Cimeeyye, Woloota Roduuwa Qajeelsate Daafira Mayi Macciishshamannoꞌne?
“Baalunku coyira murantino yanna no.”—MEK. 3:1.
1, 2. Woradu aliidi laꞌꞌaano batinye songuwa giddo maa huwattino?
MITTU woradu aliidi laꞌꞌaanchi cimeeyyete ledo gambooshshe gudara kaino. Isi cimeeyye lae diinaggaabbe loossannore ikkansanni hagiidhi; insa giddo gamu isira annuwa ikkitanno dirira nooreeti. Ikkollana, isi huluulle dhiwinosiri noo daafira togo yee xaꞌminsa: “Roduuwa, wolu roduuwi songote giddo halaafinate duqqitanno gede qajeelsate maa assitinoonni?” Tini cimeeyye woradu aliidi laꞌꞌaanchi saꞌu towaanyo yannara woloota qajeelsitanno gede amaale haꞌrinonsata affino. Hakkiinni cimeeyyete giddo mittu, “Noore coyiꞌniro, assinoommori gariri dino” yee qoli. Wole cimeeyyeno tennera sumuu yitu.
2 Atino songote cimeessaatiro, togoori tuncu yee egenninoheha ikkara dandaanno. Alamete doyichora noori woradu aliidi laꞌꞌaano, batinye songuwa giddo cimeeyye hoshsha towaattannore wedellano ikko jajjabba roduuwa qajeelsate albinni roore loosa hasiissannonsata huwattino. Kuni loosi shota diꞌꞌikkino. Togo yineemmohu mayiraati?
3. (a) Qullaawu Maxaafi woloota roduuwa qajeelsa hasiissannota buuxisannohu hiittoonniiti? Ninke baalunku konne qajeelsha illachisha hasiissannonkehu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.) (b) Roduuwa qajeelsha mite cimeeyyera kabbaade ikkitansara dandiitannohu mayiraati?
3 Allaalaancho ikkootto daafira, roduuwa gilletenni qajeelsa hasiissannota huwatoottoti egennantinote. a Xa noo songuwa ayyaanaamittetenni kaajjitanno gede kaaꞌlatenna haaro songuwa kalaqantanno gede assate roduuwu hasiissannota afootto. (Isayyaasi 60:22 nabbawi. b) Qoleno, Maganu Qaali ‘woloota rosiisatto’ gede amaalannoheta huwatootto. (2 Ximootewosi 2:2 nabbawi. c) Ikkirono, bitimaho qummi assini cimeeyye gede aterano tenne assa kabbaade ikkitinoheha ikkara dandaanno. Minikki manna towaaxxiteenna, looso loosseenna, hattono songote halaafinatenna wole mudditanno hajo wonshiteenna songote giddo roduuwa qajeelsate gattannohe yanna nookkihu gede ikke macciishshamahera dandaanno. Hakkoyeno ikkiro, woloota roduuwa qajeelsate yanna gaaꞌma hasiissannohu mayiraatiro hanni laꞌno.
QAJEELSHU LOWO GEESHSHA HASIISANNO
4. Cimeeyye mito wote qajeelsha gedensiissannohu mayira ikkara dandaanno?
4 Cimeeyye woloota roduuwa qajeelsate yanna gaaꞌma hoogganno gede assannonsari giddo mittu maa ikkara dandaanno? Mitootu togo yite heddara dandiitanno: ‘Roduuwa qajeelsha danchate; kayinni songote giddo loonsannihu wolu roore muddanno loosi no. Kuni qajeelshi mite yanna geeshsha gedeꞌnirono, songote millimmo diuurritanno.’ Songote giddo rahe loosa hasiissannohu lowo loosi nooti egennantinote; ikkirono, qajeelsha gedensiisa songonnita ayyaanaamittete fayyimma gawajjitara dandiitanno.
5, 6. Mittu shufeertichi makeenasi amaxxanno gara kulanno lawishshinni maa ronseemmo? Tenne ikkito roduuwa qajeelsate ledo heewisiisa dandiineemmohu ma garinniiti?
