Skip to content

Skip to table of contents

KAPÍTULU 26

“Imi ida mós sei la lakon imi-nia moris”

“Imi ida mós sei la lakon imi-nia moris”

Bainhira ró neʼebé Paulo saʼe atu mout, nia hatudu fiar metin no domin ba ema

Bazeia ba Apóstolu 27:1–28:10

1, 2. Paulo sei halaʼo viajen hanesan saida, no karik nia hanoin barak kona-ba saida?

 PAULO hanoin Governadór Festo nia liafuan, neʼebé dehan: “Ó sei bá César.” Liafuan neʼe sei lori impaktu boot ba ninia futuru. Ba tinan rua ona Paulo iha komarka laran, tan neʼe ninia viajen ba Roma lori situasaun neʼebé foun ba nia. (Após 25:12) Maski nuneʼe, husi Paulo nia esperiénsia rasik, nia hatene katak viajen ho ró laʼós sempre furak maibé mós bele lori perigu. Ninia viajen atu bá hasoru César mós karik halo nia hanoin barak kona-ba buat oioin neʼebé sei akontese.

2 Paulo hasoru “perigu iha tasi” dala barak ona. Dala tolu, ró neʼebé nia saʼe mout, no nia iha tasi laran durante loron ida kalan ida. (2 Kor 11:25, 26) No mós, Paulo nia viajen neʼe la hanesan duni ho viajen sira antes neʼe nuʼudar misionáriu neʼebé laʼo ho livre. Paulo sei halaʼo viajen nuʼudar prizioneiru husi Sezareia ba Roma neʼebé dook kilómetru 3.000 liu. Paulo bele toʼo iha neʼebá ho seguru ka lae? Maski karik bele, ikusmai nia sei hetan kastigu-mate ka lae? Hanoin-hetan, Paulo sei hetan tesi-lia husi ukun-naʼin neʼebé kbiit boot liu iha Satanás nia mundu iha tempu neʼebá.

3. Paulo deside metin atu halo saida, no saida mak ita sei aprende iha kapítulu neʼe?

3 Tuir Ita-nia hanoin, Paulo lakon esperansa bainhira hanoin kona-ba saida mak sei akontese ba nia ka lae? Lae duni! Nia hatene katak nia sei hasoru susar oioin, maibé nia la hatene susar hanesan saida mak nia sei hasoru. Tanbasá nia tenke lakon ksolok iha ninia knaar hodi hanoin resin kona-ba buat neʼebé nia labele kontrola? (Mt 6:27, 34) Paulo hatene katak Jeová hakarak nia atu uza oportunidade hotu atu haklaken kona-ba Maromak nia Ukun, inklui ba ukun-naʼin sira. (Após 9:15) Paulo deside metin atu halaʼo knaar neʼe maski buat naran deʼit akontese ba nia. Ita mós hakarak halo hanesan neʼe. Tan neʼe, mai ita aprende kona-ba Paulo nia viajen no oinsá ita bele banati-tuir ninia ezemplu.

‘Anin huu hasoru ami’ (Apóstolu 27:1-7a)

4. Paulo saʼe ró hanesan saida, no sé deʼit mak akompaña nia?

4 Xefe tropa ida naran Júlio mak tau matan ba Paulo no prizioneiru seluk, no nia hili atu saʼe ró neʼebé tula sasán negósiu nian neʼebé mai Sezareia. Ró neʼe mai husi Adramítio, ponte-kais ida iha tasi Ázia Menór nia parte oeste neʼebé hateke malu ho sidade Mitilene iha illa Lesbos. Ró neʼe sei bá parte norte, tuirmai parte oeste, no sei para iha ponte-kais balu atu hatún no tula sasán. Ró neʼe laʼós atu tula pasajeiru sira, liuliu prizioneiru. (Haree kaixa “ Viajen no negósiu liuhusi tasi”.) Diʼak tanba iha ema Kristaun seluk neʼebé akompaña Paulo. Neʼe mak Aristarco no Lucas, no karik iha mós ema Kristaun seluk tan. Klaru katak Lucas mak hakerek istória neʼe. Ita la hatene se Aristarco no Lucas selu rasik sira-nia viajen, ka sira la presiza selu tanba akompaña deʼit Paulo.—Após 27:1, 2.

