1. Asaa naati goˈettana mala Yihooway ba siiquwan naagi wottidobay aybee?

“MERINAU de7iya Xoossaa,” Yihooway deˈuwaa immiya ba qaalaa asaa naatuyyo naagi wottiis. Geeshsha Maxaafay, “Godaa qaalai merinau de7ees” yaagees. (1 PHe. 1:23-25) Yihooway ba siiquwan keehi koshshiya he qaalay Geeshsha Maxaafan naagetti uttanaadan oottido gishshau, a keehi galatoos!

2. Xoossay ba asay goˈettana mala, ba Qaalan naagi wottidobay aybee?

² Xoossay ba asay goˈettana mala, i bau kessido sunttay ba Qaalan naagetti uttanaadan oottiis. Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido doonan “salotinne sa7ai” merettido taarikiyaabaa yootiyo wode, koyro Xoossaa Yihoowa sunttaa yootees. (Doo. 2:4, NW) Tammu Azazoti xaafettido masettida shuchatun Xoossaa sunttay darosan maalaalissiya ogiyan xaafettiis. Leemisuwau, koyro azazoy, “GODAI [“Yihooway,” NW] ne Xoossai tanattennee” yaagidi doommees. (Kes. 20:1-17) Ubbaa Haariya Goday Yihooway, Seexaanay a Qaalaanne a sunttaa xayssanau keehi baaxetishinkka naagiyo gishshau, Yihoowa sunttay merinau deˈees.—Maz. 73:28.

3. Haymaanootee tamaarissiyo worddo timirttee aakkikkonne, naagetti uttanaadan Xoossay oottidobay aybee?

³ Yihooway ba Qaalan, tumaykka naagetti uttanaadan oottiis. Haymaanootee worddobaa tamaarissiyoogee alame yuushuwan aakkikkonne Xoossay ayyaanaabaa pooˈuwaanne tumaa immido gishshau, nuuni a keehippe galatoos! (Mazamure 43:3, 4 nabbaba.) Keehi daro asay xuman hemettees; shin nuuni Xoossay immido ayyaanaabaa pooˈuwan ubbatoo hemettiyo gishshau ufayttoos.—1 Yoh. 1:6, 7.

4, 5. Nuuni 1931ppe doommidi demmido dumma maatay aybee?

⁴ Kiristtaane gidiyoogaadan, nuuyyo laattido alˈˈobay  deˈees. Laatay issi yeletaappe hara yeletau aadhiyaaba. Nuuni ayyaanaaban laattido laatay Xoossaa Qaalaa suure eraa demmiyoogaa, qassi abaanne a halchuwaabaa tumaa loyttidi eriyoogaa gujjees. He laatay nuuni keehi dumma maataa demmanaadan oottees.

⁵ Amarkkan Kolombosen, Ohayo giyo sohuwan, 1931⁠n shiiqido shiiquwan, he maatay nuuni laattiyo laataappe issuwaa gidiis. SHiiquwau giigida prograamiyan naaˈˈu qaalatu doometta gidida naaˈˈu pitaleti xaafettidosona. Daroti he pitaleti qonccissiyo qaalata giidi qoppidobaa yootidosona; ubba issoti issoti qoppidobay likke. He pitaleti qonccissiyoy nu ooratta sunttaa. Hegaappe kase nuuni Geeshsha Maxaafaa tamaareta geetettidi xeesetteettees; shin Woggaa galla Isiine 26, 1931ppe doommidi Yihoowa Markkata giya sunttan xeegettoos. Geeshsha Maxaafan deˈiya he sunttan xeegettiyoogee keehi ufayssiyaaba. (Isiyaasa 43:12 nabbaba.) Issi ishay, “Taani he wode shiiquwaa sohoy kooshimmana gakkanaassi asay cenggurssaa xoqqu oottidoogaanne kushiyaa baqqidoogaa mule dogikke” yaagiis. Alamiyan ooninne he sunttaa koyenna; shin Xoossay nuuni hegaa 80 layttaappe dariya wodiyau goˈettanaadan oottiis. Yihoowa Markka gidiyoogee keehippe dumma maata!

