1. Maganu akatta harunsineemmo gede kaaꞌlitannonke dandoo hiitteeti?

 YIHOWA wolu mannira macciishshantanno hedo huwatate dandoo oye kalaqinonke. Ninkera iillinonkere ikka hoogirono, wolu mannira iillinore mito geeshsha huwata dandiineemmo. (Efesooni 5:1, 2 nabbawi. a) Maganu uyinonkeha konne aamamooshshe garunni horoonsiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne dandoonke horoonsiꞌneemmo wote qoropha hasiissannonkehu mayiraati?

2. Qarrammeemmo wote Yihowa maa assanno?

² Maganu ammanantino buuramaasinera iima baꞌannokki heeshsho aara, ammanaminohu ‘wolu geꞌreewira’ kayinni uullate aana hegere heeshsho aansara qaale eino daafira tashshi yaannonke. (Yoh. 10:16; 17:3; 1 Qor. 15:53) Iima afiꞌnanniti baꞌannokki heeshshono uullate aana afiꞌneemmoti hegere heeshshono xaa gede qarru woꞌminota diꞌꞌikkitanno. Yihowa hunda Isiraeele Gibitsete borojjoota ikkite noo yannara iillannonsa qarra huwatinonte gede, ninke  xissono leeltannosi. Addaho, “qarrinsa baalunku yannara isino qarramino.” (Isa. 63:9) Yannate gedensaanni, Yihudootu beetemeqidese galagalte mintu yannara diinna qarrissunsata waajjitino; Yihowa kayinni togo yiinonsa: “Kiꞌne kisannohu illeꞌya diikkicho kisinoho yaate.” (Zek. 2:8) Ama iltino qaaqqo lowo geeshsha marartannonte gede, Yihowano mannasi baxillunni kaaꞌlanno ikkinnina sammi yee dilaꞌꞌanno. (Isa. 49:15) Ee, Yihowa wolootu hedo huwata dandaanno; ninkerano tenne dandoo uyinonke.—Far. 103:13, 14.

3. Yesuusi manna mararannoha ikkinota leellishannori maati?

³ Yesuusi isira horonta iillinokki qarri iillinonsa manni xisso nafa huwata dandiino. Lawishshaho, isi lowo manni qarru heeshsho heeꞌrannota afino; ammaꞌnote marooti konne manna dogginonsa, hattono batinye uminsa higge fushshite duha bayisiissinonsa. (Mat. 23:4; Marq. 7:1-5; Yoh. 7:13) Yesuusi horonta waajje woy dogame egenninokkiha ikkirono, togoo qarri giddo noo mannira macciishshantanno hedo huwatate dandoo noosiho. Konni daafira, “gamba yiino manna laiti, allaalaanchu nookki geꞌreewi gede ikkite mulqantenna tugante noo daafira lowo geeshsha mararinsa.” (Mat. 9:36) Yesuusi Annisinte gede, baxillaanchohonna shaqqadoho.—Far. 103:8.

4. Yesuusi qarramino manna laiti maa assino?

⁴ Yesuusi qarru giddo noo manna laꞌꞌanno wote, baxillu insa kaaꞌlate kaꞌꞌanno gede assinosi. Konni daafira, isi woꞌmunni woꞌma Annisi baxille harunsino. Isi mitte hige sabbakanni seeda doogo haꞌri gedensaanni, hawaariyaatesi ledo qaxaqaꞌa yiino bayicho haꞌre shiima yanna fooliishshiꞌra hasiꞌri. Ikkollana, iso agadhe noohu lowo manni mararsinosi daafira “insara lowo coye rosiisa hanafi.”—Marq. 6:30, 31, 34.

5, 6. Maganu baxille harunsate, maa assa hasiissannonke? Lawishsha kuli. (Umi misile lai.)

⁵ Maganu baxille harunsate maa assa dandiineemmo? Hanni konne lawishsha hedi: Alamaayyo yinannihu mittu wedellichu rodii no; kuni wedellichi, ille taꞌmaaꞌmiteenna nabbawa hooginohu mittu geedhino rodii daafira hedanni no. Kuni jawu rodii minunni mine haꞌre soqqameno diafanno. Alamaayyo Yesuusi togo yiinota qaagi: “Mannu assaꞌnera hasidhinannire kiꞌneno insara assensa.” (Luq. 6:31) Konnira Alamaayyo togo yee hedi: ‘Ani mannu assaera hasiꞌreemmori maati?’ Hakkiinni, ‘Ani mannu ledoꞌya kaase godoꞌlara hasiꞌreemmo!” yee hedi. Geedhino rodii kayinni kaase godoꞌle diafanno. Yesuusi coyiꞌrino assaawe, ‘Olliichiꞌyara iillinori anera iilloommeꞌꞌero, isi ma assaera hasiꞌreemmo?’ yine heda hasiissannonketa kultannote.