5. Paulo hasoru sé iha Sidon, no neʼe hanorin saida mai ita?

5 Depois saʼe tiha ró ba loron ida, no halo viajen neʼebé dook maizumenus kilómetru 110 ba norte, ró neʼe para iha Sidon iha área Síria. Haree hanesan Júlio la haree Paulo nuʼudar kriminozu baibain, karik tanba Paulo mak sidadaun Roma neʼebé seidauk hetan tesi-lia. (Após 22:27, 28; 26:31, 32) Júlio fó lisensa ba Paulo atu tun husi ró hodi bele hasoru maluk Kristaun sira. Maluk sira kontente tebes tanba bele tau matan ba Paulo neʼebé tama komarka kleur ona! Karik Ita mós bele hanoin kona-ba dalan oioin atu hatudu laran-luak hanesan neʼe. Hodi halo nuneʼe, Ita mós bele hetan anima.—Após 27:3.

6-8. Esplika toʼok Paulo nia viajen husi Sidon ba Knido, no Paulo iha oportunidade saida atu haklaken?

6 Tuirmai, ró sai husi Sidon no kontinua bá parte norte no liu Silísia, besik Tarsu, Paulo nia moris-fatin. Lucas la temi katak ró neʼe para iha fatin ruma, maibé nia fó sai katak sira iha perigu laran hodi dehan ‘anin huu hasoru ami’. (Após 27:4, 5) Ita bele imajina katak Paulo uza oportunidade hotu atu haklaken liafuan diʼak. Klaru katak nia haklaken ba prizioneiru sira no mós ema seluk iha ró, inklui sira neʼebé serbisu iha ró, soldadu, no ema iha ponte-kais. Ohin loron, ita mós uza didiʼak oportunidade atu haklaken ka lae?

7 Tuirmai, ró neʼe toʼo iha ponte-kais Mira iha Ázia Menór nia parte súl. Iha neʼebá, Paulo no pasajeiru seluk tenke saʼe ró seluk atu bá Roma. (Após 27:6) Iha tempu neʼebá, nasaun Roma importa trigu husi Ejitu, no ró sira neʼebé lori trigu husi Ejitu para iha ponte-kais Mira. Júlio hetan ró hanesan neʼe no haruka soldadu no prizioneiru sira atu saʼe. Karik ró neʼe boot liu fali ró antes neʼe tanba bele lori trigu, no mós tula ema naʼin-276 inklui sira neʼebé serbisu iha ró, soldadu, prizioneiru, no ema seluk neʼebé bá Roma. Neʼe loke dalan ba Paulo atu haklaken ba ema barak liután, no ita bele fiar katak nia uza didiʼak oportunidade neʼe.

8 Ponte-kais tuirmai mak Knido, iha Ázia Menór nia parte súl. Se anin diʼak, ró bele toʼo iha Knido maizumenus loron ida. Maibé Lucas hakerek: “Bainhira ró neʼe laʼo neineik tiha ba loron barak, ami toʼo iha Knido ho susar oioin.” (Após 27:7a) Neʼe hatudu katak klima sai aat liután. (Haree kaixa “ Anin neʼebé huu hasoru ró iha Tasi Mediterráneu”.) Imajina toʼok pasajeiru sira-nia situasaun bainhira ró kontra hasoru anin boot no laloran tasi neʼebé siʼak.

“Anin-fuik halo laloran baku makaʼas” (Apóstolu 27:7b-26)

9, 10. Susar saida mak akontese besik illa Kreta?

9 Kapitaun ró planu atu kontinua halo viajen ba parte oeste husi Knido, maibé Lucas hatete katak “anin la husik ami atu kontinua ami-nia viajen”. (Após 27:7b) Bainhira ró komesa dook husi tasi-ibun, anin boot husi parte norueste dudu ró neʼe ba parte súl, karik anin dudu makaʼas tebes. Antes neʼe illa Xipre mak proteje ró husi anin, agora illa Kreta mak proteje. Bainhira ró neʼe liu Salmone iha parte leste iha Kreta, situasaun sai diʼak uitoan, tanba ró neʼe tama ba parte súl husi illa Kreta no neʼe proteje sira husi anin boot. Ita bele imajina oinsá sira hotu sente kmaan! Maibé, serbisu-naʼin ba ró neʼe hatene katak lakleur tan sei tama ba tempu malirin, no neʼe halo sira hanoin barak.

