Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Xoossaa Siiquwan Deˈa

Xoossaa Siiquwan Deˈa

SHemppuwaa Tammanne Uddufuna

Xoossaa Siiquwan Deˈa

Xoossaa siiqiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

Xoossaa siiquwan waani deˈana danddayiyoo?

Yihooway ba siiquwan deˈiyaageeta waati anjjii?

1, 2. Ha wodiyan baqati attiyo ammanttiya sohuwaa awappe demmana danddayiyoo?

WOLQQAAMA uushoy uushiyo gallassi ogiyan nerkka hemettaydda deˈiyaabadan qoppa. Saloy xumiiddi yin, wolqqanttay wolqqamiyoogaa, daday guummiyoogaanne hegaappe iray soosiyoogaa doommiis. Woxxada eesuwan attiyoosaa koyaasa. Yaataydda, ogiyaa doonan attiyo issi sohuwaa demmadasa. He sohoy mino gidi oosettidanne iraakka aattenna loˈˈo soho. He sohuwaa neeni keehippe nashshiyoogee qoncce!

2 Nuuni deˈiyo wodeekka uushodan metiya wode. Alamiyaa hanotay yaa iiti iiti bees. SHin attiyo ammanttiya sohoy, addussa wodiyau qohuwaa gattana danddayiyaabaappe naagettiyo sohoy deˈees. He sohoy aybee? Geeshsha Maxaafay: “Neeni taayyo qatonne baqata attiyo soho; neeni taani ammanettiyo ta Xoossaa” giidi tamaarissiyoogaa akeeka.—Mazamure 91:2.

3. Yihoowa nuuyyo baqati attiyo soho waati oottana danddayiyoo?

3 Yihooway, Medhdhidaagee, yuniverssiyan Ubbaappe Bollay, nuussi baqati attiyo soho gidana danddayiyoogaa qoppa! Nuna qohana danddayiya ooppenne woykko aybippenne keehi wolqqaama gidiyo gishshau, i nuna naagana danddayees. Nuuni qohettiyaaba gidikkokka, he qohoy kaalettiyo iitabaa ubbaa Yihooway xayssana danddayees. Yihoowa baqati attiyo soho waati oottana danddayiyoo? Nuuni an ammanettiyoogaa koshshees. Hegaa bolli, Xoossaa Qaalay: “Intte huuphiyaa Xoossaa siiquwan wottite” yaagidi minttettees. (Yihudaa 21) Ee, saluwan deˈiya nu Aawaara deˈiya siiquwaa minttiyoogan, Xoossaa siiquwan deˈana bessees. I nuuyyo baqati attiyo soho gidiyoogan ammanettidi deˈana danddayoos. SHin hegaa mala issippetettaa waati medhdhana danddayiyoo?

YIHOOWA SIIQUWAA AKEEKADA HEGAU ZAARUWAA IMMA

4, 5. Yihooway nuussi siiquwaa bessido ogetuppe amaridaageeti awugeetee?

4 Xoossaa siiquwan deˈanau, Yihooway ba siiquwaa nuussi waati bessidaakko akeekana koshshees. Ha maxaafan goˈettada neeni erido issi issi Geeshsha Maxaafaa timirtteta qoppa. Yihooway Medhdhidaagaa gidiyoogaadan, saˈaa ufayssiya keetta oottidi nuuni deˈanaadan immiis. I saˈan daro kattaynne haattay, mereta aqoy, maalaalissiya meheenne doˈay, qassi beˈanau loˈˈiyanne ufayssiya darobay kumanaadan oottiis. Xoossay Geeshsha Maxaafaa xaafissidaagaa gidiyoogaadan, ba sunttaanne ba eeshshsaa nuussi qonccissiis. Hegaappe haray, i ba dosiyo Naˈaa, Yesuus Kiristtoosa saˈaa kiittidi, waayiyan nuussi hayqqanaadan oottidoogaakka a Qaalay qonccissees. (Yohaannisa 3:16) He imotay nuussi ay keena koshshiyaabee? He imotay maalaalissiya sinttanaa hidootay nuussi deˈanaadan oottiis.

