Naaquwaa Xayssanabaa Waata Eridanaa?
Naaquwaa Xayssanabaa Waata Eridanaa?
Ursula Menna Yootidoogaa
Taani ubba asay maaranne suure oyqqettanaadan wozanappe koyiyoogaa hassayays. Ubba taani hegaa wozanappe koyiyoogee Arshsho Jarmmane Koministte haaruwan qashettanaadan oottiis. Pirdda pacaa xeelliyaagan taani oychchiyo oyshaa zaaruwaa harasan gidennan, qasho keettan de’aydda demmaas. Ane hegaa intteyyo yootays.
TAANI 1,200 layttappe dariya hayday de’iyo, Hale giyo Jarmmane kataman 1922n yeletaas. Hale katamay Berlineppe 200 kilometiriyaa tohossa arggokko baqqidi de’ees; he katamay daro wodeppe doommidi Protesttantte ammanuwaa kaalliya asay de’iyoosa. Ta michchiya Keta 1923n yelettaasu. Ta aaway wotaaddara. Ta aayyiya qassi tiyaatire keettan yexxa asa.
Taani suure pirddaa minttada koyiyoogaa ta aawaappe tamaaraas. I wotaaddara keettaappe kiyi simmidi, issi suuqiyaa shammiis. A dambbanyatuppe daroti hiyyeesa gidiyo gishshawu, etawu qarettidi bayzziyoobaa oohiyan immees. Hegaadan kehatettan oottiyoobay A kassarissiis. Ta aawaa hanotaappe denddidaagan, de’uwaa dummatettaanne pirdda pacaa giigissanawu baaxetiyoogee asa wolqqappe bolla gidiyoogaa taani akeekana bessees shin attiis. SHin yelagatettan ubbabaa oottana danddayettiyaaba milatiyo gishshawu, he qofaa aggabeyikke.
Ta aayyiyaa tananne Keto muuziqaa, yettaanne durssaa tamaarissido gishshawu, hegaa mala bilaa ippe laattaas. Taani naatettan ufayttiyaanne mino na’a; taaninne Keta ufayssiya de’o de’ida; shin 1939n hanotay laamettiis.
Yashshiya Wodee Yiis
Timirttiyaa wurssa simmada, bale giyo durssaa tamaarissiya timirtte keettan tamaaraas; yan Meri Wigman giyo asttamaariya Awusdrukistanz giyo, bollan qofaa qonccissiyo durssaakka tamaarissaasu. A bollan qofaa qonccissiyo he durssaa asawu erissida koyro asatuppe issinno. Taani misiliyaa meruwaakka tamaaraas. Yelagatettan taani ufayssiyaabaa hanayddanne issi issibaa loohaydda takkaas. SHin 1939y gakkin, naa’’antto alamiya olay denddiis. Qassi 1941n ta aaway ajaajjiyan hayqqin, hara kayyoyiyaabay meerettiis.
Olay keehi yashshiyaaba. Olay doommiyo wode tawu 17 laytta xalla gidikkokka, alamiyan de’iya asay gooyidaba tawu milatiis. Kase saro gidida daro asay Naazetu iita siraataa kaalliyoogaa be’aas. Hegaappe simmin, manqqotettay, hayqoynne bayshshay yiis. Nu keettay bombbiyan qohettiis; qassi he olaa gaasuwan nu soo asaappe amaridaageeti hayqqidosona.
Olay 1945n eqqiyo wodekka, ta aayyiyaa, Ketanne, taani Halen de’oos. SHin he wode, taani azinaa gelada issi na’iyo yela uttaas; shin nu aqo de’oy ooshan kumidaagaa. Hegaa gaasuwan shaahettido gishshawu, tananne ta na’iyo ayssanawu taani duriyoonne misiliya medhdhiyo oosuwaa oottiyoogaa doommaas.
Olaappe simmin Jarmmanee oyddusawu shaahettiis; yaatiyo gishshawu nu katamay Soviyet Yuniyene haaro garssan gidiis. Hegaa gishshawu, nuuni ubbay Koministte haaruwaa meezetana koshshiis. Qassi 1949n, nuuni de’iyo Arshsho Jarmmane heeray Jarmmane Dimokratik Ripublike bagga gidiis.