5 Hanni mitto lawishsha laꞌno: Mittu shufeertichi makeenisi motore dancha gede loossanni heedhanno gede, yannate kiiro motorete zayite soorra hasiissannosita afino. Ikkirono, motorete zayite soorra nadaaje wonshate geeshsha mudditannota diꞌꞌikkitino yee hedara dandaanno. Ee, makeenisira nadaaje hayikkisa hoogiro, makeenu bayichonko uurre giwanno. Konni daafira togo yee hedara dandaanno: ‘Loosu batiꞌreennae motorete zayite soorra hoogummorono, mito geeshshano ikkiro makeenu loosa digiwanno.’ Tini kayinni buutote qarra kalaqqanno. Hiitto? Shufeertichu motorete zayite soorra gedensiisasi agurannokkiha ikkiro, motore millo gibbeenna makeenu woꞌmunni woꞌma uurranno. Hatto ikkiro, makeenasi seekkisiisiꞌrate lowo yannanna woxi hasiisannosi. Konni lawishshinni maa ronseemmo?
6 Cimeeyye songote giddo rahe loosama hasiissannoha lowo looso loossanno; hatto ikka hoogiro, songo baasa gawajjantanno. Konni daafira, shufeertichu makeenaho nadaaje wonsha agurannokkinte gede, cimeeyye “roore hasiissanno coyibba badde afa” hasiissannonsa. (Fil. 1:10) Ikkollana, mite cimeeyye wolu hasiisanno loosi yannansa gudise adheenna roduuwa qajeelsa lashshi assite agurtara dandiitanno; tini makeenu motorera zayite soorra hoogate gedeeti. Cimeeyye roduuwa qajeelsa gedensiisa agurtannokkiha ikkiro, mulenni woy albillitte songote giddo hasiisanno looso loossannori ikkaddu roduuwi hoogganno.
7. Roduuwa qajeelsate yanna gaaꞌmitanno cimeeyye ma garinni laꞌꞌa hasiissannonke?
7 Konninni buuxa dandiineemmonte gede, roduuwa qajeelsha gari geeshsha hasiisannokki loosi gede assine laꞌꞌa dihasiissannonke. Xeertisse assaabbe gari temokkiro noonsakki roduuwa qajeelsate yanna gaaꞌmitanno cimeeyye hayyoota itisaanootinna songo woꞌmate atooteho. (1 Pheexiroosi 4:10 nabbawi. d) Tini songo kaaꞌlitannohu hiittoonniiti?
YANNA DANCHA GEDE HOROONSIꞌRA
8. (a) Cimeeyye roduuwa qajeelsate kaꞌanno gede assitannonsa akattanna coyibba hiikkuriiti? (b) Sabbakkannori roore hasiissannowa hadhe soqqantanno cimeeyye loosa hasiissannonsahu lowonta hasiisanno loosi hiikkoyeti? (“ Wiinamme Loonsanni Looso” yitanno saaxine lai.)
8 Lowo temokkiro noonsa cimeeyye nafa, dirinsa lexxanni haꞌranno wote songo kaaꞌlate xa loossanno geeshsha loosse affannokkita shooshanqetenni heda hasiissannonsa. (Mik. 6:8) Hakkiinni saeno, “yannanna hendoonnikki ikkito” hedeweelcho tuncu yiteennansa songote looso loosa hooggara dandiitannota afa hasiissannonsa. (Mek. 9:11, 12; Yaq. 4:13, 14) Konni daafira, xeertisse heddanno cimeeyye Yihowa geꞌreewira assaabbanno daafira, Maganoho soqqantanni keeshshitino dirra giddo afidhino temokkiro aju roduuwira deerru deerrunni kultanni qajeelsitanno.—Faarso 71:17, 18 nabbawi. e
9. Roduuwa qajeelsa lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu albillitte mayi noo daafiraati?
9 Roduuwa qajeelsitanno cimeeyye hoshshate atooteho yineemmo gede assannonkehu wolu coyi maati? Songo jawaata ikkitanno gede kaaꞌlansaati. Hiitto? Cimeeyye roduuwa qajeelsate sharrantanno sharro, songo xa calla ikkikkinni hakko iso bayiru qarri yannara kaajjite uurritanno gedenna mittimma noota ikkitanno gede kaaꞌlitannori wolu roduuwi heedhanno gede assitanno. (Hiz. 38:10-12; Mik. 5:5, 6) Konni daafira, cimeeyye ikkitinoonniri muxxe roduuwa, techonni jammartine roduuwa ganyitine qajeelsate yanna gaaꞌme.