10 Lucas konta: “Ami-nia ró halai besik tasi-ibun [illa Kreta], maibé anin halo susar ba ró. Maski nuneʼe, ami toʼo iha fatin ida naran Ponte-Kais Diʼak.” Maski sira hetan protesaun husi anin tanba besik illa, maibé nafatin susar atu kontrola ró. Ikusmai sira hetan fatin diʼak atu hatún ankor ba tasi no para iha neʼebá. Sira para ba tempu hira? Lucas hakerek: “Tempu balu liu ona.” Maibé nuʼudar sira hein, klima sai aat liután. Iha fulan-Setembru ka Outubru, sira-nia viajen sei sai perigu liután.—Após 27:8, 9.

11. Paulo fó sujestaun saida, no ikusmai desizaun mak saida?

11 Karik pasajeiru balu husu sujestaun husi Paulo tanba nia iha esperiénsia kona-ba viajen iha Tasi Mediterráneu. Nia fó sujestaun atu sira la kontinua halo viajen. Se ró neʼe kontinua halo viajen, sira “sei hetan susar no lakon buat barak”, inklui sira-nia moris. Maibé, kapitaun no ró-naʼin hakarak kontinua halo viajen, karik tanba sira hanoin atu buka fatin neʼebé seguru liu. Sira halo Júlio konkorda, no pasajeiru sira hakarak bá toʼo iha ponte-kais Fenix, iha parte oeste. Karik ponte-kais neʼe mak boot no diʼak liu atu ró para durante tempu malirin. Tan neʼe, kuandu anin husi parte súl huu neineik, sira hanoin katak neʼe mak tempu diʼak atu bá.—Após 27:10-13.

12. Depois husik tiha Kreta, ró hasoru perigu saida, no oinsá mak serbisu-naʼin sira hakaʼas an atu sees husi perigu?

12 Maibé lakleur mosu tan problema seluk. “Anin makaʼas” huu husi parte norueste. Ba tempu balu, sira hetan protesaun husi “illa kiʼik ida naran Kauda”, dook maizumenus kilómetru 65 husi Ponte-Kais Diʼak. Maibé ró neʼe nafatin iha perigu laran tanba anin boot bele dudu ró ba parte súl no karik ró bele xoke rai-henek iha tasi okos besik Áfrika. Atu neʼe la akontese, serbisu-naʼin sira hasaʼe ró kiʼik neʼebé ró boot neʼe dada, maski susar tanba bee nakonu iha ró kiʼik neʼe nia laran. Tuirmai, sira hametin ró boot neʼe hodi kesi tali no korrente haleʼu ró neʼe nia parte kraik. Sira mós hatún laan sira no hakaʼas an atu ró neʼe halai hasoru anin hodi liu laloran boot. Imajina toʼok oinsá situasaun neʼe halo sira taʼuk tebes! Maski sira hakaʼas an atu halo buat barak, maibé neʼe la toʼo tanba “anin-fuik halo laloran baku makaʼas” sira-nia ró. Iha loron terseiru, sira soe ró talin balu ba tasi, karik atu ró neʼe labele mout.—Após 27:14-19.

13. Karik situasaun iha ró laran mak oinsá?

13 Ema hotu iha ró sai taʼuk tebes. Maibé Paulo no ninia maluk sira fiar katak sira sei liu susar neʼe. Jesus fó ona garantia katak Paulo sei haklaken iha Roma, no tuirmai anju ida hametin tan Jesus nia liafuan neʼe. (Após 19:21; 23:11) Maski nuneʼe, durante semana rua, anin boot la para. Tanba udan kontinua tun no kalohan neʼebé mahar taka netik loro-matan no fitun sira, neʼe halo susar ba kapitaun ró atu hatene sira iha neʼebé no fatin neʼebé sira atu bá. Tanba malirin, udan, laran-saʼe, no taʼuk, neʼe halo sira la iha vontade atu han.

14, 15. (a) Tanbasá Paulo temi fali avizu neʼebé antes neʼe nia fó sai ona? (b) Saida mak ita bele aprende husi avizu neʼebé Paulo fó sai?