⁶ Alamaayyo geercho ikka hoogirono, iillinosikki coye huwatate dandoo noosi. Isi geerchu rodii ledo yanna sayisi, hattono coyiꞌranno wote seekke macciishshi. Alamaayyo gale hosanni, geedhiniro Qullaawa Maxaafa nabbawa woy minunni mine haꞌre soqqama mageeshshi geeshsha qarrissannoro huwati. Isi geedhino rodii qarri leellannosi wote, ma garinni kaaꞌlannoro huwatanno; qoleno kaaꞌlate hasatto heedhannosi. Ninkeno hatto assa dandiineemmo. Maganu baxille harunsate, wolu manchi qarra huwata hasiissannonke.—1 Qor. 12:26.

7. Wolu manchira iillino qarra huwata dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁷ Hige wolu manchira macciishshantanno hedo huwata ayewoteno shotate yaa diꞌꞌikkitino. Batinyu mannira ninkera horonta iille egenninonkekki qarri iillannonsa. Mitu roduuwinke gawajjo iillitinonsa daafira, dhibbu amadinonsahura woy geedhimmatenni kainohunni xissantanno. Woloota kayinni yaaddo  amaddinonsa, woy alba iillitinonsa jaddonni kainohunni xissiisidhanni no. Mitootu qolte calluwinsa qaaqquulle lossidhannoreeti, woy maatensa giddo Yihowa magansiꞌrannokkihu no. Qarru duuchunku mannira iillanno; mitu mannira iillanno qarri kayinni ninkera iille egenninokkiho. Togoo yannara Maganu baxille harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Wolu manchi hedo huwata dandiinammo geeshsha seekkine macciishsha tennera kaaꞌlitannonke. Tini qolte hasiisannore assine kaaꞌline Yihowa baxille harunsineemmo gede kakkayissannonke. Mittu mittunku manchira hasiisannori babbaxxinore ikkirono, ayyaanaamittetenni jawaachishanna mitore assine kaaꞌlinammora dandiineemmo.—Roomu Sokka 12:15; b 1 Pheexiroosi 3:8 nabbawi. c

8. Yesuusi shaqqille harunsanno gede kaaꞌlinosiri maati?

⁸ Maganu Beetti togo yiino: “Duuchunkura Aliidi Magani . . . galattannokkiriranna bushuulleho shaqqadoho.” (Luq. 6:35) Yesuusi Maganu shaqqille harunsino. Tennera kaaꞌlinosiri maati? Yesuusi coyiꞌranno qaalinna assootisi wole manna ma assara dandaannoro balaxe hede insa shaqqillunni amadino. Lawishshaho, cubbaataame ikkitinota mannu baalu afinoti mitte mancho isiwa marte wiꞌlitanni hindiiddosenni lekkasi shanshitu. Yesuusi tini mancho maaro eꞌinota huwatino; qoleno ise ufe haꞌrisiro mageeshshi geeshsha xissiisidhannoro afino. Hatto assa agure galatinose, hattono gatona yiinose. Qoleno, Yesuusi Ferisaawichu tennera xiixamita isono shaqqillunni coyishiishino.—Luq. 7:36-48.

9. Maganu shaqqille harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

⁹ Ninke Maganu shaqqille harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Mootichu borojjichi giwama dihasiissannosi; hatteentenni manna baalaho jooga [woy, “hayyicha,” lekkaalliidi qaagiishsha] . . . ikka hasiissannosi.” (2 Xim. 2:24) Hayyichu manchi woloota xissiisannokki gede, qorophine amada hasiissanno hajo wodanchatenni amadanno gara afino. Hanni aante noo ikkito tuncu yituhero shaqqille leellisha dandaatto gara hedi: Loosiisannohe manchi loososi garunni diqineessino. Hakkawote ma assatto? Lowo aganna songo daye egenninokki rodii gambooshshe daye no. Iso mayite coyishiishatto? Soqqanshote yannara qaete anni “Xa loosu batiꞌre nooe daafira, hasaawe diafeemmo” yiihe. Shaqqillunni qolattosi? Mine galtekki, “Konne coye anera kulittoekki mayira assitto?” yite xaꞌmituhe. Shaqqadu afiinni qolattose? Wolu manchi hedo huwanteemmohanna coyiꞌneemmori ma assansara dandaannoro hendeemmoha ikkiro, coyiꞌneemmo gara huwanteemmo; hattono Yihowa shaqqilli ledo sumuu yaannore assineemmo.—Lawishsha 15:28 nabbawi. d

10, 11. Maganu hayyo harunsate kaaꞌlankera dandaannori maati? Lawishsha kuli.