6. Ayyaanaaban nuuni laattidobay ay gujjii?

⁶ Xoossau beni wode haggaazida ashkkaratubaa Geeshsha Maxaafay yootiyo suurenne keehippe koshshiya taarikee nuuni laattido hara laata. Leemisuwau, Abrahaamabaa, Yisaaqabaanne Yaaqoobaabaa qoppa. Bantta keettau huuphe gidida he asati Xoossaa waati ufayssanaakko bantta soo asaara tobbennan aggokkona. Yaatiyo gishshau, suure asa gidida Yooseefi shori baynna asho gaytotettaa poliyoogaa “Xoossaa bolli nagaraa” oottiyoobadan xeellidi ixxidoogee garamissiyaaba gidenna. (Doo. 39:7-9) Koyro xeetu layttan Kiristtaaneti Xoossaabaa issoy issuwau yootoosona. Hegaappe issoy kiitettida PHauloosi Godaa Kahuwaa bonchiyoogaara gayttidaagan Kiristtaane gubaaˈetussi xaafidobaa. (1 Qor. 11:2, 23) Nuuni Xoossaayyo ayba ogiyan goynnanaakko tamaarana mala ha ubbabay Geeshsha Maxaafan deˈees. (Yohaannisa 4:23, 24 nabbaba.) Geeshsha Maxaafay asaa naata ubbaa maaddana danddayees; shin nuuni Yihoowa Markka gidiyoogaadan, he imotau Yihoowa keehi galatana koshshees.

7. Nuuni laattidobay minttettiya ay hidootaa gujjii?

⁷ Ayyaanaaban nuuni laattidobay Yihooway ‘nunaara’ deˈiyoogaa bessiya, mata wode xuufetun kiyidabaa gujjees. (Maz. 118:7) Hegee yedetay gakkiyo wodekka nuuni woppu gaanaadan oottees. Nuuni ayyaanaaban laattido gujji gujji biya minttettiya laataappe issoy kaallidi deˈiya hidootaa: “‘Nena qohanau oottido ai miishshinne nena qohidi kantti kiyenna. Nena mootiya inxxarssa ubbau gidiya zaaruwaa neeni immana. GODAA ashkkaratu laatai hagaa; eta taani shatinttana’ yaagees. GODAI hegaa yootees.” (Isi. 54:17) Seexaanay nuna merinau qohana danddayenna.

8. Ha huuphe yohuwaaninne kaallidi deˈiya huuphe yohuwan nuuni ay beˈanee?

 ⁸ Seexaanay Xoossaa Qaalaanne a sunttaa xayssanau, qassi tumaa genttanau maliis. SHin, Seexaanay hegaadan oottana danddayibeenna. Ha huuphe yohuwaaninne kaalliya huuphe yohuwan, (1) Xoossay ba Qaalay naagetti uttanaadan oottidoy ayba ogiyaanakko, (2) Yihooway ba sunttay xayennaadan naaganau ay oottidaakko, qassi (3) saluwan deˈiya nu Aaway tumau pultto gidiyoynne he tumay xayennaadan naagi wottidoy ayba ogiyaanakko beˈana.

9-11. Yihooway Geeshsha Maxaafay naagetti uttanaadan oottidoy ayba ogiyaanee?

⁹ Xayssanau asay keehi baaxetikkonne, Yihooway Geeshsha Maxaafay xayennaadan naagiis. Kaatelik Insaykiloppiidiyaa giyo maxaafay hagaadan giis: “Albijenssetunne Waldanssetu bolli denttido olaa qoppidi, Tuluze giyo kataman 1229⁠n shiiqido shiiquwan coo asay hegaa [bantta qaalan giigida Geeshsha Maxaafaa] goˈettennaadan diggidosona  . . . Jems Koyroy Isppeenen, Taaragoona giyo kataman 1234⁠n xeesido shiiquwankka hegaadan diggidosona. . . . Geeshsha Biiroy paqqadennan asay ba qaalan birshshettida Geeshsha Maxaafaa attamissennaadaaninne shammennaadan Rooma Kaatolike woosa keettaa aysoy koyro diggidoy 1559⁠n Powul Oyddanttoy kaalliyo maaraa kessido wode.”