5 Nu sinttanaa hidootay, Xoossay nuussi oottido harabaanikka zemppees. Yihooway saluwan deˈiya aysuwaa, Masiyaa Kawotettaa essiis. He Kawotettay ubba waayiyaa mata wode xayissidi, saˈaa gannate oottana. Ane qoppa! Nuuni yan saruwaaninne ufayssan merinau deˈana danddayoos. (Mazamure 37:29) He wode gakkanaashin, haˈˈi ubbaappe loˈˈo ogiyan deˈanaadan oottiya kaaletuwaa Xoossay immiis. Nuuni awudenne gidin awankka gididi aara gayttana danddayiyo woosaa imotaakka immiis. Hageeti, Yihooway neessi ne huuphenne asaa naatu ubbau siiquwaa bessido amarida ogeta.

6. Yihooway neessi bessido siiquwaa gishshaa ay oottana danddayay?

6 Neeni qoppana bessiya oyshay: Yihoowa siiquwau taani ayba ogiyan zaaruwaa immanee? yaagiyaagaa. Daroti, “Taanikka zaarada a siiqana bessees” gaana danddayoosona. Neenikka hegaadan qoppay? Yesuusi ubbaappe aadhdhiya azazoy: “Neeni Godaa ne Xoossaa ne kumetta wozanaappe, ne kumetta shemppuwaappe, ne kumetta qofaappe siiqa” yaagiyaagaa gidiyoogaa yootiis. (Maatiyoosa 22:37) Neeni Xoossaa Yihoowa siiqanaadan oottiya daro gaasoti deˈoosona. SHin neeni hegaadan siiqiyoogaadan qoppiyoogaa xallay, Yihoowa ne kumetta wozanaappe, shemppuwaappenne qofaappe siiqiyoogaa gidii?

7. Xoossaa siiqiyaadan coo qoppiyoogaappe, Xoossaa siiqiyoogaa bessiyo hara aadhdhiya ogee deˈii? Qonccissa.

7 Geeshsha Maxaafay qonccissiyoogaadan, Xoossaa siiqiyoogee, a siiqiyoogaadan qoppiyoogaappe aadhdhiyaaba. Xoossaa siiqiyaabadan qoppiyoogee koshshiyaaba gidikkonne, hegee a tumuppe siiqiyoogau doometta xalla gidiyoogee qoncce. Ayfiyaa miyo mittaa zeridi mokissanau zerettaa koshshees. SHin neeni teera ayfiyaa maanau koyidaba gidikko, issi uri neessi he mittaa ayfiyaa zeretta xallaa immin, neeni ufayttanee? Akkay! Hegaadan, Xoossaa Yihoowa siiqiyaabadan qoppiyoogee, doometta xalaala gidiyo gishshau hegaa xallay gidenna. Geeshsha Maxaafay: “Nuuni Xoossaa siiqiyoogee a azazuwaa naagiyoogaa; a azazoikka deexo gidenna” yaagidi tamaarissees. (1 Yohaannisa 5:3) Tumuppe Xoossaa siiqiyaageeta gidiyoogee, ayfiyo loˈˈo ayfiyan beettees. Xoossaa siiqiyoogee oosuwan qonccana bessees.—Maatiyoosa 7:16-20.

8, 9. Nuuni Xoossaa siiqiyoogaanne galatiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

8 Nuuni Xoossaa siiqiyoogaa, a azazuwaa naagiyoogaaninne i kessido baaso siraataa oosuwan peeshshiyoogan bessoos. A azazoy polanau deexxiyaagaa gidenna. Yihoowa higgeti deexxiyaageeta gidennan, nuuni loˈˈo, ufayssiyanne woppa deˈuwaa deˈanau maaddanaadan geetettidi imettidaageeta. (Isiyaasa 48:17, 18) Yihoowa kaaletuwaara maayetti deˈiyoogan, i nuussi oottido ubbabau saluwan deˈiya nu Aawaa wozanappe galatiyoogaa bessoos. Ha wodiyan alamiyan deˈiya asaappe, hegaadan galatiyaagee keehippe guutta gidiyoogee azzanttiyaaba. Yesuusi saˈan deˈido wode deˈida issi issi asaadan, nuuni galati baynnaageeta gidanau koyokko. Inchchirichchay oyqqido tammu asata Yesuusi pattiis; shin issuwaa xallay a galatanau yiis. (Luqaasa 17:12-17) Nuuni galatibeenna uddufanatuppe galatida issuwaadan hanana koyiyoogee qoncce!