¹⁰ Iillinonkekki coye huwatate dandoonke, Yihowa hayyo harunsine assootinke abbanno guma balanxe hendeemmo gede kaaꞌlitannonke. Yihowate qara akatta giddo mitte hayyote; qoleno isi hasiꞌriro, mittu coyi albillitte hiittoo guma laalannoro balaxe afa dandaanno. Ninkera hattoo dandoo noonkekkiha ikkirono, assinammora kaꞌnoommo coyi abbara dandaanno  guma heda hasiissannonke. Isiraeelete daga Maganoho hajajama hoogguro mayi ikkannoro balaxxe diheddino. Maganu Isiraeelete lowore assinonsaha ikkirono, insa kayinni bunshe assitara noota Muse huwatino. Isi togo yiino: “Insa wodanaaꞌmite heddannore diꞌꞌikkitino; mereeronsano wodanchate yinanniri dino. Hayyoota ikkitoommero hanni mayi no! Konne baalanka hiincitannonka. Iillannonsareno heddannonka.”—Marro 31:29, 30; 32:28, 29.

¹¹ Maganu hayyo harunsate, assootinke abbara dandaanno guma heda woy ikkanni noori gede assine heda hasiissannonke. Adhamate hasidhe mimmitu ledo yanna sayissanni noori, siimu xaadi hasatto lowo wolqa afidhinota heda hasiissannonsa. Yihowa ledo noonkeha muxxe jaalooma hunara dandaannoha mitto coyeno assa dihasiissannonke! Hatteentenni, Yihowata tenne dancha amaale harunsino: “Xiinxallu manchi adaga laꞌꞌanno wote gaaꞌlannowa hasiꞌranno; egenno noosikkihu kayinni aanaho haꞌranno, qarruno iillannosi.”—Law. 22:3.

12. Hendeemmo coyi gawajjankera dandaannohu hiittoonniiti?

¹² Busulu manchi hedate dandoonke giirate gede ikkitinota huwatanno. Giira garunni horoonsiꞌniro, sagale raisiꞌratenna wolurirano kaaꞌlitara dandiitanno. Ikkollana, sammi yine agurriro mine ittaranna mannanna saadano guddara dandiitanno. Hatteente gede, hedate dandoonke Yihowa faale haꞌrate kaaꞌlitannonke wote danchate. Tenne dandoonke horoonsiꞌne amanyoote bainore hendeemmoha ikkiro kayinni, gawajjitannonke. Lawishshaho, cubbo ikkinore assate daafira heda rosicho assiꞌnummoro, togoore assate deerra marrammora dandiineemmo. Amanyoote bainore seeda yanna hendeemmoha ikkiro, ayyaanaamittenke daafantanno!—Yaaqoobi 1:14, 15 nabbawi. e

13. Heewani hiittoo heeshsho halchitinoha ikkara dandaanno?

¹³ Hanni umiti meya mancho Heewani hoolloonniha “danchanna busha afisiissanno haqqicho guma” itate kaꞌu gara hedi. (Kal. 2:16, 17) Hamashshu isera togo yee kulinose: “Reya nafa direyitinanni. Maganu hoolinoꞌnehu, hatte haqqicho guma ittini barranni illeꞌne faꞌnantannotanna bushanna dancha baddine affinannire isi gedeere ikkitinannita afinohuraati.” Heewani “haqqicho itate dancha, laꞌꞌateno halchishshannota ikkitinota laꞌu.” Hakkiinni ma assituyya? “Haqqichote guma adhite ittu. Hakkawote  minaannise ledose no; isirano uyitusi, isino iti.” (Kal. 3:1-6) Heewani Sheexaanu kulinoseri halchishinose. Ise danchunna bushu konneeti yee kulannosehu nookkiha umisenni marraꞌꞌama dandiitannota heddino. Addaho, togoore haaqiiꞌrase lowore daaffino! Cubbaataamu minaannise Addaami widoonni cubbu “alame ei, reyo qolte cubbu widoonni eꞌino.”—Rom. 5:12.