¹⁰ Asay xayssanau baaxetidaba gidikkonne, Yihooway Geeshsha Maxaafay naagetti uttanaadan oottiis. Jon Wiklifinne a laggeti 1382 heeran, Inggilizettuwan koyro gidida Geeshsha Maxaafaa birshshidosona. Geeshsha Maxaafaa birshshida haray 1536⁠n worido Wiiliyam Tindela. A mittan kaqqidi qachi wottidaashin, “Godau, Inggilize kawuwaa ayfiyaa dooya” yaagidi waassiis. Hegaappe simmin, a sullidi xuuggidosona.

¹¹ Asay Geeshsha Maxaafaa xayssanau warettishinkka i xayibeenna. Leemisuwau, Maylis Kavardeli 1535n, Geeshsha Maxaafaa Inggilizettuwan birshshiis. Kavardeli “Galˈˈa Maachan” Doomettaabaappe biidi Hanidabaa Odiya maxaafaa gakkanaassi deˈiyaagaanne “Ooratta Maachaa” Tindeli birshshidoogaa goˈettiis. I Geeshsha Maxaafaa hara kifileta Laatine qaalan xaafettida Geeshsha Maxaafaappenne Martin Luuteri Jarmane qaalan giigissido Geeshsha Maxaafaappe birshshiis. Ha wodiyan, Ooratta Alamiyaa Geeshsha Maxaafaa Xuufetu Birshshettay akeekanau metennaagaa, Geeshsha Maxaafaa suure qofaa oyqqidaagaanne haggaazuwan maaddiyaagaa gidiyo gishshau, he Geeshsha Maxaafaa birshshettaa nashshoos. Seexaanaykka asaykka Geeshsha Maxaafaa xayssana danddayibookkona.

12. Xoossaa sunttay naagetti uttanaadan Ooratta Alamiyaa Birshshettay waati maaddidee?

¹² Xoossaa Yihooway ba sunttay Geeshsha Maxaafaappe xayennaadan naagi wottiis.  Ishantti Ooratta Alamiyaa Birshshettaa birshshido wode, Yihoowa giya Xoossaa sunttay koyro Geeshsha Maxaafan xaafettido soho ubban gelissidosona. He sunttay Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaa xuufetun, 6,973 sohuwan qassi Kiristtaane Giriike Geeshsha Maxaafaa xuufetun 237 sohuwan xaafettiis. Ooratta Alamiyaa Birshshettay kumettay woy appe amaridaagee ha wodiyan 116 doonatun deˈees; qassi 178,545,862ppe daroy attamettiis.

13. Asaa naati merettoosappe doommidi asay Xoossaa sunttaa erees geetettana danddayiyoy aybissee?

¹³ Asaa naati merettoosappe doommidi Xoossaa sunttaa eroosona. Addaameekka Hewaanakka Xoossaa sunttaa eroosona; qassi eti he sunttaa waati xeegiyaakko loyttidi eroosona. Bashshaa Haattaappe simmin, Kaami ba aawaa karido wode Nohee, “GODAI [“Yihooway,” NW], Seema Xoossai galatetto! [Kaama naˈay] Kanaani Seema aille gido” yaagiis. (Doo. 4:1; 9:26) Xoossay, “Taani GODAA [“Yihoowa,” NW]; hegee ta sunttaa. Ta bonchchuwaa taani harau immikke” yaagiis. Xoossay gujjidikka, “Taani GODAA [“Yihoowa,” NW]; taappe hari baawa; taappe hara Xoossi de7enna” yaagiis. (Isi. 42:8; 45:5) Yihooway alame yuushuwan deˈiya asay ba sunttaa eranaadan maaddiyaabaa oottiis. Yihoowa sunttaa goˈettiyoogeenne a Markka gididi au haggaaziyoogee nuussi gita maata! Hegee nuuni, “Nu Xoossaa sunttan nu banddiraa xoqqu oottana” yaagoos giyoogaa mala.—Maz. 20:5.

