1-3. (a) Erissiyo ashkkarata Galiila Abban gakkida yashshiyaabay aybee, qassi Yesuusi ay oottidee? (b) ‘Kiristtoosi Xoossaa wolqqaa’ giyoogee bessiyaaba gidiyoy aybissee?

 ERISSIYO ASHKKARATI keehi yayyidosona. Eta bolli qoppennan wolqqaama beetay denddido wode eti Galiila Abban wolwoluwan boosona. He attumaageetuppe amaridaageeti moliyaa oyqqiyo meezee deꞌiyoogeeta gidiyo gishshawu, hegaappe kase ha abban beetay denddin eti beꞌidoogee qoncce. a (Maatiyoosa 4:18, 19) Gidoppe attin, “wolqqaama gotee” he beetaa denttiis, qassi abbay sohuwaara hoommotana gakkanaashin yaanne haanne shocettanaadan oottiis. He asati haattaa eesuwan shaarikkonne, beetay yaa goobiis. He wolqqaama beetay shocin, haattay kumana gakkanaassi ‘wolwoluwaa giddo geliis.’ Erissiyo ashkkarati keehi wocamikkonne, Yesuusi galla daro asaa tamaarissiyoogan daafurido gishshawu, wolwoluwawu guyye kifiliyan xiskkuwaa kayri uttiis. Eti bantta shemppuwawu yayyidi akko biidi, xiskkuwaappe A denttidi, “Godau, nuuni xayoos; nuna ashsharkkii” yaagidi woossidosona.—Marqqoosa 4:35-38; Maatiyoosa 8:23-25.

² Yesuusi yayyibeenna. I ammanettidi gotee ‘coꞌꞌu gaanaadaaninne’ abbay ‘woppu gaanaadan’ azaziis. Sohuwaara, wolqqaama gotee aggin beetay coꞌꞌu giisinne heeray ‘woppu giis,’ qassi carkkoynne abbay azazettiis. Erissiyo ashkkarati yashshan maashidosona. Eti, “Hagee laa . . . oonee?” yaagidi, issoy issuwaa oychchidosona. Azazettenna guutta naꞌaa seeriyoogaadan,  carkkuwaanne abbaa seerana danddayiyay oonee?—Marqqoosa 4:39-41; Maatiyoosa 8:26, 27.

³ SHin Yesuusi coo asa gidenna. Yihoowa wolqqay Yesuusa baggaara maalaalissiya ogiyan qoncciis. Kiitettida PHawuloosi ayyaanay denttettin A ‘Xoossaa wolqqaa Kiristtoosa’ yaagidoogee bessiyaaba. (1 Qoronttoosa 1:24) Xoossaa wolqqay Yesuusan ayba ogetun qonccidee? Qassi Yesuusi wolqqaa goꞌettiyo ogee nu deꞌuwan nuna waati maaddana danddayii?

4, 5. (a) Yihooway ba mexi issi Naꞌawu immido keehi gita wolqqaynne maatay aybee? (b) He Naꞌay ba Aaway medhdhanawu halchchidobaa oottana danddayidoy ayba ogiyaanee?

⁴ Asa gidanaappe kase Yesuusayyo deꞌiya wolqqaa qoppa. Yihooway ba mexi issi Naꞌaa medhdhiyo wode ba ‘merinaa wolqqaa’ goꞌettiis; he Naꞌay guyyeppe Yesuus Kiristtoosa geetettiis. (Roome 1:20; Qolasiyaasa 1:15) Hegaappe simmin, meretaa oosuwaa oottanaadan keehi gita wolqqaanne maataa Yihooway ha Naꞌawu immiis. He Naꞌaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Xoossai ubbabaa qaalaa baggaara medhdhiis. Merettidabai ubbai i bainnan aibinne merettibeenna.”—Yohaannisa 1:3.