14. Qullaawu Maxaafi foorretewiinni xeertiꞌrate daafira mayyaanno?

¹⁴ Heewani Edenete kaashshu basera loossu cubbi foorre diꞌꞌikkino. Ikkollana, Yesuusi amanyoote bainore surrenke giddo hiinca qoropha hasiissannonketa coyiꞌrino. Isi togo yiino: “Foora yora geeshsha meyaata laꞌꞌannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino.” (Mat. 5:28) Phaawuloosino togo yee qorowisiisino: “Maalu hasatto wonshate soma fushshidhinoonte.”—Rom. 13:14.

15. Duuꞌna hasiissannonke jiro hiitteeti? Mayira?

¹⁵ Qoropha hasiissannonkehu wolu coyi kayinni Magano lashshi assine agurre dureessa ikkate haaqiiꞌrate. Dureessu manchi jirosi “golo ikkitannosihu gede asse hedanno.” (Law. 18:11) Yesuusi “umisira jiro duuꞌnannohu Maganu albaanni kayinni dureessa ikkinokki” manchi gowwa ikkinota lawishshunni coyiꞌrino. (Luq. 12:16-21) Yihowara iso hagiirsiisannore assineemmo wote tashshi yaannosi. (Law. 27:11) ‘Iima jiro duuꞌnine’ iso hagiirsiisa dandaanke lowo geeshsha hagiirsiissannonke! (Mat. 6:20) Addaho, wolu coyi baalunkunni roore muxxe jironke Yihowa ledo noonke jaaloomaati.

YAADDO AGURRE

16. Yaaddo gargadhate kaaꞌlannohu mittu coyi maati?

¹⁶ ‘Uullate aana jiro duuꞌnate’ sharrammeemmoha ikkiro, roore yaandeemmo. (Mat. 6:19) Yesuusi “tenne alame yaaddonna jironniti dogate wolqa Maganu Mangiste qaale” qalxite amaddannota coyiꞌrino. (Mat. 13:18, 19, 22) Qoleno, mitu manni miteekke iillansara dandaannoha busha coye hedanni yaadanno. Ikkollana, lowo geeshsha yaandeemmoha ikkiro mannimmankenna ayyaanaamittenke gawajjantara dandiitanno. Konnira Yihowa addaxxino; hattono ‘manchu wodanira noo yaaddo wodana daafursitannota, danchu qaali kayinni wodana tashshi assannota’ qaango. (Law. 12:25) Hedonke huwatanno manchi coyiꞌrannohu danchu qaali wodananke tashshi assara dandaanno. Anninkeranna amankera, galtenkera woy Yihowate gedee hedo noosihura ammanamino jaalira giddonketa hasaaphanke quwa saꞌne yaandeemmokki gede kaaꞌlitankera dandiitanno.

17. Yihowa yaandeemmo wote kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Yaachishannonkere Yihowa sae afannohu dino. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Aye coyirano yaaddinoonte; hatteentenni baalunku coyira huuccattotenninna eeggifatatenni galatu ledo dhiwinoꞌne coye Maganoho kulle; wodancha baalanta roortannoti Maganu salaame, wodanaꞌnenna surreꞌne Kiristoosi Yesuusinni agartanno.” (Fil. 4:6, 7) Yaandeemmo wote ammanate roduuwinke, cimeeyye, ammanamino borojjichi, sokkaano, Yesuusi hattono Yihowa umisi ayyaanaamittete gawajjo iillitannonkekki gede kaaꞌlannonketa hendo.

18. Wolu manni hedo huwatate dandoonke kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁸ Aleenni laꞌnummonte gede, wolootu hedo huwatate dandoonke Yihowa akatta lawishshaho baxillesi harunsate kaaꞌlitannonke. (1 Xim. 1:11; 1 Yoh. 4:8) Manna addinta banxeemmota leellinsheemmoha, assootinke abbanno guma balanxe hendeemmoha, hattono yaaddo gargadhineemmoha ikkiro hagiirraamma ikkineemmo. Konnira hexxonke woꞌmitanni noohu gede assine hedate dandoonke seekkine horoonsiꞌno; qoleno Yihowa baxille, shaqqille, hayyosinna hagiirresi harunsino.—Rom. 12:12.