KUPU AKO 4
Meʻa ʻOku Akoʻi Mai ʻe ha Houa Kai Faingofua Fekauʻaki mo ha Tuʻi Fakahēvani
“ʻOku ʻuhinga eni ki hoku sinó. . . . ʻOku ʻuhinga eni ki hoku ‘toto ʻo e fuakavá.’”—MĀT. 26:26-28.
HIVA 14 Fakafoʻou ʻa e Meʻa Kotoa Pē
ʻI HE KUPÚ NI a
1-2. (a) Ko e hā ʻoku lava ai ke tau ʻamanekina ʻe fokotuʻu mai ʻe Sīsū ha founga faingofua ke fakamanatu ai ʻene pekiá? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻo Sīsū te tau sivisiviʻí?
ʻE LAVA ke ke fakamatalaʻi ʻa e meʻa ʻoku fakahoko ʻi hono Fakamanatu fakataʻu ʻo e pekia ʻa Kalaisí? ʻOku ʻikai ha veiveiua ko e tokolahi ʻo kitautolu ʻoku tau manatuʻi ʻa e ngaahi fakaikiiki tefito ʻo e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhí ko e houa kaí ʻoku faingofua ʻaupito. Kae kehe, ko ha kātoanga mahuʻinga eni. Ko ia te tau ʻeke nai, ‘Ko e hā ʻoku mātuʻaki faingofua ai ʻa e houa kai ko ení?
2 Lolotonga ʻa e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsū ʻi he māmaní, naʻá ne ʻiloa ʻi hono akoʻi ʻa e ngaahi moʻoni mahuʻingá ʻi ha founga faingofua, māʻalaʻala mo mahinongofua. (Māt. 7:28, 29) ʻI he founga tatau, naʻá ne fokotuʻu mai ha founga faingofua kae mohu ʻuhinga ke fakamanatu b ai ʻene pekiá. Tau sivisiviʻi fakalelei angé ʻa e houa kai ko eni ʻo e Fakamanatú mo e niʻihi ʻo e ngaahi meʻa naʻe leaʻaki mo fai ʻe Sīsuú. Te tau mahinoʻi lelei ange ai ʻa e lahi moʻoni ʻo e anga-fakatōkilalo, loto-toʻa mo e ʻofa ʻa Sīsuú, pea te tau ako ki he founga ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ofi ange ai kiate iá.
KO SĪSŪ ʻOKU ANGA-FAKATŌKILALO
ʻOku fakamanatu mai ʻe he mā mo e uaine ʻi he Fakamanatú naʻe foaki ʻe Sīsū ʻene moʻuí maʻatautolu pea ʻokú ne pule he taimí ni ko hotau Tuʻi fakahēvaní (Sio ki he palakalafi 3-5)
3. Hangē ko ia ʻoku hiki ʻi he Mātiu 26:26-28, naʻe faingofua fēfē ʻa e houa kai ʻo e Fakamanatú naʻe fokotuʻu ʻe Sīsuú, pea ko e hā naʻe fakafofongaʻi ʻe he meʻa tefito ʻe uá?
3 Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e Fakamanatu ʻo ʻene pekiá mo ʻene kau ʻapositolo faitōnunga ʻe toko 11. Naʻá ne ngāueʻaki ʻa e meʻa naʻe toe mei he kai ʻo e Pāsová pea fai ʻa e fakamanatu faingofua ko ení. (Lau ʻa e Mātiu 26:26-28.) Naʻá ne ngāueʻaki pē ʻa e mā taʻelēvani mo e uaine naʻe ʻosi ʻi aí. Naʻe tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló ko e meʻa tefito ʻe ua ko iá naʻá ne fakafofongaʻi ʻa hono sino mo hono toto haohaoá, ʻa ia naʻe teu ke ne foaki koeʻuhi ko kinautolu. Naʻe ʻikai nai ke ʻohovale ʻa e kau ʻapositoló ʻi he faingofua ʻo e houa kai foʻou mahuʻinga ko ení. Ko e hā hono ʻuhingá?
4. ʻOku tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he faleʻi ʻa Sīsū kia Māʻatá ke tau mahinoʻi ʻa e ʻuhinga naʻe faingofua ai ʻa e houa kai ʻo e Fakamanatú?