14 Iha situasaun hanesan neʼe, Paulo hamriik hodi temi fali avizu neʼebé antes neʼe nia fó sai ona, maibé nia la duun sira ho liafuan: ‘Haʼu fó-hatene ona ba imi, loos ka lae?’ Situasaun neʼebé akontese daudaun fó prova katak sira presiza tau fiar ba Paulo nia liafuan. Tuirmai nia hatete: “Agora, haʼu husu imi atu aten-brani bá, tanba imi ida mós sei la lakon imi-nia moris, só ró neʼe deʼit mak sei lakon.” (Após 27:21, 22) Liafuan neʼe halo ema hotu sente kmaan! Ita fiar katak Paulo mós kontente tebes tanba Jeová fó ba nia knaar atu fahe liafuan neʼebé fó esperansa ba ema seluk. Importante tebes mai ita atu hanoin-hetan katak Jeová hafolin ema nia moris. Ema ida-idak iha folin ba nia. Apóstolu Pedro hakerek: “Jeová . . . lakohi ema ida lakon maibé nia hakarak ema hotu atu arrepende sala.” (2 Ped 3:9) Tan neʼe, mai ita haklaken liafuan diʼak ba ema barak liután ho urjente! Ema nia moris neʼebé folin-boot mak iha perigu laran.

15 Karik Paulo haklaken ba ema barak iha ró laran hodi fahe “esperansa kona-ba promesa neʼebé Maromak halo”. (Após 26:6; Kol 1:5) Maibé, bainhira sira hotu hanoin katak lakleur tan ró sei rahun, Paulo fó sai razaun neʼebé forte hodi fó esperansa katak sira bele hetan salvasaun. Nia hatete: “Horikalan, anju ida husi Maromak neʼebé haʼu adora . . . hamriik besik haʼu no dehan: ‘Keta taʼuk Paulo. Ó tenke hamriik iha César nia oin, no tanba ó mak Maromak sei hatudu laran-diʼak hodi salva ema hotu neʼebé saʼe ró hamutuk ho ó.’” Paulo hatutan tan: “Tan neʼe maluk sira, sai aten-brani bá, tanba haʼu fiar katak buat neʼebé Maromak fó-hatene ona ba haʼu sei sai loos hotu. Maibé, ita-nia ró sei rahun iha illa ida.”—Após 27:23-26.

“Sira hotu toʼo iha rai maran ho seguru” (Apóstolu 27:27-44)

“Nia . . . fó obrigadu ba Maromak iha sira hotu nia oin.”—Apóstolu 27:35

16, 17. (a) Iha situasaun saida mak Paulo halo orasaun, no rezultadu mak saida? (b) Oinsá mak buat neʼebé Paulo fó-hatene nanis sai loos?

16 Durante semana rua, anin huu ró dook maizumenus kilómetru 870. Ikusmai serbisu-naʼin sira sente mudansa, karik sira rona laloran neʼebé baku ba tasi-ibun. Sira hatún ankor balu husi ró nia kotuk atu ró neʼe metin no fila ró neʼe nia parte oin ba tasi-ibun. Iha tempu neʼebá, serbisu-naʼin sira koko atu husik hela ró neʼe maibé tropa hapara sira. Paulo fó-hatene ba Júlio no tropa sira: “Se ema sira-neʼe la hela nafatin iha ró laran, imi sei lakon [imi-nia moris].” Bainhira ró komesa estavel, Paulo anima ema hotu atu han no dala ida tan nia halo sira fiar katak sira sei la mate. Tuirmai, Paulo “fó obrigadu ba Maromak iha sira hotu nia oin”. (Após 27:31, 35) Hodi hatoʼo agradese ba Jeová, nia hatudu ezemplu diʼak ba Lucas, Aristarco, no ema Kristaun ohin loron. Orasaun neʼebé Ita hatoʼo iha ema barak nia oin hametin no fó kmaan ba ema ka lae?

17 Depois Paulo halo tiha orasaun, “sira hotu la taʼuk tan no hahú foti ai-han ruma atu han”. (Após 27:36) Sira halo kmaan liután ró hodi soe trigu ba tasi atu ró bele toʼo iha tasi-ibun. Bainhira rai naroman ona, serbisu-naʼin sira tesi ankor nia talin, halo mamar kamudi talin, no dada laan hodi anin bele lori ró ba tasi-ibun. Ikusmai, ró nia parte oin kona rai-henek ka karik tahu, no ninia parte kotuk komesa rahun tanba laloran boot. Tropa balu hakarak oho prizioneiru sira atu sira labele halai, maibé Júlio hapara sira. Nia haruka ema hotu atu nani ka kaer ba sasán balu neʼebé namlele hodi bele toʼo iha tasi-ibun. Buat neʼebé Paulo fó-hatene nanis sai loos duni. Ikusmai ema hotu hamutuk naʼin-276 “toʼo iha rai maran ho seguru”. Maibé, agora sira iha neʼebé?—Após 27:44.