9 Yaatin, nuuni naagana bessiyo Yihoowa azazoti awugeetee? He azazotuppe darota nuuni ha maxaafan tamaarida; shin amaridaageeta ane zaarettidi beˈoos. Xoossaa azazota naagiyoogee, nuuni Xoossaa siiquwan deˈanaadan maaddees.

AWUDEEGAAPPENNE AARUWAN YIHOOWAKKO SHIIQA

10. Xoossaa Yihoowa xeelliyaagan, aggennan eraa demmiyoogee ayssi koshshiyaakko qinccissa.

10 Yihoowakko aaruwan shiiqanau abaa tamaariyoogee keehippe koshshiya tanggo. Hegee aggennan ubbatoo oottana bessiyooba. Keehi kinchchiya qammi dembban tamaa hoˈˈaydda deˈiyaaba gidikko, tamay laafiiddi biidi toˈanaadan oottay? CHii. Tamay pololattidi eexxanaadaaninne hoˈˈanaadan mittaa gujjaasa. Ne deˈoy geella neeni hegaa oottiyoogan takkana danddayees! Mittay, tamay eexxanaadan oottiyoogaadan, ‘Xoossaa loytti eriyoogeekka’ Yihoowassi deˈiya siiqoy nuugee minni minni baanaadan oottees.—Leemiso 2:1-5.

11. Yesuusi tamaarissido timirttee a kaalliyaageeti wananaadan oottidee?

11 Yesuusi bana kaalliyaageeti Yihoowayyonne A alˈˈo Qaalaa tumaayyo deˈiya siiquwaa minttidi deˈanaadan koyiis. Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi, Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaa hiraagatuppe, a bolli polettida amaridaageeta ba erissiyo ashkkaratuppe naaˈˈata tamaarissiis. Hegaappe denddidaagan eti waanidonaa? Eti guyyeppe: “I nuussi ogiyan odishiininne Xoossaa maxaafata birshshishin, nu wozanai mishettidi xuugettibeennee?” yaagidosona.—Luqaasa 24:32.

12, 13. (a) Ha wodiyan deˈiya asaappe dariyaagee, Xoossaayyonne Geeshsha Maxaafaayyo bessiyo siiquwan waanidee? (b) Nu siiqoy irxxenna mala ay oottana danddayiyoo?

12 Tumuppe Geeshsha Maxaafay woygi tamaarissiyaakko neeni koyro erido wode, ne wozanay ufayssan, mishuwaaninne Xoossaa siiquwan seelettibeennee? Neessi hegaadan siyettidoogee sirissenna. Darotussi hegaadan siyettiis. Haˈˈi metiyay, he wolqqaama siiqoy ubbatoo deˈanaadaaninne dicciiddi baanaadan oottiyoogaa. Ha wodiyan deˈiya alamiyaa hanotaa kaallana koyokko. Yesuusi “Daro asaa siiqoi irxxana” yaagidi kaseti yootiis. (Maatiyoosa 24:12) Yihoowayyonne Geeshsha Maxaafaayyo deˈiya siiqoy irxxenna mala ay oottana danddayay?

13 Xoossaa Yihoowanne Yesuus Kiristtoosa xeelliyaagan eraa demmiyoogaa aggoppa. (Yohaannisa 17:3) Xoossaa Qaalaappe neeni demmido eraa: ‘Hagee tana Xoossaa Yihoowabaa ay tamaarissii? Taani kumetta wozanaappe, qofaappenne shemppuwaappe a siiqanaadan oottiyaabaa ay akeekissii?’ yaagada nena oychchaydda wotta denttada qoppa. (1 Ximootiyoosa 4:15) Hegaadan wotti dentti qoppiyoogee, Yihoowayyo deˈiya siiqoy neegee pooˈi eexxiya tamaadan gujjiyoogaa aggennaadan oottees.