4 Fakakaukau ki he meʻa naʻe hoko ʻi he ngaahi māhina ki muʻa angé, lolotonga ʻa e taʻu hono tolu ʻo e ngāue fakafaifekau ʻa Sīsuú, ʻi heʻene ʻaʻahi ki he ʻapi hono kaungāmeʻa ofí—ko Lāsalosi, Māʻata mo Melé. ʻI he tuʻunga nonga ko iá, naʻe kamata faiako ʻa Sīsū. Naʻe ʻi ai ʻa Māʻata, ka naʻá ne femoʻuekina ʻi hono teuteu ha fuʻu houa kai lahi ki heʻene tokotaha ʻaʻahi makehé. ʻI he fakatokangaʻi eni ʻe Sīsuú, naʻá ne fakatonutonu anga-ʻofa ʻa Māʻata, ʻo tokoniʻi ia ke ne sio ko ha fuʻu houa kai lahi naʻe ʻikai ke fiemaʻu maʻu pē ia. (Luke 10:40-42) Ki mui ai, ʻi ha laui houa pē ki muʻa ʻi heʻene pekia fakaefeilaulaú, naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻene akonakí tonu. Naʻá ne fakapapauʻi ke faingofua ʻa e houa kai ʻo e Fakamanatú. Ko e hā ʻoku tala mai heni fekauʻaki mo Sīsuú?
5. Ko e hā ʻoku fakahaaʻi ʻe he faingofua ʻo e houa kai ko ení fekauʻaki mo Sīsuú, pea ʻoku anga-fēfē ʻa e fehoanaki eni mo e Filipai 2:5-8?
5 ʻI he meʻa kotoa naʻe leaʻaki mo fai ʻe Sīsuú, naʻá ne anga-fakatōkilalo. Ko ia ʻoku ʻikai ha ofo ʻi heʻene fakahāhā ʻa e anga-fakatōkilalo lahi ʻi he pō fakaʻosi ko ia ʻo ʻene moʻui ʻi he māmaní. (Māt. 11:29) Naʻá ne ʻiloʻi naʻe teu ke ne fai ʻa e feilaulau lahi taha ʻi he hisitōlia ʻo e tangatá pea ʻe fokotuʻu hake ia ʻe Sihova ki ha tuʻunga lāngilangiʻia ʻi hēvani. Neongo naʻá ne ʻiloʻi eni, naʻe ʻikai te ne tohoakiʻi mai ha tokanga taʻetotonu kiate ia ʻaki hono fiemaʻu ke fai ha fuʻu kātoanga lahi ʻi hono fakamanatu ʻene pekiá. ʻI hono kehé, naʻá ne tala ki heʻene kau ākongá ʻoku totonu ke nau fakamanatu tuʻo taha ia he taʻu fakafou ʻi he houa kai faingofua ko ení. (Sione 13:15; 1 Kol. 11:23-25) Ko e houa kai faingofua kae feʻungamālie ko ení ʻoku fakahaaʻi ai ko Sīsuú naʻe ʻikai ko ha tokotaha pōlepole. ʻOku lava ke tau fiefia koeʻuhi ko e anga-fakatōkilaló ko e taha ia ʻi he ngaahi ʻulungaanga tuʻu-ki-muʻa hotau Tuʻi fakahēvaní.—Lau ʻa e Filipai 2:5-8.
6. ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he anga-fakatōkilalo ʻa Sīsū ʻi heʻetau fehangahangai mo e ʻahiʻahí?
6 ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he anga-fakatōkilalo ʻa Sīsuú? ʻAki hono fakamuʻomuʻa ʻa e lelei ʻa e niʻihi kehé ʻi haʻatautolú. (Fil. 2:3, 4) Fakakaukau atu ki he pō fakaʻosi ʻo e moʻui ʻa Sīsū ʻi he māmaní. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū naʻe teu ke ne hokosia ha mate fakamamahi; ka, naʻá ne tokanga lahi fekauʻaki mo ʻene kau ʻapositolo faitōnungá, ʻa ia naʻe vavé ni ke nau mamahi koeʻuhi ko ʻene pekiá. Ko ia naʻá ne fakamoleki ʻa e pō fakaʻosí ʻi hono akoʻi, fakalototoʻaʻi, mo fakatuipauʻi kinautolu. (Sione 14:25-31) Naʻe fakahāhā anga-fakatōkilalo ʻe Sīsū ʻene tokanga lahi ange ki he lelei ʻa e niʻihi kehé ʻiate ia tonu. He faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻaupito ē naʻá ne fokotuʻu maí!
