paadam 87
yēsuvin kadaisi paskaa
yūdhargal ovvoru varushamum nisaan maadham 14-aam thēdhi paskaa pandigaiyai kondaadinaargal. idhai ēn kondaadinaargal? egipthil adimaigalaaga irundha than makkalai yegōvaa kaappaatri, thaan vaakku koduttha dhēsatthukku kūttikkondu pōnaar. idhai ninaitthu paarppadharkaagatthaan paskaa pandigaiyai kondaadinaargal. ki.pi. 33-il yēsuvum avarudaiya appōsthalargalum erusalēmil oru maadi araiyil paskaavai kondaadinaargal. avargal saappittu muditthapōdhu, ‘ungalil oruvan ennai kaattikkoduppaan’ endru yēsu sonnaar. appōsthalargalukku adhirchiyaaga irundhadhu. avargal yēsuvidam, ‘yaar adhu?’ endru kēttaargal. adharku yēsu, ‘indha rottiyai naan yaarukku kodukkirēnō avandhaan’ endraar. piragu oru rotti thundai yūdhaas iskaariyōtthidam kodutthaar. udanē avan veliyē pōnaan.
piragu yēsu jebam seidhuvittu, rottiyai thundu thundaaga udaitthu angirundha appōsthalargalukku kodutthaar. yēsu avargalidam, ‘indha rottiyai saappidungal. idhu ungalukkaaga naan kodukkappōgum en udalai kurikkiradhu’ endru sonnaar. adutthadhaaga, dhraatchamadhuvai edutthu jebam seidhuvittu than appōsthalargalidam kodutthaar. piragu avargalidam, ‘indha dhraatchamadhuvai kudiyungal. paavangal mannikkappaduvadharkaaga naan kodukkappōgum ratthatthai idhu kurikkiradhu. nīngal paralōgatthil ennōdu raajaakkalaaga iruppīrgal endru satthiyamaaga solgirēn. en nyaabagamaaga idhai ovvoru varushamum seiyungal’ endru sonnaar. indrum yēsuvai pinpatrugiravargal ovvoru varushamum idhē naal saayangaalatthil kūdivarugiraargal. andha kūttatthai ippōdhu ejamaanin iravu virundhu endru naam solgirōm.
appōsthalargal andha virundhukku piragu, thangalil yaar romba mukkiyamaanavar endru vaakkuvaadham seidhaargal. yēsu avargalidam, ‘ungalil yaar thannai siriyavaraaga, adhaavadhu saadhaarana aalaaga ninaikkiraarō, avardhaan ellaaraiyumvida periyavar’ endru sonnaar.
adhōdu, ‘nīngal ennudaiya nanbargal. en appaa ungalidam solla sonna ellaavatraiyum naan ungalidam solgirēn. sīkkiratthil, paralōgatthil irukkira en appaavidam pōividuvēn. nīngal ingē iruppīrgal. nīngal oruvarukkoruvar kaattugira anbai paartthu, nīngal ennudaiya sīshargal endru makkal therindhukolvaargal. naan ungalidam anbu kaattiyadhu pōla, nīngalum oruvarukkoruvar anbu kaatta vēndum’ endrum sonnaar.
kadaisiyaaga, ellaa sīshargalaiyum paadhugaakkumpadi yegōvaavidam jebam seidhaar. avargal ondrusērndhu samaadhaanamaaga vēlai seiya udhava vēndum endrum yegōvaavidam kēttaar. adhōdu, yegōvaavin peyar punidhamaakkappada vēndum endrum jebam seidhaar. piragu, yēsuvum avarudaiya appōsthalargalum yegōvaavai pugalndhu paadalgal paadivittu veliyē pōnaargal. yēsu kaidhu seiyappadum nēram nerungikkondirundhadhu.
“bayappadaadhē sirumandhaiyē, ungalidam than arasaangatthai kodukka ungal thagappan piriyamaaga irukkiraar.”—lūkkaa 12:32