Kominizime Haaruwan De’iyoogaa
He wode ta aayyiyaa harggido gishshawu, taani O xeellana koshshiis. Nu heeran de’iya issi kawo keettan biiruwan oottiyo ooso demmaas. Hegaadan de’aydda, pirdda pacaa xeelliyaagan kawotettaa eqettiya tamaaretuura gayttaas. Leemisuwawu, aaway kase Naaze parttiya yame gidiyo gishshawu, issi yelaggay yunveresttiya gelennaadan digettiis. Nuuni kase muuziqaa darotoo issippe kaa’iyo gishshawu, he yelagaa loytta erays. Taani, ‘Aaway kase ootidobaa gaasuwan na’ay ha’’i ayssi digettii?’ gaada qoppaas. Haaruwaa eqettiyaageetuura kaseegaappe aaruwan hashetiyoogaa doommada, qoncciyan eqettanawu kuuyaas. Ubba issi wode, heeran de’iya pirdda keettaa godan woraqataa wottaas.
Taani Moottaa Saarotettaa Konttiyawu xaafe gidada xaafiyo issi issi dabddaabbiyan be’iyo pirdda pacan keehi yiillotays. Issitoo, he konttee polotikaara gayttidaagan, siranaadan oottiya Koministe qofaa oyqqida xuufiyaa Arggo Jarmmanen de’iya issi cima bitaniyawu kiittana koyiis. He maqqo oosuwan keehi yiillotido gishshawu, he bitaniyawu kiittanawu giigida xuufiyaa ta biiruwan qottada ashsha aggaas. Yaatiyo gishshawu, hegee kiitettennan atti aggiis.
“Kifiliyan De’iya Ubbaappe Iita” Giyoorippe Hidootaa Tamaaraas
Naa’’u attuma asati Tamme 1951n ta biiruwaa yiidi, “Qashuwawu koyettaasa” yaagidosona. Eti tana Roter Ochise (Zo’o Boora) giyo qasho keetti eifiidosona. Issi laytta simmin, biittaa haaruwaa olanawu maqqadasa giidi mootidosona. Hegee issi tamaaree taani eqettiyoogaa bessiya woraqataa kase laalidoogaa polisetuyyo yootido gishshataassa. Eti ta odiyoobaa xaasayi xeellido gishshawu mootuwaakka sheneho giidosona. Eti usuppun layatta qashettanaadan pirddidosona. He wode taani sahettada, 40 gidiya hara maccaasay de’iyo, qasho keettaa hosppitaaliyaa baas. He sohuwan de’iya, ufayttenna he ubba asaa be’ada yayyiyoogaa doommaas. Woxxa baada penggiyaa bubbuxxiyoogaa doommaas.
Polisee “Ay koyay?” yaagidi oychchiis.
Cenggurssaa xoqqu oottada, “Tana hagaappe kessite” yaagaas. “Tana hagaappe kessidi ta xallaa qachchite!” yaagaas. SHin I ta waasuwaa qexenne gibeenna. Hegaappe simmin takkennan, haratuppe dumma gidida maccaasiyo be’aas. A ufayttiya asa gidiyoogee I ayfiyan erettees. Yaatiyo gishshawu, I mati baada uttaas.
A tana, “Ta matan uttikko, neeni naagettana bessees” yaagin garamettaas. A gujjadakka, “Taani Yihoowa Markka gidiyo gishshawu, harati tana ha kifiliyan de’iya maccasatu ubbaappe iita asadan xeelloosona” yaagaasu.
He wode, Yihoowa Markkati Koministte haaruwaa morkkedan xeelettiyoogaa erabeykke. Taani naatettan de’iyo wode naa’’u Geeshsha Maxaafaa Tamaareti (Yihoowa Markkati he wode hegaadan xeegettoosona) darotoo yiidi ta aawaa oychchoosona. Qassi ta aaway, “Geeshsha Maxaafaa Tamaareti giyoobay tuma!” giyoogaa hassayays.
Bertta Bregemiyer giyo ha siiqo maccaaseera gayttido gishshawu, ufayssan yeekkaas. Taani, “Ane tawu Yihoowabaa yoota” yaagaas. Hegaappe simmidi, iira daro saatiyaa issippe aattoos; qassi Geeshsha Maxaafaabaa darotoo haasayoos. Tumu Xoossaa Yihooay siiquwaa, suure pirddaanne sarotettaa Xoossaa gidiyoogaa gujjin, hara darobaa tamaaraas. Iitanne huqqunniya asaa gaasuwan gakkida qoho ubbaa I xayssanaagaakka eraas. Mazamure 37:10, 11 hagaadan gees: “Iitaa oottiyaageeti guutta wodiyaape guyyiyan de7okkonna . . . SHin ashkketi biittaa laattana; eti sarotettaaninne duretettan ufaittidi daana.”