10. Mittu cimeessi roduuwa qajeelsanno yanna afiꞌrate, ma assa hasiissasira dandiitanno?
10 Hige hasiisannoha songote looso loossinanni daafira wonanni yannaꞌne gudisidhe loosunni amadantinota ikkitinota anfoommo. Konni daafira, roduuwa qajeelsateno hatte yanna giddonni gama horoonsiꞌra hasiissaꞌnera dandiitanno. (Mek. 3:1) Konne assate yanna garunni horoonsiꞌra hasiissanno.
QAJEELSHAHO INJIITANNO IKKITO KALAQA
11. (a) Addi addi gobbara heedhanno cimeeyye uyitino assaawe lainohunni dhagge ikkannori maati? (b) Lawishsha 15:22 yitanno garinni, wole cimeeyye uyitino assaawe xiinxalla kaaꞌlitannohu mayiraati?
11 Muli yannara, roduuwa ayyaanaamittetenni lophitanno gede ma garinni qajeelsitannoro mite cimeeyye xaꞌminoonni. f Tini cimeeyye heedhanno heeshsho addi addita ikkiturono, uyitino amaale mitto gara ikkase dhagge ikkitannote. Tini maa buuxissanno? Hawaariya Phaawuloosi dirinte gede, Qullaawu Maxaafi aana xintamino qajeelshi “duuchante basera heedhanno songo baalantera” noo roduuwira kaaꞌlannota buuxissanno. (1 Qor. 4:17) Konni daafira konniranna aananno birxichira, tini cimeeyye coyidhinota mite assaawe laꞌneemmo. (Law. 15:22) Tenne birxichuwa giddo, borreessate injaanno gede, qajeelsitannore “rosiisaano,” qajeelsha adhitannore kayinni “rosaano” yineemmo.
12. Mittu rosiisaanchi maa kalaqa hasiissannosi? Mayira?
12 Rosiisaanchu qajeelshaho injiitanno ikkito kalaqa hasiissannosi. Mittu gawartichi wixa wixara albaanni baatto shaqqishe qixxeessannonte gede, mittu rosiisaanchi haaro ogimma rosiisara albaanni rosaancho jawaachisha woy wodanasi qixxeessa hasiissannosi. Ikkina rosiisaano qajeelshaho injiitanno ikkito kalaqa dandiitannohu hiittoonniiti? Hundi waro heeꞌrinohu mittu masaalaanchi lawishsha harunsansa tennera kaaꞌlitannonsa. Hakku masaalaanchi ma assino?
13-15. (a) Masaalaanchu Saamueelira mayi looso uyinoonnisi? (b) Saamueeli uyinoonnisi looso loosinohu hiittoonniiti? (Umi misile lai.) (c) Yannankera cimeeyye Saamueeli assinore kultannote tenne xagge aana illachisha hasiissannonsahu mayiraati?
13 Yihowa 3,000 saꞌꞌanno diri albaanni mitto barra, geedhino masaalaancho Saamueeli togo yii: “Gaꞌa togoo wote, Biiniyaami gobbanni mitto mancho atewa soyeemmo. Manniꞌyara Isiraeelete gashshaancho ikkanno gede iso buuri.” (1 Sam. 9:15, 16) Saamueeli xaate Isiraeelete gashshaancho ikke marraꞌꞌa dandaannokkitanna Yihowa wole mancho buurara hasiꞌrinota huwatino. Konnira Saamueeli, ‘Konne mancho konni loosira qixxeessa dandeemmohu ma garinniiti?’ yee hedikki digatino. Isira mitte hedo daggusi; hakkiinnino tenne hedosi wonshate soma fushshiꞌri.
