Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

SHEMPPO 32

Yesuusi Qohettennan Waani Attidee?

Yesuusi Qohettennan Waani Attidee?

YIHOOWAY naatanne iitabaappe banttawu naagettana danddayennaageeta issi issitoo maalaaliya ogiyan naagiis. Neeni kare kiyada hemettaydda Yihooway hegaadan naagiyo issi ogiyaa akeekana danddayaasa. SHin haniiddi deꞌiyaabay aybakko neeni koyro akeekennan aggana danddayaasa.

Ne matan issi kafiyaa saꞌan uttidaaro beꞌaasa. A deshettidaba milatawusu. A ba qefiyaappe issuwaa saꞌaara goochchaydda, neeni I mati shiiqiyo wode baychchawusu. Neeni he kafiyo kaalliyo wode, A nena gatta oyttukku. Yaatada sohuwaara he kafiyaa paallabayawusu. I qefee aynne deshettibeenna! He kafiyaa oottiyoobay aybakko eray?

Kafiyaa ne matan uttido sohuwaappe darin haakkennan ba marata qotta wottaasu. A ba marata neeni demmada qohana gaada yayyawusu. Yaatiyo gishshawu, A deshettidaba milatada, nena hara sohuwaa kaalettawusu. Kafiyaa ba marata naagiyoogaadan nuna ooni naagiyaakko eray?— Geeshsha Maxaafay Yihooway ba maraa naagiya argganttaa mala gidiyoogaa yootees.—Zaarettido Wogaa 32:11, 12.

Ha kafiyaa ba marata waata naagay?

Yihoowayyo keehi alꞌꞌobaa mala gididay I siiqiyo Naꞌaa, Yesuusa. Yesuusi saluwan deꞌiyo wode, I ba Aawaa mala keehi wolqqaama. Yaatiyo gishshawu, I bana naagidi deꞌiis. SHin Yesuusi guutta naꞌa gididi saꞌan yelettido wode, bana naagana danddayenna. Yaatiyo gishshawu, ayyo naagoy koshshiis.

Yesuusi Xoossay baappe koyiyoobaa oottanawu gitaa gidana koshshees. SHin hegaappe kase, Seexaanay Yesuusa woranawu koyiis. Yesuusi naatettan deꞌiyo wode, A woranawu malidobaanne Yihooway A ashshanawu oottidobaa yootiya taarikee keehi ufayssees. Hegaa siyanawu koyay?

Yesuusi yeletti simmin takkennan Seexaanay Arshsho bagga saluwan xoolintte milatiyaabay beettanaadan oottiis. Xoolinttiyaabaa xannaꞌiya asati he xoolinttiyaa kaalliiddi, Yerusalaame gakkidosona. Eti yaa gakkidi, Ayhudatu kawoy yelettana sohoy awaanakko oychchidosona. Hegaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa eriyaageeta oychchidosona. Yaatin he asati ‘Beetaliheemen’ gidiyoogaa yootidosona.—Maatiyoosa 2:1-6.

Xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageeti Yesuusakko yi simmin, Xoossay Yesuusa ashshiyaabaa etayyo ay yootidee?

He wode Heeroodisa giyo iita kawoy Yerusalaamen deꞌees. I Beetaliheemen mati yelettida he ooratta kawuwaabaa siyiis. Siyidi xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageetussi, ‘He naꞌaa koyi demmidi, yiidi tawu yootite’ yaagiis. Yesuusa awan demmanaakko Heeroodisi eranawu koyidoy aybissakko eray?— Heeroodisi Yesuusa qanaatidi, A worana koyido gishshataassa.

Xoossay ba Naꞌaa waati naagidee?— Xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageeti Yesuusa demmidi ayyo imotaa immidosona. Guyyeppe, Xoossay xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageeti Heeroodisakko beennaadan etawu aymuwan yootiis. Yaatiyo gishshawu, eti Yerusalaameppe bantta biitti hara ogiyaara simmidosona. Heeroodisi xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageeti biichchidoogaa siyidi, keehi yiillotiis. Heeroodisi Yesuusa worana koyido gishshawu, Beetaliheemen deꞌiya, layttay naaꞌꞌa kumibeenna attuma naata ubbaa worissiis. SHin he wode Yesuusi yaappe biichchiis.

Yesuusi waani attidaakko eray?— Xoolinttiyaabaa xannaꞌiyaageeti bantta biitti bi simmin, Mayraami azinay Yooseefi Gibxxe giyo haaho biitti baqatanaadan Yihooway yootiis. Iita Heeroodisi Yesuusa yan qohana danddayenna. Hegaappe daro layttay aadhdhi simmin, Mayraamanne Yooseefi Gibxxeppe Yesuusa ekkidi simmiyo wode, Xoossay Yooseefayyo harabaa yootiis. Yesuusa qohiyaabi baynna sohuwaa Naazireete baanaadan Xoossay Yooseefayyo aymuwan yootiis.—Maatiyoosa 2:7-23.