Qashuwaappe Birshshettada Arggo Baas
Ichchashu layttappe bollaa qashettada, 1956n birshshettaas. Birshshetta simmada ichchashu gallassaa takkada, Arshsho Jarmmaneppe Arggo Jarmmane baas. He wode tawu Haneloro giyoonne Sabino giyo naa’’u macca naati de’oosona; etakka tanaara ekkada baas. Yan ta keettaawaappe birshshettada, Yihoowa Markkatuura zaarettada gayttaas. Geeshsha Maxaafaa xanna’iyo wode, Yihooway kessido maaraara maayettada de’anawu taani daroban laamettana bessiyoogaa akeekaas. Ta de’uwan laamettada 1958n xammaqettaas.
Guyyeppe, Klawus Menna giyo Yihoowa Markkaa gelaas. Klawusinne taani ufayssiya aqo de’uwaa de’oos; qassi ayyo Benjaminanne Tabiya giyo naa’’u naata yelaas. Azzanttiyaabay, Klawusi 20 layttappe kase daafaban hayqqin, he wodeppe doommada am’’e gidada de’ays. SHin hayqqida asay sa’an Gannatiyan zaarettidi denddanaagaa eriyo gishshawu, dendduwaa hidootan minettays. (Luqaasa 23:43; Oosuwaa 24:15) Qassi ta oyddu naati ubbaykka Yihoowa haggaaziyoogeekka tana daro minttettees.
Taani Geeshsha Maxaafaa xannido gishshawu, tumu pirddaa ehaana danddayiyay Yihoowa xalla gidiyoogaa eraas. I asaappe dummatiyo gishshawu, nu hanotaanne nu dichchaa, qassi darotoo asawu geemmidabaa akeekees. Ha al’’o eray pirdda pacay haratu bolli gikkishin be’iyo woy taani naaqettiyo ha wodiyankka tawu sarotettay siyettanaadan oottees. Eranchchaa 5:8y hagaadan gees: “Issi kawotettai ba biittan de7iya hiyyeesata naaqishiininne pirddaa geellayishin neeni be7ikko, darin maalaalettoppa. Issi issi halaqau appe bollaara sunttettidi, a xeelliya hara halaqai de7ees. Qassi eta naa77aappekka bollaara sunttettidi, eta xeelliya hara halaqati de7oosona.” ‘Ubbaappe bolla’ geetettidaagee nuna Medhdhidaagaa gidiyoogee erettidaagaa. Ibraawe 4:13y, “Nuuni oottiyoobaa wochchiya Xoossaa sinttan ubbabaikka beettiyoogaappenne qoncciyan de7iyoogaappe attin, a aifiyan geemmiya mereti aibinne baawa” yaagees.
Aadhdhida 90 Laytta Gidiya Wodiyaa Qoppiyoogaa
Naa’’u haaruwan, hegeekka Naazenne Koministte haaruwan de’ido de’uwaabaa asay tana oychchees. He naa’’u haaruwankka de’oy deexo. Ha naa’’u haaroykka, hara asaa haaro qommo ubbaadan, asi asa haarana danddayennaagaa qonccissiis. Geeshsha Maxaafay, “Asi bau de7iya haariyo maataa hara asa qohanau go7ettiyoogaa be7aas” giyoogee addanne tuma yoho.—Eranchchaa 8:9.
Eray baynna yelagatetta wodiyan, taani asaa haaroy pirddaa ehaana gaada qoppaas. SHin ha’’i suure eraa demmaas. Alamiyan tumu pirddaa ehaana danddayiyay nuna Medhdhidaagaa xalla; I hegaadan oottanay, iitatetta ubbaa xayssidi, baagaappe haratu go’’aa ubbatoo kaseyiya ba Na’ay Yesuus Kiristtoosi sa’aa haaranaadan oottana. Yesuusa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay, “Neeni xillotettaa siiqadasa; naaquwaa ixxadasa” yaagees. (Ibraawe 1:9) Xoossay tana suure piddiya ha lo’’o Kawuwaakko shiishshido gishshawu galatays; A haaruwan merinawu de’anawu hidootays!
[Misiliyaa]
Ta macca naatu Haneloriiranne Sabiniira Arggo Jarmmane gakki simmin
[Misiliyaa]
Ha wodiyan, ta na’aa Benjaminaaranne A machchee Sandiriira