⁵ He oosoy ay keena gitakko nuuni akeekanawu metees. Miilooniyan qoodettiya wolqqaama kiitanchchata, biilooniyan qoodettiya gaalakiseti deꞌiyo saluwaanne deꞌuwan deꞌiya dumma dummabay deꞌiyo saꞌaa medhdhanawu ay keena wolqqaa koshshidaakko qoppa. Xoossawu mexi issi Naꞌay he oosota polanawu saluwan saꞌan aybippenne keehi gita wolqqa gidida Xoossaa geeshsha ayyaanaa goꞌettiis. Yihooway hara ubbabaa medhdhiyo wode goꞌettido he Naꞌay Waanna Oosanchcha gididi oottiyoogan keehi ufayttiis.—Leemiso 8:22-31.

6. Yesuusi hayquwaappe denddi simmin ayyo imettida wolqqaynne maatay aybee?

⁶ Xoossawu mexi issi Naꞌawu hara wolqqaynne maatay imettana danddayii? Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi hagaadan  giis: “Maata ubbai saluwaaninne sa7an taayyo imettiis.” (Maatiyoosa 28:18) Ee, wolqqaa awaaninne goꞌettanawu Yesuusawu eraynne maatay imettiis. I “Kawotu Kawuwaanne godatu Godaa” gidiyoogaadan, ba Aawaa maataa eqettiya beettiyaanne beettenna ‘halaqatetta ubbaa, godatetta ubbaanne wolqqaa xayssiyo’ maatay ayyo deꞌees. (Ajjuutaa 19:16; 1 Qoronttoosa 15:24-26) Yihoowappe attin, Yesuusan “haarettibeennabi aibinne baawa.”—Ibraawe 2:8; 1 Qoronttoosa 15:27.

7. Yesuusi Yihooway ayyo immido wolqqaa bessenna ogiyan mule goꞌettennaagaa nuuni ammanettana danddayiyoy aybissee?

⁷ Yesuusi ba wolqqaa bessenna ogiyan goꞌettana danddayees giidi nuuni hirggana koshshii? Mule hirggana koshshenna! Yesuusi ba Aawaa wozanappe siiqiyo gishshawu, A ufayssennabaa aybanne oottenna. (Yohaannisa 8:29; 14:31) Yihooway zawi baynna ba wolqqaa bessenna ogiyan mule goꞌettennaagaa Yesuusi loytti erees. ‘Ba kumetta wozanaappe banan ammanettiya asa minttettanawu’ Yihooway koyiyoogaa Yesuusi beꞌiis. (2 Hanidabaa Odiya 16:9) Yesuusi asaa ba Aawaagaadan siiqiyo gishshawu, ba wolqqaa ubbatoo maaddiyaabawu goꞌettiyoogaa nuuni ammanettana danddayoos. (Yohaannisa 13:1) Hagaa xeelliyaagan Yesuusi wottiyoobi baynnabaa oottiis. I saꞌan deꞌiyo wode assi deꞌiya wolqqaanne hegaa waatidi goꞌettidaakko ane beꞌoos.

8. Yesuusi geeshsha ayyaanan tiyetti simmin ay oottanaadan wolqqay ayyo imettidee, qassi I ba wolqqaa waati goꞌettidee?

⁸ Yesuusi naatettan Naazireeten diccido wode maalaalissiyaabaa oottidoogaa bessiyaabi baawa. SHin, ayyo layttay 30 heera gidido wode, 29 M.Ln, I xammaqetti simmin, hanotay laamettiis. (Luqaasa 3:21-23) Geeshsha Maxaafay, “Xoossai . . . Yesuusa Geeshsha Ayyaanaaninne wolqqan tiyiis; . . . lo77obaa i oottiiddinne xalahe halaqaassi haarettida ubbaa pattiiddi yuuyiis” yaagees. (Oosuwaa 10:38) ‘Loꞌꞌobaa oottiiddi’ giya qofay Yesuusi ba wolqqaa suure goꞌettidoogaa bessennee? I tiyetti simmidi, “oosuwaaninne qaalan hananabaa yootiya” wolqqaama gidiis.—Luqaasa 24:19.