Guutta naꞌay Yesuusi haranttuwaakka waani attidee?

Yihooway ba Naꞌaa waati naagidaakko akeekadii?— Kafiyaa ba marata naagiyoogaadaaninne Yesuusi naatettan deꞌiyo wode Yihooway A naagidoogaadan, ha wodiyankka naata naagiyaabi koshshees. Nenakka qohanawu koyiyaageeti deꞌoosona. Eti oonakko eray?

Geeshsha Maxaafay Seexaanay nuna maanawu koyiya gudiya Gaammuwaa mala gidiyoogaa yootees. Gaammoy darotoo guutta mehiyaa oyqqiyoogaadan, Seexaanaynne daydanttatikka darotoo guutta naata qohoosona. (1 PHeexiroosa 5:8) SHin Yihooway Seexaanaappe wolqqaama. Yihooway bawu goynniya naata naagees, woykko Seexaanay eta bolli oottido iitabaa ubbaa xayssees.

Seexaanaynne daydanttati asay ay oottana mala koyiyaakko ha maxaafan SHemppo 10n beꞌidobaa hassayay?— Ee, eti Xoossay bala giyo ogiyan nuuni mattumaa gayttanaadan oottanawu maloosona. SHin ay mala asatu xallay mattumaa gayttana koshshii?— Ee, eketti gelettida attumaagaanne maccaaro.

SHin issi issi iita gasttati pokkiya bantta amuwaa naatu bolli poloosona. He gasttati qohido issi issi macca naatinne attuma naati bantta bolli gakkidaagaa malabaa oottoosona. Daro wodeppe kase, Sadooma giyo kataman hanidabay hegaa mala. Yan deꞌiya asati “naatuppe cimaa gakkanaashin,” Looxekko yiida asatuura mattumaa gayttanawu koyidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees.—Doomettaabaa 19:4, 5.

Yesuusawu naagoy koshshidoogaadan, ne bolli pokkobaa oottanawu koyiya gasttatuppenne hara naatuppe nena naagiyaabi koshshees. He asati darotoo neeyyo lagge milatana danddayoosona. Eti ne bolli oottanawu koyiyo pokkobaa neeni haratuyyo yootenna mala neeyyo issibaa immanakka danddayoosona. SHin he asati bantta xallaa siiqiya Seexaanaanne daydanttatu mala. Qassi eti banttawu ufayttiyooba xalaalaa koyoosona. Hegaa bollikka, hegaadan ufayttanawu giidi guutta naatuura mattumaa gayttanawu koyoosona. Hegee gita bala.

Eti ufayttanawu giidi ay oottana danddayiyaakko eray?— Eti ne maccatettaa woy attumatettaa sohana danddayoosona. Woy eti bantta pokko bollan ne pokko bollaa sohana danddayoosona. SHin ooninne ne pokko bollan kaaꞌanaadan eeno gooppa. Ne ishaa woy ne michchiyo woy ne aayyiyo woy ne aawaakka gidin eeno gooppa. Hegee pokkiya bolla.

Issi uri nena bochchana bessenna sohuwaa bochchanawu koyikko, neeni woygananne waatana bessii?

Hegaa mala iitabaa oottiya asatuppe ne bollaa waata naagana danddayay?— Aybippenne aaruwan, ne pokko bollan ooninne kaaꞌanaadan eeno gooppa. Issi uri hegaadan oottanawu malikko, ne cenggurssaa xoqqu oottada, “Agga! Ne oottiyoobaa ta asayyo yootana!” yaaga. I, mooriday nena giikkokka ammanoppa. Hegee worddo. Nena qohidaagee keehi bonchchettida ura woy dabbo gidikkokka, I oottidobaa neeni ammaniyo asassi yoota. I intte oottidobaa hara uri erana bessenna giikkokka neeni yootana koshshees. He uri ubba loꞌꞌobaa immana giikkokka woy yashissikkokka, I oottidobaa yootana koshshees.

Neeni yayyana bessenna, shin naagettana koshshees. Nena yelidaageeti ay mala asati woy sohoti nena qohana danddayiyaakko yootikko, eti yootiyoobaa neeni siyana koshshees. Neeni eti yootiyoobaa siyikko, ay iita asinne nena qohanaadan eeno gaakka.

Asi pokkobaa ne bolli oottennaadan waata naagettanaakko, Doomettaabaa 39:7-12; Leemiso 4:14-16; 14:15, 16; 1 Qoronttoosa 6:18 nne 2 PHeexiroosa 2:14 nabbaba.