14. Nuuni Xoossaa siiqidi deˈanaadan woosay waati maaddana danddayii?

14 Yihoowayyo deˈiya siiqoy neegee pooˈi eexxiya tamaadan gujjiyoogaa aggennaadan oottiyo hara ogee, ubbatoo woossiyoogaa. (1 Tasalonqqe 5:17) Ha maxaafan SHemppuwaa 17n, woosay, Xoossay immido alˈˈo imota gidiyoogaa tamaarida. Asaara deˈiya dabbotay ubba wode zawi baynna hanotan haasayiyoogan minniyoogaadan, Yihoowaara deˈiya dabbotaykka nuuni ubba wode akko woossiyoogan minnees. Nuuni nu wozanan tumuppe siyettibeennabaa, coo doonan yiida, ubba wode meezetido qaalan zaari zaari woossana bessennaagee koshshiyaaba. Issi naˈay ba siiqo aawaa haasayissiyoogaadan, nuunikka Yihoowa hegaadan haasayissana koshshees. Nu woosay, qoncciyan, tumuppenne wozanappe gididi, bonchchuwana gidana bessiyoogee erettidaagaa. (Mazamure 62:8) Ee, Geeshsha Maxaafaa buzo xannˈiyoogeenne wozanappe woossiyoogee, nu goynuwau koshshiyaabanne Xoossaa siiquwan deˈanaadan nuna maaddiyaaba.

GOYNUWAN UFAYSSAA DEMMA

15, 16. Kawotettaa mishiraachchuwaa sabbakiyo oosuwaa dumma maatadaaninne minjjadan xeelliyoogee bessiyaaba gidiyoy aybissee?

15 Geeshsha Maxaafaa buzo xinaateenne woosay, nuuni nu huuphe oottana danddayiyo goyno ogeta. Gidikkokka, hara goyno oge gidida, asau nu ammanuwaabaa yootiyoogaa ane haˈˈi qoppoos. Neeni Geeshsha Maxaafaa tumaa amaridaagaa hara asau yootiyoogaa doommadii? Hegaa gidikko, keehi ufayssiya dumma maataa demmadasa. (Luqaasa 1:74) Xoossaa Yihoowabaa tamaarido tumaa haratuyyo yootiyo wode, ubba Kiristtaanetussi imettida keehi koshshiya oosuwaa poliiddi deˈoos; hegeekka Xoossaa Kawotettaa mishiraachchuwaa sabbakiyoogaa.—Maatiyoosa 24:14; 28:19, 20.

16 Kiitettida PHauloosi haggaazuwaa alˈˈobadan xeelliisinne minjja giidi xeegiis. (2 Qoronttoosa 4:7) Yihoowabaanne a halchchuwaabaa asau yootiyoogee, neeni oottana danddayiyo ooso ubbaappe aadhdhiya ooso. Nuuni oottiyo oosoy ooppenne aadhdhiya Godaa oosuwaa; he oosoy hara ay oosuwaappenne aadhdhiya goˈˈaa immees. Ha oosuwaa oottiyoogan, loˈˈo wozana koshshay deˈiyo asata saluwan deˈiya nu Aawaakko shiiqanaadan maaddaasanne merinaa deˈuwaa ogiyan hemettiyoogaa doommanaadan oottaasa! Ay mala keehi ufayssiya oosoo! Hegaa bolli, Yihoowabaanne a Qaalaabaa markkattiyo wode, ne ammanoy gujjeesinne ayyo deˈiya ne siiqoy minnees. Yihoowaykka ne oottiyo baaxiyaa nashshees. (Ibraawe 6:10) He oosuwaa aggennan genccada oottiyoogee, neeni Xoossaa siiquwan deˈanaadan maaddees.—1 Qoronttoosa 15:58.

17. Kiristtaanetu haggaazoy ha wodiyan eesuwan oosettana bessiyoy aybissee?

17 Kawotettaa mishiraachchuwaa sabbakiyo oosoy eesuwan oosettana bessiyoogaa hassayiyoogee koshshiyaaba. Geeshsha Maxaafay: “Qaalaa yoota; . . . minnada [“eesuwan,” NW] yoota” yaagees. (2 Ximootiyoosa 4:2) Ha wodiyan hegaadan eesuwan yootiyoogaa ayssi koshshidee? Xoossaa Qaalay nuussi: “GODAA gita gallassai matiis; matidikka qassi keehippe eesotees” yaagidi yootees. (Sofoniyaasa 1:14) Ee, Yihooway ha siraataa kumettaa xayssiyo wodee, eesuwan gakkiiddi deˈees. Asaa akeekissana koshshees! Eti banttana Haariyaagaa oottidi, Yihoowa doorana koshshiyoy haˈˈa gidiyoogaa erana bessees. Wurssettay “gam77⁠enna.”—Imbbaaqooma 2:3.