14. Geeshsha Maxaafaappe harasan Xoossaa sunttaa awan demmana danddayiyoo?

¹⁴ Xoossaa sunttay deˈiyoy Geeshsha Maxaafaa xallaana gidenna. Maxine Abbaappe arshsho baggan, 21 kilo meetiriyaa haakkidi deˈiya Theban (Diban) giyo sohuwan beettida Mooˈaabetu SHuchaa ane qoppoos. He shuchan Mooˈaaba Kawoy Meeshi Israaˈeela bolli i makkalidoogaa yootidobaynne Israaˈeela Kawuwaa Omirabay xaafetti uttiis. (1 Kaw. 16:28; 2 Kaw. 1:1; 3:4, 5) Xoossaa sunttay YHWH woykko Tetragramaten geetettiya oyddu Ibraysxxe pitaletun a bolli xaafettido gishshaukka Mooˈaabatu SHuchay dumma. Ibraysxxe pitaleti, YHWH, Israaˈeele biittan beettida konˈˈan xaafettida Lekiso Dabddaabbetunkka darosan deˈoosona.

15. Septujenttee aybee, hegee birshshettidoy ayba ogiyaanee?

¹⁵ Beni wode Geeshsha Maxaafaa birshshidaageetikka Xoossaa sunttay naagettidi uttanaadan maaddiyaabaa oottidosona. Omoodettidi Baabiloonen 607 K.Kppe 537 K.K. gakkanaassi takkidi, Ayhudatuppe daroti Yihudaanne Israaˈeele biitti simmibookkona. Heezzantto xeetu layttan K.K. Gibxxe biittan Alekisanddiriyan daro Ayhudati deˈoosona; he wode alame yuushuwan asay haasayiyo Giriike qaalan Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaa Xuufeta etassi birshshanau koshshiis. Septujentte geetettiya he maxaafay naaˈˈantto xeetu layttan K.K. birshshetti wuriis. Hegeetuppe amaridaageetun Yihoowa giya sunttay Ibraysxxe qaalan xaafettiis.

16. Koyro 1640⁠n attamettida issi maxaafan Xoossaa sunttay xaafettidoogaa bessiya leemisuwaa yoota.

¹⁶ Xoossaa sunttay Inggilizee haariyo Amarkkaa biittatun koyro attamettida Bey Salm Buuk giyo maxaafankka deˈees. Ibraysxxe qaalaappe he wode goˈettiyo Inggilize qaalan birshshettida Mazamure maxaafaykka, koyro attamettida (1640⁠n attamettiis) he maxaafan deˈees. “Anjjettida uri” iitatu zoriyaa siyenna, “shin Iehovah higgiyan ufayttees” yaagiya Mazamure 1:1, 2, mala xiqisetun, he maxaafan Xoossaa sunttay deˈees. Xoossaa sunttaa xeelliyaagan gujo qofaa demmanau, Merinau Minnidi Deˈiya Xoossaa Sunttaa giya brooshuriyaa xeella.

17, 18. (a) “Tumaa” giya qaalaa qonccissa. (b) ‘Wonggeliyaa tumay’ ay ay gujjii?

¹⁷ Nuuni “tumaa Xoossau,” Yihoowau ufayssan haggaazoos. (Maz. 31:5) Kolins Kobild Inggilish Dikishineeree, “Issibaa xeelliyaagan tumay qoppiyooba woy medhi kessidoba gidennan, hegaara gayttidaagan tuma gidida ubbabaa” yaagees. Darotoo “tuma” geetettidi birshshettida qaalay beni Geeshsha Maxaafay xaafettido Ibraysxxe doonan ammanttiyaabaa, tuma gididabaa qonccissanau goˈettiyo qaala. “Tuma” geetettidi birshshettida Giriiketto qaalay suure, likke, qassi bessiyaaba gididabaa qonccissanau goˈettiyo qaala.