KO SĪSŪ ʻOKU LOTO-TOʻA
7. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e loto-toʻa lahi hili pē ʻene fokotuʻu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí?
7 Hili pē hono fokotuʻu ʻe Sīsū ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, naʻá ne fakahāhā ʻa e loto-toʻa lahi. Anga-fēfē? Naʻe tali ʻe Sīsū ʻa e finangalo ʻene Tamaí kiate iá, neongo naʻá ne ʻiloʻi ko e fai peheé ʻe tāmateʻi ai ia ki he hia fakamā ʻo e lea fieʻotua. (Māt. 26:65, 66; Luke 22:41, 42) Naʻe tauhi maʻu ʻe Sīsū ʻa e anga-tonu haohaoá koeʻuhi ke fakalāngilangiʻi ʻa e huafa ʻo Sihová, pouaki ʻa e tuʻunga-hau ʻo e ʻOtuá, pea fakaava mai ai ʻa e hala ki he moʻui taʻengatá maʻá e faʻahinga fakatomala ʻo e tangatá. ʻI he taimi tatau, naʻe teuʻi ʻe Sīsū ʻa hono kau muimuí ki he meʻa naʻe teu ke nau fehangahangai mo iá.
8. (a) Ko e hā naʻe tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositolo faitōnungá? (e) Hili ʻene pekiá, naʻe anga-fēfē muimui ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ki heʻene faʻifaʻitakiʻanga loto-toʻá?
8 Naʻe toe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e loto-toʻá ʻaki ʻa e ʻikai te ne fakakaukau ki ha loto-moʻua pē naʻá ne maʻu nai kae tokangataha ki he ngaahi fiemaʻu ʻa ʻene kau ʻapositolo faitōnungá. Ko e houa kai faingofua naʻá ne fokotuʻu hili hono ʻai ke mavahe ʻa Siutasí, ʻe fakamanatu ai ki he faʻahinga ko ia te nau hoko ko hono kau muimui paní ʻa e ʻaonga ʻo e lilingi ʻe Sīsū hono totó pea kau ʻi he fuakava foʻoú. (1 Kol. 10:16, 17) Ke tokoniʻi kinautolu ke fakamoʻoniʻi ʻenau taau mo honau ui fakahēvaní, naʻe tala ʻe Sīsū ki hono kau muimuí ʻa e meʻa naʻá ne ʻamanekina mo ʻene Tamaí meiate kinautolú. (Sione 15:12-15) Naʻe toe tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ʻapositoló ʻa e ngaahi ʻahiʻahi naʻe hanga mei muʻa kiate kinautolú. Pea ʻi heʻene lave ki heʻene faʻifaʻitakiʻangá tonu, naʻá ne fakaʻaiʻai kinautolu ke nau “loto-toʻa!” (Sione 16:1-4a, 33) ʻI he ngaahi taʻu lahi ki mui ai, naʻe kei muimui pē ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ʻi hono ʻalunga feilaulauʻi-kitá pea fakahāhā ʻa e loto-toʻá. Neongo naʻe ʻuhinga iá te nau faingataʻaʻia, naʻa nau fepoupouaki ʻi heʻenau fehangahangai mo e ʻahiʻahi kehekehe.—Hep. 10:33, 34.
9. ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki kia Sīsū ʻi hono fakahāhā ʻa e loto-toʻá?
9 ʻOku pehē pē ʻi he ʻahó ni, ʻoku tau muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsū ʻi hono fakahāhā ʻa e loto-toʻá. Ko e fakatātaá, ʻoku fiemaʻu ʻa e loto-toʻa ke tokoni ki hotau fanga tokoua ʻoku fakatangaʻi koeʻuhi ko ʻenau tuí. ʻI he taimi ʻe niʻihi, ʻe tuku pilīsone taʻetotonu nai hotau fanga tokouá. ʻI he hoko ʻa e meʻa ko iá, kuo pau ke tau fai ʻa e kotoa te tau malavá maʻa kinautolu, kau ai hono taukapoʻi kinautolu. (Fil. 1:14; Hep. 13:19) Ko e toe founga ʻe taha ʻe lava ke tau fakahāhā ai ʻa e loto-toʻá ko e hokohoko atu ke malanga ʻi he “loto-toʻa.” (Ngā. 14:3) Hangē ko Sīsuú, ʻoku tau fakapapauʻi ke malangaʻi ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá, neongo ʻe fakafepakiʻi mo fakatangaʻi nai kitautolu ʻe he kakaí. Kae kehe, ʻi he taimi ʻe niʻihi, te tau ʻilo nai ʻoku ʻikai hatau loto-toʻa. Ko e hā ʻe lava ke tau faí?