9-11. (a) Yesuusi darotoo awan tamaarissidee, qassi I xoonido metoy aybee? (b) Yesuusi tamaarissiyo ogiyan daro asay garamettidoy aybissee?

 ⁹ Yesuusi qaalan wolqqaama gididoy ayba ogiyaanee? I abbaa doonaaninne deriyaa lanqqiyan, qassi ogiyaaninne giyan asaa darotoo tamaarissiis. (Marqqoosa 6:53-56; Luqaasa 5:1-3; 13:26) I tamaarissiyoobay siyiya asaa ufayssennaba gidiyaakko, asay aggidi baana danddayees. Asay maxaafaa attamiyoogaa doommanaappe kase deꞌiya wodiyan, nashshidi ezggiyaageeti I yootiyo qaalaa bantta qofaaninne bantta wozanan wottana koshshiis. Hegaa gishshawu, Yesuusa timirttee loytti denttettiyaagaa, akeekanawu metennaagaanne eesuwan hassayiyoogaa gidana koshshiis. Yaatiyoogee Yesuusa metibeenna. Leemisuwawu, Maatiyoosa shemppo 5-7 gakkanaashin deꞌiya A haasayaa beꞌa.

¹⁰ Issi galla maallado 31 M.Ln, Galiila Abbaa matan daro asay deriyaa lanqqiyan shiiqiis. Amaridaageeti Yihudaappenne Yerusalaameppe 100⁠ppe biidi 110 kilo meetire gidiyaagaa keena haakkiya sohuwaappe yiidosona. Harati abbaa matan huuphessa baggan deꞌiya Xiiroosappenne Sidoonappe yiidosona. Daro hargganchchati Yesuusa bochchanawu akko shiiqidosona, qassi I eta ubbaakka pattiis. I hargganchchata ubbaa patti simmidi, tamaarissiyoogaa doommiis. (Luqaasa 6:17-19) Yesuusi guuttaa takkidi ba haasayiyoobaa wurssido wode, eti siyidoban garamettidosona. Aybissi?

¹¹ Unddenna layttay aadhdhi simmin, he timirttiyaa siyidaageetuppe issoy hagaadan giis: “Asai i tamaarissiyoogan garamettiis. Aissi giikko, i eta tamaarissiiddi, . . . bau alaafetettai de7iyo asadan tamaarissees.” (Maatiyoosa 7:28, 29) Yesuusi maatay deꞌiyo asadan haasayiyoogaa eti akeekidosona. I Xoossaa gishshaa haasayiis; qassi I ba timirttiyawu Xoossaa Qaalaa denddo oottiis. (Yohaannisa 7:16) Yesuusi yootidobay qoncce, I zoridobay ammanttiyaagaanne I odido naqaashay tuma. I tamaarissidobay keehi koshshiyaabanne ezggiyaageetu wozanaa denttettiyaaba. I eti ufayssaa waati demmanaakko, waati woossanaakko,  Xoossaa Kawotettaa waati kaseyanaakko, qassi deꞌuwan sinttappe woppu gaanawu waatanaakko eta tamaarissiis. (Maatiyoosa 5:3–7:27) Tumaanne xillotettaa keehi koyiyaageetu wozanaa A qaalay denttettiis. Hegaa mala asati ‘banttana yeggi bayanawunne’ A kaallanawu ubbabaa aggi bayanawu eeno giidosona. (Maatiyoosa 16:24; Luqaasa 5:10, 11) Yesuusi qaalan wolqqaama gidiyoogaa hegee keehi qonccissiyaaba!

12, 13. Yesuusi ‘oosuwan wolqqaama’ gididoy ayba ogiyaanee, qassi I maalaalissiya dumma dummabaa ay oottidee?

