giigissido ‘Yuurika Diraamaykka’ 1914⁠n giigiis. SHin silaydee, pilimeenne pilimiyaa bessiyo miishshay 1920 heeran keehi galˈˈiis. Gidoppe attin, daro asay “Pooto Diraamaa” zaarettidi beˈanau koyiis. Leemisuwau, Jarmane biittan, Ludviksberke kataman deˈiyaageeti, “‘Pooto Diraamaa’ nuuni zaarettidi awude beˈanee?” yaagidi oychidosona. Yaatin, waatana danddayettii?

Jarmanen Magidiberke giyo kataman deˈiya Beeteele keetta asaa kalˈˈatiyaageeti Diraamaa zaarettidi bessanau, pilimiyaa Paransaayen, Paarise kataman deˈiya oduwaa dirijjitiyaappe, qassi silaydiyaa Lepisikenne Diresdene katamatun deˈiya, misiliyaara gayttidabaa oottiya dirijjitetuppe 1920 heeran shammidosona. Gamˈˈida “Pooto Diraamaa” silaydetuppe goˈettana danddayiyo amaridaageeta hegeetuura gattidosona.

Bessiyo pilimiyaaranne silaydiyaara issippe siyiyo muuziqaa, muuziqan gooba gidida Ishaa Erik Firosti giigissiis. Yootiyo taarikiyaappe amaridaagee Meretaa maxaafaappe ekettiis. “Pooto Diraamaa” zaarettidi giigissidoogee “Meretaa Diraamaa” geetettidoy hegaassa.

Ha ooratta diraamay ekkiyo wodee ‘Pooto Diraamaagaara’ lagge, giishin hosppun saate; qassi asay omarssan omarssan amaridaagaa amaridaagaa beˈiiddi wurssiis. Hegee mereta gallassaabaa maalaalissiya darobaa yootees; Geeshsha Maxaafaa taarikiyaanne hara taarikiyaa qanttan yootees; qassi worddo haymaanootee baappe koyettiyaabaa asaa naatussi oottibeennaagaa qonccissees. “Meretaa Diraamaa” Osttiriyan, Jarmanen, Laksembergeeninne Swizerlanden, qassi Jarmane qaalaa haasayiya hara biittan deˈiya asay beˈiis.

Erik Firosti hagaadan giis: “Asay beˈishin Diraamay guuttaa takki giyo wodiyan, taani ta laggeti ubbay, ubba qassi muuziqaa miishshaa kaaˈiyaageeti nu maxaafatanne bukleeteta asau immana mala etau yootaas. Yaatiyoogan, nuuni asau sooppe soo biidi immana  danddayiyo xuufiyaappe dariyaagaa immida.” Ha wodiyan CHek Ripabilike geetettiya biittaaninne Poolanden Diraamaa bessanau hanotaa giigissida Yohaannis Rautee, beˈanau shiiqida asaappe daroti banttana oychanaadan bantta adrashaa immidoogaa hassayees. He adrashay he asata biidi oychidi, Geeshsha Maxaafaabaa etaara loytti tobbanau maaddiis.

Asay 1930 heeraa gakkanaashin “Meretaa Diraamaa” addaraashatun gurddettidi beˈiis; qassi he wode asay kataman Yihoowa Markkatubaa haasayees. Jarmanen deˈiya nu macara biiroy hanotaa giigissin, 1933 gakkanaashin issi miiloone gidiya asay he diraamaa beˈiis. Keete Kraus geetettiya michiyaa he wodebaa hassayada, “He Diraamaa beˈanau biiddi woy yiiddi ichashu gallassan ubbatoo woraa giddoora, zumbbulaaranne wombbaara kanttidi 10 kilo meetiriyaa hemettoos” yaagaasu. Elze Bilharts giyo michiyaa, “‘Meretaa Diraamay’ taani tumaa siiqanaadan maaddiis” yaagaasu.

Alfret Almendine geetettiya ishay ba aayyiyaa he Diraamaa beˈada “keehi ufayttido gishshau, Geeshsha Maxaafaa shammada ‘purgatory’ [nagaraappe geeyiyo sohuwaa] giya qaalaa koyidoogaa” yootiis. A he qaalaa Geeshsha Maxaafan demmabeenna gishshau, woosaa keettaa biyoogaa aggaasu, yaatada xammaqettaasu. Erik Firosti, ‘“Meretaa Diraamaa” beˈidi keehi daro asay tumaa ekkidoogaa’ hassayees.—3 Yoh. 1-3.

Daro asay “Meretaa Diraamaa” beˈiyo wode, Awurooppan Naaze parttiyaa kaalliya asaynne he parttee gattiyo qohoy keehi dariis. Jarmane biittan 1933ppe doommidi, kawotettay Yihoowa Markkatu oosuwaa teqqiis. He wodiyaappe doommidi 1945⁠n naaˈˈantto alamiyaa olay wurana gakkanaassi, Awurooppan deˈiya Yihoowa Markkata wolqqaama yedettay gakkiis. Erik Firosti hosppun laytta gidiya wodiyau qashettiis. SHin i paxa attidi, guyyeppe Jarmanen, Wisbadinen deˈiya Beeteelen haggaaziis. Dogettenna ‘Meretaa Diraamay’ Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode eta ammanuwaa paacciyaabay gakkana haniyo daro Kiristtaaneti xalanaadan minttettanau bessiya wodiyan kiyidoogee daro loˈˈo!—Jarmanen xaafettida nu taarikiyaappe.