14 Layinki barra, Saamueeli Saaooli daanna laita Yihowa togo yiisi: “Manchu konneeti.” Hakkiinni Saamueeli somasi wonsha jammari. Isi Saaooli sagale itara sagalete addaraashe haare ei. Hakkiicho Saaoolinna soqqamaanchisi ayirrado basera ofoltanno gede assi; hakkiinni Saamueeli dooramino maala Saaooli albira shiqishe togo yiisi: “Kuni tenne yannara yite atera badde wortinohona iti.” Hakkiinnino, Saamueeli Saaooli hasaawisanni minisira haare haꞌri. Saamueeli dancha sagale itansanna lekka milli assidhanni hadhino haꞌrinsho kalaqqinota dancha faro seekke horoonsiꞌra hasiꞌrino. Hakko daafira, isi Saaooli minu sagannate haare haꞌri. Hashshiti dancha diilallo noowa hakkiicho Saamueeli goxichu saate geeshsha ‘Saaooli ledo hasaawino.’ Layinki soodo, Saamueeli Saaooli buuri; hakkiinnino sunqe kae wole biddishsha lede uyisi. Saamueeli, Saaooli agadhinosi loosira konni garinni qixxeesse kae haꞌrisino.—1 Sam. 9:17-27; 10:1.
15 Mitto mancho dagate gashshaancho ikkanno gede buuranna mitto rodoo songote cimeessa woy soqqamaancho ikkanno gede qajeelsa mitte diꞌꞌikkitino. Ikkirono, xaa yannara cimeeyye Saamueeli assinorinni lowore rosa dandiitanno. Hanni konni rosi giddo lame laꞌno.
BANXE ROSIISANNA ADDU JAALA IKKA
16. (a) Isiraeele nugusa hasidhannota kultuta Saamueelira mayi macciishshaminosi? (b) Saamueeli Saaooli buurinohu hiittoo hedonniiti?
16 Xiixantinikki baxillunni qajeelse. Saamueeli Isiraeele illete leellanno nugusi heeꞌransara hasidhinota umo macciishshi wote, koffi yiino; qoleno mishaminohu gede ikke macciishshaminosi. (1 Sam. 8:4-8) Isinni Saamueeli Isiraeelete daga yitinore assate xiixame giwino daafira Yihowa insa yitinore assanno gede sase hige kulinosi. (1 Sam. 8:7, 9, 22) Ikkirono, Saamueeli isi bayicho amadanno mancho dihinaasino woy isira dihanqino. Kuni masaalaanchi Yihowa Saaooli buuranno gede kulisita hajajame buurino; konne assinohu gidde ikkeennasi xiixamanni ikkikkinni baxillunniiti.
17. Cimeeyye roduuwa qajeelsitanno wote Saamueeli lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti? Tini hiittoo hagiirre uyitannonsa?
17 Saamueeli gede, yannankera temokkiro noonsa cimeeyyeno roduuwa qajeelsitannohu baxillunniiti. (1 Phe. 5:2) Tini shaqqadda cimeeyye woloota rosiisa digibbanno; qolteno insara mite songote qoosso aa diwaajjitanno. Insa kore roduuwa ‘ledonsa loossannorenna’ songote muxxe elto ikkitinohu gede assite laꞌanno. (2 Qor. 1:24; Ibi. 13:16) Tini shaqqadda rosiisaano rosaano afidhino dandoo horoonsidhe songo kaaꞌlitanna laꞌanno wote lowo geeshsha hagiidhitanno!—Looso 20:35.
18, 19. Mittu cimeessi rosaanchu wodana qixxeessa dandaannohu hiittoonniiti? Tini hasiissannota ikkitinohu mayiraati?
18 Rosiisaano calla ikkikkinni jaalla ikkensa. Saamueeli Saaooli ledo xaadi barra, isinni xaadanni heeꞌrenni bayichonko zayitete uduunnicho haare Saaooli buure haꞌrisa dandaanno; hatto assoommero Saaooli buuraminoha ikkirono halaafinateho kayinni qixxaawinokkiha ikkanno. Saamueeli kayinni shaqqillunni Saaooli wodana dirimu dirimunni qixxeessino. Isi Saaooli buurinohu lamunku dancha sagale ittu, doogo mitteenni hadhu, seeda yanna hasaabbunna dancha gede fooliishshidhu gedensaanniiti.