¹² Yesuusi ‘oosuwankka wolqqaama.’ (Luqaasa 24:19) Yesuusi 30⁠ppe dariya maalaalissiyaabaa ‘Yihoowa wolqqan’ oottidoogaa Wonggeleti yootoosona. b (Luqaasa 5:17) Yesuusi oottido maalaalissiyaabay shaꞌan qoodettiya asaa maaddiis. Naaꞌꞌutoo oottido maalaalissiyaabaa xallan “maccaasaanne naata paidennan” issitoo 5,000 attuma asaanne guyyeppe 4,000 attuma asaa miziis; he asay muleera 20,000 gidennan waayi aggana!—Maatiyoosa 14:13-21; 15:32-38.

¹³ Yesuusi maalaalissiya dumma dumma darobaa oottiis. Ayyo daydanttatu bolli maatay deꞌiyo gishshawu, metootennan eta asaappe kessiis. (Luqaasa 9:37-43) Ayyo meretaa bolli wolqqay deꞌiyo gishshawu, I haattay woyne eessa gidanaadan oottiis. (Yohaannisa 2:1-11) Wolqqaama carkkoy carkkin qaaxxiya Galiila Abbaa bollaara I hemettidoogee I erissiyo ashkkarati garamettanaadan oottiis. (Yohaannisa 6:18, 19) Ayyo harggiyaa bolli maatay deꞌiyo gishshawu, sila bollaa, caddi oyqqiya harggiyaanne wolqqaama sahuwaa pattiis. (Marqqoosa 3:1-5; Yohaannisa 4:46-54) I dumma dumma ogiyan hegaadan pattiis. Yesuusi issota issota haahuwan pattiis, harata qassi bochchidi pattiis. (Maatiyoosa 8:2, 3, 5-13) Amaridaageeti sohuwaara, harati loddan loddan paxidosona.—Marqqoosa 8:22-25; Luqaasa 8:43, 44.

14. Yesuusi bawu hayquwaa xayssiyo wolqqay deꞌiyoogaa ayba hanotatun bessidee?

 ¹⁴ Yesuusawu hayquwaa xayssiyo wolqqay deꞌiyoogee garamissiyaaba. Yesuusi heezzu dumma dumma wodiyan hayqqidaageeta denttidoogaa yootiya taarikee Geeshsha Maxaafan deꞌees. I, 12 laytta naꞌiyo hayquwaappe denttidi I aawassinne aayeessi immiis, amꞌꞌe maccaaseessi mexi issi naꞌaa, qassi naaꞌꞌu michchonttikka siiqiyo eta ishaa hayquwaappe denttiis. (Luqaasa 7:11-15; 8:49-56; Yohaannisa 11:38-44) Yesuusawu danddayettibeennabi aybikka baawa. Hayqqoosappe daro takkabeenna 12 laytta naꞌiyo I hayquwaappe denttiis. Amꞌꞌe maccaasee naꞌaa anhaa halan tookkidi mooganawu efiishin I denttiis. Qassi hayqqoosappe oyddu gallassa gidido Alꞌꞌaazara I duufuwaappe denttiis.

15, 16. Yesuusi ba wolqqaa goꞌettiyo wode ba xallaa siiqennaagaa bessiya ayba naqaashi deꞌii?

¹⁵ Yesuusayyo deꞌiya wolqqay maati deꞌiyo nagaranchcha urawu imettiyaakko, he uri he wolqqaa bessenna ogiyan goꞌettana danddayiyoogee qoncce. SHin Yesuusi nagaranchcha gidenna. (1 PHeexiroosa 2:22) Nagaranchcha asay ba wolqqan harata qohanaadan denttettiya ba xallaa siiqiyo, gitatanawu keehi koyiyoonne yaaretiyo eeshshay bana hambbalaashennaadan Yesuusi eqettiis.