“Rai-naʼin sira hatudu laran-diʼak ba ami” (Apóstolu 28:1-10)

18-20. Oinsá mak ema Malta hatudu “laran-diʼak”, no akontese milagre saida?

18 Afinál sira toʼo iha illa Malta, parte súl husi Sisília. (Haree kaixa “ Illa Malta iha neʼebé?”) Rai-naʼin iha illa neʼe koʼalia língua seluk, maibé hatudu “laran-diʼak”. (Após 28:2) Sira sunu ahi atu ema neʼebé bokon no nakdedar bele haneruk. Ahi neʼe ajuda sira sente manas maski udan tau no rai-malirin. Tuirmai akontese milagre ida.

19 Paulo mós hakarak ajuda hodi halibur ai atu sunu. Bainhira nia tau ai lubuk ba ahi, derrepente deʼit samea venenu ida tata metin ninia liman. Rai-naʼin sira neʼebé haree ida-neʼe hanoin katak Paulo hetan kastigu husi Maromak. a

20 Ema iha Malta hanoin katak Paulo sei hetan “bubu”. Tuir referénsia ida, liafuan orijinál neʼebé uza ba eskritura neʼe mak “liafuan médiku”. Ita la hakfodak tanba ema neʼebé hakerek akontesimentu neʼe mak “doutór Lucas, neʼebé ema barak hadomi”. (Após 28:6; Kol 4:14) Maibé ikusmai Paulo liki samea neʼe no nia la hetan susar ida.

21. (a) Fó toʼok ezemplu kona-ba oinsá Lucas hakerek ho loloos akontesimentu iha tempu neʼebá. (b) Milagre saida mak Paulo halo, no oinsá neʼe kona ema iha Malta?

21 Rai-naʼin ida neʼebé riku naran Públio hela iha neʼebá. Karik nia mak ulun-naʼin Roma neʼebé iha podér iha Malta. Lucas temi nia nuʼudar “ema-boot iha illa neʼe”, neʼe mak títulu neʼebé temi iha fatuk bahat antigu rua neʼebé hetan iha Malta. Públio ho laran-diʼak simu Paulo no sira neʼebé laʼo ho nia durante loron tolu. Maibé, Públio nia aman moras hela. Dala ida tan Lucas esplika ninia kondisaun ho klaru. Nia hakerek hodi uza liafuan médiku katak mane neʼe “toba hela tanba isin-manas no tee-raan”. Paulo halo orasaun no tula liman ba mane neʼe no nia sai isin-diʼak. Rai-naʼin sira hakfodak ho milagre neʼe, no sira lori ema moras sira seluk mai atu Paulo bele kura, no sira mós lori prezente ba Paulo no sira neʼebé laʼo ho nia.—Após 28:7-10.

22. (a) Matenek-naʼin ida hatete saida kona-ba buat neʼebé Lucas hakerek kona-ba viajen ba Roma? (b) Iha kapítulu tuirmai, ita sei aprende kona-ba saida?

22 Istória kona-ba Paulo nia viajen neʼe esplika ho loloos no klaru. Matenek-naʼin ida kona-ba Bíblia hatete: “Buat neʼebé Lucas konta mak istória ida husi istória balu neʼebé moris liu iha Bíblia tomak. Nia esplika ho loloos kona-ba viajen ho ró iha tempu neʼebá no kondisaun iha Tasi Mediterráneu parte leste. . . . Karik Lucas hakerek ida-neʼe hodi bazeia ba diáriu neʼebé nia hakerek durante ninia viajen.” Se nuneʼe, Lucas mós sei hakerek buat barak kona-ba viajen tuirmai. Saida mak sei akontese ba Paulo bainhira sira toʼo iha Roma? Mai ita haree.

a Liafuan Gregu neʼebé tradús nuʼudar “samea neʼebé iha venenu” iha Apóstolu 28:3 refere ba samea víbora. Rai-naʼin iha Malta hatene kona-ba samea neʼe, no neʼe hatudu katak iha tempu neʼebá iha duni víbora iha Malta. Ohin loron ema la hetan víbora iha Malta, karik tanba mudansa kona-ba ambiente ka populasaun aumenta.