Woloota qajeelsa jammarrannihu insara jaalla ikkineeti (Gufo 18, 19 lai)
19 Hatteente gede, xaa yannarano mittu rosiisaanchi qajeelsha jammarate rosaanchu ledo yanna sayisanna jaalooma kalaqiꞌra hasiissannosi. Mittu cimeessi qajeelsanno rodii ledo danchu xaadooshshi heeꞌrannosi gede assiꞌrate assanno coyibba gobba gobbate noo budi garinni babbaxxitara dandiitanno. Ikkirono, aye gobbarano heeꞌrittoro, loosu batiꞌre heeꞌreennahenni rosaanchu ledo sayisatto yanna gaaꞌmattoha ikkiro, wole yaattonni “Ani ate kaffi asse laeemmohe” yitanni noottosihu gedeeti. (Roomu Sokka 12:10 nabbawi. g) Konni garinni yanna uyite baxille leellishattoha ikkiro rosaano tenne lowo geeshsha naaddanno.
20, 21. (a) Kaajja rosiisaanchooti yinannihu hiittooho? (b) Aananno birxichira maa ronseemmo?
20 Cimeeyye ikkitinoonni roduuwa tenne qaagge: Kaajja rosiisaanchooti yinannihu woloota qajeelsa baxannoha calla ikkikkinni qajeelsanno manchono baxannoho. (Yohaannisi 5:20 ledo heewisiisi.) Rosiisaanchu kuni akati noosiha ikkiro rosaanchu tenne rahe huwatanno; qoleno kuni akati rosaanchu uyinannisi qajeelsha dancha gede adhanno gede assanno. Konni daafira cimeeyye, roduuwa qajeelsitinanni wote, rosiisaano calla ikkikkinni jaalla ikkensa.—Law. 17:17; Yoh. 15:15.
21 Mittu cimeessi rosaanchu wodana qixxeessi gedensaanni, qajeelsha jammaranno. Tennera hiittee doogga horoonsiꞌra dandaanno? Aananno birxichira tenne ronseemmo.
a Kuninna aananno birxichi roorenka qixxaawinohu cimeeyyeteeti; ikkirono, songote giddo noori baalunku shiqino roso illachisha hasiissannonsa. Mayira? Korkaatuno kuni rosi cuuantino labballi duuchunku songo roore kaaꞌlate qajeelshu hasiisannonsata huwattanno gede assanno. Qoleno, qajeeltinori batinyu roduuwi heedhuro songote giddo baalunku horo afiꞌranno.
b Isayyaasi 60:22: “Shiimiidihu kume ikkanno; baalunkura shiimiidihu qole lowo daga ikkanno. Ani Yihowa, yannasira rahanno gede asseemmo.”
c 2 Ximootewosi 2:2: “Ani coyiꞌranna macciishshoottorenna batinye farciꞌraasine farcidhino coyibba, woloota rosiisate ikkadda ikkitinorira ammanantino mannootira hadara wori.”
d 1 Pheexiroosi 4:10: “Mittu mittunku manchi adhino aamamooshshi garinni, addi addi doogganni leeltinote Maganu eltora dancha itisaano ikkitine, uyinoonniꞌne aamamooshshe kuꞌu kuꞌuyira soqqamate horoonsidhe.”
e Faarso 71:17, 18: “Magano, anjeꞌyanni jammarte rosiisoottoe; anino xaa geeshsha dhaggete loosokki duduwanni noommo. Geedhoommonna awuuwoommo wote nafa, Magano, agurtootie. Wolqakki dagganno ilamara kuleemmo gede assie; bayirreenyakkino albillitte daanno mannira baalaho kuleemmo gede.”
f Tini cimeeyye Awustiraaliyaho, Bangiladeshete, Beeljiyemete, Biraazilete, Faransayete, Firenchi Giyaanaho, Jaappaanete, Kooriyaho, Meksikote, Namiibiyaho, Nayijeeriyaho, Riyuniyenete, Ruusiyaho, Wodiidi Afirikiranna Yunayitidi Isteetete heedhannoreeti.
g Roomu Sokka 12:10: “Roduuwu mereero heeꞌranno baxillinni kiꞌne kiꞌneneewa lubbora baxamme. Mimmito ayirrisate umire ikke.”