¹⁶ Yesuusi ba wolqqaa ba goꞌꞌawu mule goꞌettennan aggiyoogan, ba xallaa siiqennaagaa bessiis. I namisettido wode, shuchchati oytta gidana mala azazanaadan oychchido oyshaa eqettiis. (Maatiyoosa 4:1-4) Assi keehi guutta aqoy deꞌiyoogee I ba wolqqaa asatettaaban koshshiyaabawu goꞌettibeennaagaa bessiyaaba. (Maatiyoosa 8:20) Yesuusi maalaalissiyaabaa oottiyo wode ba xallaa siiqennaagaa bessiya hara daro naqaashati deꞌoosona. I maalaalissiyaabata oottido wode, ba goꞌꞌaa amarida hanotan aggi bayiis. I hargganchchata pattido wode, appe wolqqay kiyiis. Issi hargganchcha maccaasiyo pattido wodekka, baappe wolqqay kiyidoogaa I eriis. (Marqqoosa 5:25-34) SHin, I daro  asay A bochchidi paxanaadan oottiis. (Luqaasa 6:19) Hegee I ba xallaa siiqennaagaa bessiyaaba!

17. Yesuusi ba wolqqaa bessiya ogiyan goꞌettiyoogaa waati bessidee?

¹⁷ Ba wolqqaa Yesuusi bessiya ogiyan goꞌettiis. I bana bessanawu woy halchchoy baynnan coo maalaalissiyaabaa mule oottibeenna. (Maatiyoosa 4:5-7) Heeroodisi eranawu qoppido likke gidennabaa bessanawu, Yesuusi malaataa oottanawu koyibeenna. (Luqaasa 23:8, 9) Yesuusi ba wolqqaa zaassiyoogaa aggidi, I pattidoogeeti hara ooyyoonne odennaadan eta darotoo azaziis. (Marqqoosa 5:43; 7:36) I asay hara asappe siyiyoobaa xallaa denddo oottidi babaa kuuyanaadan koyibeenna.—Maatiyoosa 12:15-19.

18-20. (a) Yesuusi ba wolqqaa bessiyaagaadan goꞌettanaadan A denttettidabay aybee? (b) Yesuusi tulle bitaniyaa pattido hanotaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

¹⁸ Ha wolqqaama Yesuusi, asaa metuwawunne waayiyawu qarettennaagaa bessiya ogiyan bantta wolqqaa goꞌettiya haariyaageetuppe keehi dummatees. Yesuusi asawu qoppees. I qohettida asaa beꞌidi keehi qarettidoogee waayiyaappe eta shemppissanaadan A denttettiis. (Maatiyoosa 14:14) I etawu siyettiyaabaanne koshshiyaabaa qoppiis; qassi I qarettidi qoppidoogee ba wolqqaa loꞌꞌo hanotan goꞌettanaadan oottiis. Marqqoosa 7:31-37n deꞌiya taarikee hegaa bessees.

¹⁹ He wode, cora asay Yesuusa beꞌidi daro hargganchchata akko ehiis; qassi Yesuusi eta ubbaa pattiis. (Maatiyoosa 15:29, 30) Gidoppe attin, Yesuusi issi bitaniyawu keehi qarettido gishshawu, A asaappe gaxi kessiis. Bitanee tullenne duude. Ha bitanee dagammana woy yeellatana danddayiyoogaa Yesuusi akeekiis. Yesuusi ayyo qoppidi A xallaa daro asaappe gaxi kessiis. He wode Yesuusi oottana haniyoobaa bitanee akeekanaadan amarida malaatata goꞌettiis. I “ba biradhdhiyaa a haittan yeddiis; qassi cuchchaa cuchchidi, a inxxarssaa bochchiis.” c  (Marqqoosa 7:33) Hegaappe simmidi, Yesuusi saluwaa xeellidi woossiiddi tookki shemppiis. Yesuusi hegaadan oottidoogee bitaniyawu, ‘Taani neeyyo oottana haniyoobay Xoossay immido wolqqaana’ giidi yootanawu koyiis giyoogaa mala. Wurssettan, Yesuusi hagaadan giis: “dooyetta.” (Marqqoosa 7:34) He wode, bitanee siyiyoogaa doommiis, qassi I maara haasayiis.

²⁰ Yesuusi Xoossay ayyo immido wolqqaa goꞌettidi harggidaageeta pattiyo wodekka etawu siyettiyaabawu qarettidoogaa qoppiyoogee, nu wozanaa keehi denttettiyaaba! Yihooway ha keehi qarettiya Haariyaagaa Mase Kawotettan sunttidoogee minttettiyaaba gidiyoogee qoncce.