18. Nuuni tumu Kiristtaanetuura issippe Yihoowassi goynnana koshshiyoy aybissee?

18 Yihooway, nuuni tumu Kiristtaanetuura issippetettan assi goynnanaadan koyees. A Qaalay: “Issoy issuwaara waani siiqettanaakkonne qassi loˈˈo oosuwaa waati oottanaakko, issoy issuwau qoppoos. Issooti issooti shiiquwaa aggiyoogaa meeze oottidoogaadan, nuuni issippe shiiqiyoogaa aggokko; shin wurssettay matattiyoogaa intte beˈiyo gishshau, issoy issuwaa minttettoos” yaagiyoy hegaassa. (Ibraawe 10:24, 25, NW) Nu mala ammaniyaageetuura Kiristtaane shiiqotun shiiqiyo wode, nu siiqo Xoossaa sabbiyoonne assi goynniyo keehippe loˈˈo injjiyaa demmoos. Qassi issoy issuwaa loˈˈobau denttettoosinne minttettoos.

19. Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya siiquwaa minttanau ay oottana danddayiyoo?

19 Nuuni Yihoowassi goynniya haratuura issippe gidiyo wode, gubaaˈiyaa giddon deˈiya siiquwaanne dabbotaa minttoos. Nuussi deˈiya loˈˈo eeshshaa Yihooway xeelliyoogaadan, nuunikka haratu loˈˈo eeshshaa xeelliyoogee koshshiyaaba. Nenaara ammaniyaageetuppe polotettaa naagoppa. Ubbatikka dumma dumma ayyaana dichchaa xekkan deˈiyoogaanne nuuni ubbay balaa oottana danddayiyoogaa hassaya. (Qolasiyaasa 3:13) Yihoowa wozanappe siiqiyaageetuura deˈiya mata dabbotaa minttanau baaxeta. Hegaadan oottiyoogan, neeni ayyaanan dichchaa bessiyoogaa akeekaasa. Ee, ne ayyaana ishanttuuranne michchenttuura Yihoowassi goynniyoogee, Xoossaa siiquwan deˈanaadan nena maaddees. Assi ammanettidi goynniiddi, a siiquwan deˈiyaageeta Yihooway ayba ogiyan anjjii?

“TUMU DE7UWAA” OYQQA

20, 21. ‘Tumu deˈoy’ aybee? Hegee maalaalissiya hidoota gidiyoy aybissee?

20 Ayyo ammanettidi oottiyaageetussi Yihooway deˈuwaa immiyoogan eta anjjees; shin hegee ay mala deˈoo? Neeni haˈˈi tumuppe deˈay? Nuuppe dariyaageeti, hegaa zaaroy qoncce gaana danddayoos. Nuuni shemppoos, moosinne uyoos; deˈuwan deˈiyoogee tuma; yaagidi deˈuwan deˈiyoogaa yootana danddayoos. Keehippe ufayttido wode, “Ta deˈo layttan taani tumuppe deˈidoy hachcha!” yaagana danddayoos. Gidikkokka, issi keehippe koshshiya hanotan xeelliyo wode, ha wodiyan ay asinne tumuppe deˈiiddi deennaagaa Geeshsha Maxaafay qonccissees.

21 Xoossaa Qaalay nuuni ‘tumu deˈuwaa oyqqanaadan’ minttettees. (1 Ximootiyoosa 6:19) He qaalati, ‘tumu deˈoy’ nuuni sinttappe demmanau hidootiyooba gidiyoogaa malaatoosona. Ee, nuuni polo gidiyo wode, he qaalaa birshshettaadan kumetta hanotan, Xoossay koyro doomettan nuussi halchchido deˈuwaa deˈana. Nuuni “tumu de7⁠uwaa” deˈanay, gannate gidiya saˈan kumetta payyatettan, saruwaaninne ufayssan merinaa deˈuwaa deˈiyo wode. (1 Ximootiyoosa 6:12) Hegee keehippe maalaalissiya hidoota gidennee?