10. ʻI he ngaahi uike ki muʻa ʻi he Fakamanatú, ko e hā ʻoku totonu ke tau faí, pea ko e hā hono ʻuhingá?
10 ʻE lava ke tau fakaivimālohiʻi ʻetau loto-toʻá ʻaki ʻa e fakakaukau fekauʻaki mo e meʻa ʻoku ʻai ʻe he feilaulau huhuʻi ʻa Kalaisí ke tau maʻú. (Sione 3:16; ʻEf. 1:7) ʻI he ngaahi uike ki muʻa ʻi he Fakamanatú, ʻoku tau maʻu ha faingamālie makehe ke fakatupulekina ʻetau houngaʻia ʻi he huhuʻí. Lolotonga ʻa e taimi ko iá, muimui ʻi he lau Tohi Tapu ki he Fakamanatú pea fakalaulauloto ʻi he faʻa lotu ki he ngaahi meʻa naʻe hoko ʻi he taimi naʻe pekia ai ʻa Sīsuú. Pea ʻi heʻetau fakatahataha ki he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, te tau mahinoʻi lelei ange ai ʻa e mahuʻinga ʻo e mā mo e uaine ʻi he Fakamanatú mo e feilaulau taʻehanotatau ʻokú na fakafofongaʻí. ʻI heʻetau mahinoʻi ʻa e meʻa kuo fai ʻe Sīsū mo Sihova maʻatautolú pea mahinoʻi ʻa e ʻaonga ʻoku tau maʻu mei ai mo hotau ngaahi ʻofaʻangá, ko ʻetau ʻamanakí ʻoku toe mālohi ange pea ueʻi ai kitautolu ke kātaki loto-toʻa ki he ngataʻangá.—Hep. 12:3.
11-12. Ko e hā kuo tau ako ki aí?
11 Kuo tau ako eni ko e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻoku fakamanatu mai ai ʻo ʻikai ko e huhuʻi maʻongoʻongá pē kae pehē foki ki he ʻulungaanga tuʻu-ki-muʻa ʻo Sīsū ko e anga-fakatōkilaló mo e loto-toʻá. He houngaʻia ē ko kitautolu ʻi he hokohoko atu ʻa Sīsū ke fakahāhā ʻa e ongo ʻulungaanga ko ení ʻi hono tuʻunga ko hotau Taulaʻeiki Lahi fakahēvani, ʻa ia ʻokú ne tautapa maʻatautolu! (Hep. 7:24, 25) Ke fakahāhā ʻetau houngaʻia loto-moʻoní, kuo pau ke tau mateaki ʻi hono fakamanatu ʻa e pekia ʻa Sīsuú, hangē ko ia naʻá ne fekauʻi maí. (Luke 22:19, 20) ʻOku tau fai eni ʻi he ʻaho ʻoku fehoanaki mo Nīsani 14, ʻa e ʻaho mahuʻinga taha ʻo e taʻú.
12 ʻOku lava ke tau ako mei he faingofua ʻo e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ki ha toe ʻulungaanga ʻe taha ʻa ia naʻá ne ueʻi ʻa Sīsū ke pekia maʻatautolu. ʻI he tuʻunga ko ha tangata, naʻá ne ʻiloa ʻi he ʻulungaanga ko iá. Ko e hā ia?
KO SĪSŪ ʻOKU ʻOFA
13. ʻOku anga-fēfē hono fakamatalaʻi ʻi he Sione 15:9 mo e 1 Sione 4:8-10 ʻa e ʻofa naʻe fakahāhā ʻe Sihova mo Sīsuú, pea ko hai ʻe maʻu ʻaonga mei heʻena ʻofá?