21, 22. (a) Yesuusi oottido maalaalissiyaabay ay qonccissii? (b) Yesuusi meretaa wolqqaa azaziyo gishshawu, A Kawotettan nuuni ay naagana danddayiyoo?

²¹ Yesuusi saꞌan deꞌiyo wode oottido maalaalissiyaabati sinttappe I kawo gididi haariyo wode ehaana daro anjjuwaa guutta hanotan bessiyaabata. Xoossay ehiyo ooratta alamiyan, Yesuusi kumetta saꞌan maalaalissiyaabaa oottana! Sinttappe hanana ufayssiya amaridabaa qoppa.

²² Yesuusi saꞌaanne an deꞌiya ubbabaa wottiyoobi baynna ogiyan giigissana. I gotee woppu gaanaadan oottiyoogan meretaa bolli wolqqay deꞌiyoogaa bessidoogaa hassaya. He wode, Kiristtoosi Haariyo Kawotettan, wolqqaama gotee, biittaa qaattay, biittaa giddoppe xuuqqidi kiyiya suuloy, woy meretay gattiyo hara daafabay qohees giidi asay aynne yayyana koshshennaagee qoncce. Yesuusi, Yihooway saꞌaanne saꞌan paxa deꞌiya ubbabaa medhdhanawu goꞌettido Waanna Oosanchcha gidiyo gishshawu, I saꞌaa hanotaa loytti erees. Saꞌan deꞌiyaabaa waati maara goꞌettanaakko Yesuusi erees. I haariyo wode, kumetta saꞌay Gannate gidana.—Luqaasa 23:43.

23. Kawo gidiyoogaadan Yesuusi asawu koshshiyaabaa waati kunttanee?

²³ Asawu koshshiyaabaa shin? Yesuusi guuttabaa goꞌettidi shaꞌan qoodettiya asaa mizidoogee, A haaruwan asay namisettennaagaa nuuni ammanettanaadan oottees. Gidi palahiya  kattay deꞌiyo gishshawu, namisay merinawu xayanaagee erettidaba. (Mazamure 72:16) Ayyo harggiyaa bollinne sahuwaa bolli maatay deꞌiyoogee I hargganchchata, qooqeta, tulleta, bollay silidoogeetanne wobbeta muleera pattanaagaa nu ammanettanaadan oottees. (Isiyaasa 33:24; 35:5, 6) Yesuusi hayqqidaageeta denttana danddayiyoogee, I ba Aaway hayquwaappe denttanawu koyiyo miilooniyan qoodettiyaageeta saluwaa Kawo gidiyoogan bawu deꞌiya wolqqan denttanaagaa ammanettanaadan oottiyaaba.—Yohaannisa 5:28, 29.

24. Nuuni Yesuusa wolqqaa wotti dentti qoppiyo wode, hassayana koshshiyaabay aybee, qassi aybissi?

²⁴ Yesuusa wolqqaa nuuni wotti dentti qoppiyo wode, ha Naꞌay ba Aawaa wottiyoobi baynna ogiyan milatiyoogaa hassayana koshshees. (Yohaannisa 14:9) Yesuusi wolqqaa goꞌettiyo ogee Yihooway wolqqaa waati goꞌettiyaakko nu loytti akeekanaadan oottees. Leemisuwawu, Yesuusi inchchirichchay oyqqido issi bitaniyaa qarettidi pattidoogaa qoppa. Yesuusi qarettidi bitaniyaa bochchidi hagaadan giis: “Taani koyais.” (Marqqoosa 1:40-42) Hagaa mala taariketun Yihooway, ‘Taani ta wolqqaa goꞌettiyoy hagaadaana’ giidi yootiis giyooga mala. Neeni ubbaa danddayiya nu Xoossaa sabbanawunne siiqiyoogaa bessiya ogiyan I ba wolqqaa goꞌettiyo gishshawu A galatanawu koyiyoogee erettidaba.