22. Neeni waatada ‘tumu deˈuwaa oyqqana’ danddayay?

22 Nuuni waatidi ‘tumu deˈuwaa oyqqana’ danddayiyoo? PHauloosi hegaa gaanaappe kasetidi, Kiristtaaneti “lo77⁠obaa oottanaadan” qassi “lo77⁠o oosuwan duretanaadan” minttettiis. (1 Ximootiyoosa 6:18) Hegee, nuuni Geeshsha Maxaafaappe tamaarido tumaa oosuwan peeshshiyoogan qonccidi beettees. SHin PHauloosi gaana koyidoy, loˈˈo oosuwaa oottiyoogan “tumu de7⁠uwaa” demmoos gaanaassee? CHii; hegaa mala maalaalissiya hidootaa nuuni demmana danddayiyoy, tumuppe Xoossaa ‘aaro kehatettaana.’ (Roome 5:15) Gidikkonne, baayyo ammanettidi oottiyaageeta anjjiyoogan Yihooway ufayttees. Neeni “tumu de7⁠uwaa” deˈanaadan i koyees. Xoossaa siiquwan deˈiyaageeti, hegaa mala ufayssaynne sarotettay deˈiyo merinaa deˈuwaa demmanau naagana danddayoosana.

23. Xoossaa siiquwan deˈiyoogee koshshiyaaba gididoy aybissee?

23 Nuuni ubbay, ‘Xoossay Geeshsha Maxaafan yootido ogiyan, taani assi goynnaydda deˈiyaanaa?’ yaagidi nuna oychchana bessees. Galla galla nu huuphiyaa pilggiyo wode, he oyshau zaariyo zaaroy ee yaagiyaagaa gidikko, nuuni deˈiyoy suure ogiyaana yaagiyoogaa. Yihooway nuussi baqati attiyo soho gidiyoogan ammanettana danddayoos. I banan ammanettiyaageeta metoy dariyo, ha galˈˈa siraataa wurssetta gallassatuppe naagidi saruwan pinttana. Haˈˈi matan yiya maalaalissiya ooratta siraataukka, Yihooway saruwan gattana. He wode nuuni deˈana deˈoy ay keena ufayssiyaagaa gidanee! Ha wurssetta gallassatun bessiya dooruwaa doorido gishshau, hegee nuna ayba ufayssanee! Neeni haˈˈi hegaa mala dooruwaa dooridaba gidikko, Yihooway koyro doomettan halchchido merinaa deˈuwaa, “tumu de7⁠uwaa” deˈana danddayaasa!

GEESHSHA MAXAAFAY TAMAARISSIYOOBAA

▪ Nuuni Xoossaa azazotanne baaso siraatata oosuwan peeshshiyoogan, wozanappe a siiqiyoogaa bessoos.—1 Yohaannisa 5:3.

▪ Xoossaa Qaalaa xannaˈiyoogee, Yihoowakko wozanappe woossiyoogee, abaa harata tamaarissiyoogeenne Kiristtaane shiiqotun ayyo goynniyoogee, Xoossaa siiquwan nuuni deˈnaadan maaddees.—Maatiyoosa 24:14; 28:19, 20; Yohaannisa 17:3; 1 Tasalonqqe 5:17; Ibraawe 10:24, 25.

▪ Xoossaa siiquwan deˈiyaageetussi “tumu de7⁠uwaa” deˈiyo hidootay deˈees—1 Ximootiyoosa 6:12, 19; Yihudaa 21.

[Oyshaa]

[Sinttaa 184n diya misiliyaa]

Ha uushiya wodiyan neessi Yihoowa baqata attiyo soho ne oottanee?

[Sinttaa 187n diya misiliyaa]

Tamay eexxiiddi takkanaadan mittaa gujjiyoogaadan, Yihoowa siiqiyoogankka gujjiyoobaa koshshees

[Sinttaa 190n diya misiliyaa]

Neeni “tumu de7⁠uwaa” deˈanaadan Yihooway koyees. Neeni deˈaneeshsha?