13 Naʻe tapua haohaoa mai ʻe Sīsū ʻa e ʻofa lahi ʻa Sihova ʻiate kitautolú ʻi he meʻa kotoa naʻá ne faí. (Lau ʻa e Sione 15:9; 1 Sione 4:8-10.) Hiliō he meʻa kotoa, naʻe ueʻi ʻa Sīsū mei hono lotó ke foaki ʻene moʻuí koeʻuhi ko kitautolu. Tatau ai pē pe ʻoku tau kau ʻi he kau paní pe ko e “fanga sipi kehe,” ʻoku tau maʻu ʻaonga mei he ʻofa kuo fakahāhā ʻe Sihova mo hono ʻAló kiate kitautolu fakafou ʻi he feilaulau ko iá. (Sione 10:16; 1 Sio. 2:2) Fakakaukau foki fekauʻaki mo e ngaahi meʻa naʻe ngāueʻaki ʻi he houa kai ʻo e Fakamanatú; ʻoku fakaeʻa mai ai ʻa e ʻofa ʻa Sīsuú mo ʻene fakaʻatuʻi ki heʻene kau ākongá. Anga-fēfē?
Naʻe fokotuʻu anga-ʻofa ʻe Sīsū ha ouau Fakamanatu naʻe faingofua ke fakamanatu ʻi he laui senituli pea ʻi he ngaahi tuʻunga kehekehe (Sio ki he palakalafi 14-16) c
14. ʻI he founga fē naʻe fakahāhā ai ʻe Sīsū ʻene ʻofa ki heʻene kau ākongá?
14 Naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e ʻofa ki hono kau muimui paní ʻaki hono fokotuʻu ha houa kai faingofua, ʻo ʻikai ko ha ouau fihi ke nau fai ai ʻa e fakamanatú. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻe fiemaʻu ki he kau ākonga pani ko iá ke nau fai ʻa e Fakamanatú ʻi he taʻu taki taha, ʻo fai pehē ʻi he ngaahi tuʻunga kehekehe, kau ai ʻa e nofo pilīsoné. (Fkh. 2:10) Naʻe malava ke nau talangofua kia Sīsū? ʻIo, naʻe malava!
15-16. Naʻe anga-fēfē malava ʻa e niʻihi ke nau fakamanatu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻi he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga faingataʻá?
15 ʻI he aʻu mai ki onopōní, kuo fai ʻe he kau Kalisitiane moʻoní ʻa e feinga ke fakamanatu ʻa e pekia ʻa Sīsuú. Naʻa nau muimui ʻi he fokotuʻutuʻu ʻo e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ʻi he lelei taha ʻo ʻenau malavá, ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻi he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga faingataʻá. Fakakaukau ki he ongo faʻifaʻitakiʻanga ko ení. ʻI he tuku ʻa Tokoua Harold King ʻi ha pilīsone malu ʻi Siaina, naʻe pau ke ne fokotuʻutuʻu ke fai ʻa e Fakamanatú. Naʻá ne fakapotopoto ʻi hono teuteu ʻa e mā mo e uaine ki he Fakamanatú, ʻo ngāueʻaki ʻa e meʻa naʻá ne maʻú. Naʻá ne toe fikaʻi fakalelei ʻa e ʻaho ʻo e Fakamanatú. ʻI he aʻu ki he taimi ʻo e fakamanatú, ko ia—toko taha ʻi hono loki pilīsoné—naʻá ne hiva, lotu pea fai ha malanga Fakatohitapu.
16 Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻe taha. Ko ha kulupu ʻo e fanga tuofāfine naʻe tuku pōpula kinautolu ʻi ha kemi fakamamahi ʻi he Tau II ʻa Māmaní naʻa nau tuku ʻenau moʻuí ke ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki ke fakamanatu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí. Kae kehe, koeʻuhi ko e faingofua ʻo e houa kaí, naʻe malava ke nau fakahoko fakapotopoto ʻa e Fakamanatú. Naʻa nau pehē: “Naʻa mau tuʻu vāofi takatakai, pea tuku ʻi loto-mālie ha tēpile ʻo ʻufiʻufi ʻaki ha tupenu hinehina ʻo tuku ai ʻa e mā mo e uainé. Naʻe maama ʻa e lokí ʻi ha foʻi teʻelango, he ka ulo ʻa e ʻuhilá ʻe lava ke ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻa mau faí. . . . Naʻa mau toutou fakahaaʻi ʻemau fakapapau ki heʻemau Tamaí ke ngāueʻaki ʻa e kotoa homau mālohí ke fakatonuhiaʻi Hono huafa māʻoniʻoní.” He tui tuʻu-ki-muʻa ē naʻa nau fakahāʻí! Pea he anga-ʻofa ē ko Sīsū ʻi heʻene ʻai ke malava ke tau fai ʻa e Fakamanatú naʻa mo e ʻi he malumalu ʻo e ngaahi tuʻunga faingataʻá!
17. Ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau ʻeke hifo nai kiate kitautolú?
17 ʻI he ofi ki he Fakamanatú, ʻoku lelei ke tau ʻeke hifo kiate kitautolu ʻa e ngaahi fehuʻi ko ení: ‘ʻE lava fēfē ke u faʻifaʻitaki ofi ange kia Sīsū ʻi hono fakahāhā ʻa e ʻofá? ʻOku ou fakakaukau lahi ange ki he ngaahi fiemaʻu hoku kaungālotú ʻi haʻakú? ʻOku ou ʻamanekina ha meʻa lahi ange mei he meʻa ʻoku malava ke fai ʻe hoku fanga tokouá, pe ʻoku ou lāuʻilo ki honau ngaahi ngataʻangá?’ ʻOfa ke tau faʻifaʻitaki maʻu pē kia Sīsū pea fakahāhā ʻa e “kaungāongoʻi.”—1 Pita 3:8.
ʻAI KE MĀʻALAʻALA ʻA E NGAAHI LĒSONI KO ENÍ ʻI HOʻO FAKAKAUKAÚ
18-19. (a) Ko e hā ʻoku lava ke tau fakapapauʻí? (e) Ko e hā ʻokú ke fakapapauʻi ke faí?
18 Ko e fiemaʻu ke Fakamanatu ʻa e pekia ʻa Kalaisí kuo vavé ni ke ngata. ʻI he toe “haʻu” ʻa Sīsū lolotonga ʻa e fuʻu mamahi lahí, te ne tānaki fakataha ʻa e toenga ʻo ʻene “faʻahinga kuo filí” ki hēvani, pea heʻikai leva ke toe fai ha Fakamanatu.—1 Kol. 11:26; Māt. 24:31.
19 Naʻa mo e ʻikai ke toe fakahoko ʻa e houa kai ʻo e Fakamanatú, ʻe lava ke tau fakapapauʻi ko e kakai ʻa Sihová te nau manatu melie ki he houa kai faingofua ko ení ko ha fakaʻilonga ʻo e anga-fakatōkilalo, loto-toʻa mo e ʻofa lahi taha kuo faifai ange pea fakahāhā ʻe ha tangata. ʻI he taimi ko iá, ko e faʻahinga naʻa nau fakamanatu ʻa e houa kai makehe ko iá ʻoku ʻikai ha veiveiua te nau talanoa fekauʻaki mo ia ke maʻu ʻaonga mei ai ʻa e kotoa ʻe moʻui he taimi ko iá. Ka ke maʻu ʻaonga ʻi he taimí ni mei he houa kai ko ení, kuo pau ke tau fakapapauʻi ke faʻifaʻitaki ki he anga-fakatōkilalo, loto-toʻa mo e ʻofa ʻa Sīsuú. Kapau te tau fai pehē, ʻoku lava ke tau falala pau te tau maʻu ʻa hotau pale meia Sihová.—2 Pita 1:10, 11.
HIVA 5 Kalaisi Hotau Faʻifaʻitakiʻangá
a ʻOku vavé ni ke tau maʻu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí ke fakamanatu ʻa e pekia ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku akoʻi mai ʻe he houa kai faingofua ko ení ʻa e meʻa lahi fekauʻaki mo e anga-fakatōkilalo, loto-toʻa mo e ʻofa ʻa Sīsuú. ʻI he kupu ko ení, te tau lāulea ai ki he founga ʻe lava ke tau faʻifaʻitaki ai ki he ngaahi ʻulungaanga mahuʻinga naʻá ne fakahāhaá.
b LEA MO HONO ʻUHINGA: Ko ha fakamanatu ʻoku ʻuhingá ke fai ha meʻa makehe koeʻuhi ke manatua ai mo fakaʻapaʻapaʻi ha meʻa mahuʻinga ne hoko pe ko ha tokotaha.
c FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Toe fakatātaaʻi ʻo e kau sevāniti faitōnunga naʻa nau fai ʻa e Fakamanatú ʻi he fakatahaʻanga ʻi he ʻuluaki senitulí; ʻi he konga ki mui ʻo e 1800 tupú; ʻi ha kemi fakamamahi Nasi; pea ʻi he ʻahó ni ʻi ha Fale Fakatahaʻanga feʻunga ʻikai holisi ʻi ha fonua ʻea māfana ʻi ʻAmelika Tonga.