¹⁸ Yihooway ayyaanaabaa tumay naagetti uttanaadan, qassi nuuyyo hegaabaa eray gujji gujji baanaadan oottiis. (2 Yoh. 1, 2) “Xillotu ogee gallassai seetana gakkanaashin, gujji gujji poo7iya maallado xalqqiyaa mala” gidiyo gishshau, tumay nuuyyo ubbatoo qoncci qoncci bees. (Lee. 4:18) Yesuusi Xoossaa woossiyo wode, “Ne qaalaikka tumatettaa” yaagiis. (Yoh. 17:17) Xoossaa Qaalan, Kiristtaane timirttiyaa ubbaa xaaxi waaxi oyqqida ‘wonggeliyaa tumaykka’ deˈees. (Gal. 2:14) Hegeetuppe amaridaageeti Yihoowa sunttaara, a haaruwaara, Yesuusa wozuwaa yarshshuwaara, hayqqidaageeti denddiyoogaaranne Xoossaa Kawotettaara gayttida tumaa. Seexaanay tumaa genttanau baaxetishinkka, Xoossay tumay naagettidi deˈanaadan oottidoy ayba ogiyaanakko ane beˈoos.

19, 20. Naamiruudi oonee, qassi a wode polettennan attidabay aybee?

¹⁹ Bashshaa Haattaappe simmin, asay, “Naamiruudadan GODAA sinttan wolqqaama shankkanchcha gida” yaagees. (Doo. 10:9) Naamiruudi Xoossaa Yihoowa eqettiyoogan Seexaanau goynniis; qassi Yesuusi etau kaallidi deˈiyaagaadan giido asatu mala gidiis: “Intte intte aawaa xalahe halaqaa naata; qassi intte intte aawai amottiyoobaa oottanau koyeeta. I . . . tumatetti aani bainna gishshau, tumatettaakko shiiqi erenna.”—Yoh. 8:44.

²⁰ Naamiruudi Baabiloona katamaa, qassi Xegiroosa shaafaappenne Efiraaxiisa shaafaappe gidduwan deˈiya hara katamatakka haariis. (Doo. 10:10) Baabiloona katamaanne yan deˈiya gimbbiyaa 2269 K.K. heeran keexxiyoogaa doommana mala azaziday a gidennan aggenna. Yihooway asaa naati issisan deˈanaadan halchibeenna; shin, Baabiloona gimbbiyaa keexxiya asati, “Haayite; nu sunttaa xeesissanaunne qassi nuuni ha sa7aa ubbaa bollan laalettennan attanau issi gita katamaanne xeerai saluwaa gakkiyo issi pooqiyaa nuuyyo keexxoos” yaagidosona. SHin, “GODAI sa7aa asaa qaalaa” dummayidi he keexxiyaageeta saˈa ubban laalido wode, eta halchoy polettennan attiis. (Doo. 11:1-4, 8, 9) He wode Seexaanay bau ubba asay goynniyo issi haymaanootiyaa essanau koyidabaa gidikko, a maqqoy laalettiis. Asaa naati deˈido wode ubban, Yihooway tumu goynoy xayennaadan naagiis; qassi hegee ha wodiyan aakki aakki bees.

21, 22. (a) Tumu haymaanootiyaa hirggissiyaabi mule meretti erennay aybissee? (b) Hagaappe kaalliya huuphe yohuwan nuuni ay beˈanee?

²¹ Tumu haymaanootiyaa hirggissiyaabi mule meretti erenna. Aybissi giikko, nu Gita Asttamaaree ba Qaalay naagetti uttanaadan, qassi ba sunttaanne ayyaanaabaa tumaa nuuni eranaadan oottiis. (Isi. 30:20, 21) Xoossay koyiyo ogiyan au goynniyoogee ufayssiyaaba gidikkonne, yaatanau nuuni wozanappe Yihoowan ammanettiyoogaaninne geeshsha ayyaanaa kaaletuwaa kaalliyoogan, ayyaanaaban tishsha gididi deˈana koshshees.

²² Hagaappe kaalliya huuphe yohuwan, issi issi worddo timirttee waani doommidaakko beˈana. He worddo timirtteti Geeshsha Maxaafan baynnaba gidiyoogaakka beˈana. Hegaa bollikka, tumay moorettennaadan naagiya Yihooway ayyaanaaban nuuni laattido alˈˈo laataappe issuwaa gidida tumu eraa immiyoogan nuna waati anjjidaakko beˈana.