Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Woxe Liqiiꞌra Hasiissannoe?

Woxe Liqiiꞌra Hasiissannoe?

“Woxe liqiiꞌra sargete gedeeti; liqiiꞌnoonniha qola kayinni shiirote gedeeti.” —Siwahiili maammaashsha.

KUNI maammaashshi Soojjaati Afirikira lowo geeshsha egennaminoho; qoleno alamete aana noohu duuchu manni hedo xawisannoho. Jaalikkiwiinni woy wolewiinni woxe liqiiꞌrate daafira aterano hatto macciishshamannohe? Liqiiꞌra mito wote woyyino mala labbara dandiitanno; ikkina liqiiꞌra danchate? Woxe liqiiꞌra hiittoo qarra kalaqqara dandiitanno?

Wolu Siwahiili daga maammaashshi liqiiꞌra abbitara dandiitannoha waanna qarra kulanno. Togo yaanno: “Woxe liqiiꞌrano liqiissano jaalooma daaffanno.” Addaho, asalu jaaloomanna aante hunara dandaanno. Mittu manchi liqoo qolate iqqide fushshiꞌrinohanna konne assateno hasatto noosiha ikkiro nafa, coyi isi hedino gede ikka hoogara dandaanno. Lawishshaho, woxe qolanno yanna kaffalikki saꞌuro, liqiissinosi manchi caaccaawara dandaanno. Lamunku mereero wole agurina maatensa mereero noo aante nafa shaaltanni hadheenna godowa baꞌara dandiitanno. Asalu gibbo kalaqara dandaanno daafira, woxe liqiiꞌra miinju qarrira dancha mala ikkitino gede ikkikkinni hinganniwa hoonge calla assinannire ikkino gede assine laꞌꞌa hasiissannonke.

Woxe liqiiꞌra Maganu ledo noonke fiixoomano daaffara dandiitanno. Hiitto? Umihunni, liqiiꞌre kae afanni heeꞌrenni kaffala giwannohu busha mancho ikkinota Qullaawu Maxaafi kulanno. (Faarso 37:21) Qoleno, “liqiiꞌrinohu liqiissinohura borojjicho” ikkinota coyiꞌranno. (Lawishsha 22:7) Liqiiꞌrino manchi asalesi kaffaꞌla geeshsha liqiissinosi manchira giddeetu noosita huwata hasiissannosi. Aane noohu Afiriku maammaashshi yaannori garaho: “Mittu manchiwiinni lekka argiꞌrittoro, isi yiihewa calla haꞌratto.” Hatto yaa asalu batiꞌrinosi manchi wodanisi hasiꞌrinore asse diafanno yaate.

Konni daafira, liqiiꞌrino manchi asalesi ikkita ikke kaffaꞌla hasiissannosi. Hakkuyi kaꞌa qarru kalaqamara dandaanno. Lowo asali yaachishara, goxicho hoonganni gede assara, wolqate aleenni loonsanni gede assara, minaanninna minaama mereero gibbo kalaqara, hakkiino sae maate diigantanno gede assaranna yoote minira haꞌrate woy usuramate geeshsha massara dandaanno. Roomu Sokka 13:8 yitannore harunsa hayyote: “Mimmito baxa agurranna, ayerano asalu heeꞌroonkeꞌne.”

LIQIIꞌRA HASIISSANNO?

Aleenni laꞌnummo assaawe baala hendiro, woxe liqiiꞌra lainohunni qoropha woyyate. Aante noo xaꞌmo seekke heda busullete: Liqiiꞌra addinta gidde ikkitinohe? Liqiiꞌrate hedoottohu maatekkira hasiisannore assate woxu addinta hasiisinohe daafiraatinso, mito geeshsha hafuurte woy xa noottowiinni shiimare woyyitino heeshsho heeꞌra hasidheeti? Roore anga, meessaneeto giddeetu giddora eessantenni noonke coyinni kassi yine heeꞌra woyyitanno.

Kayinni mito wote baxxino coyi lawishshaho hedeweelchu coyi tuncu yaaranna tidhinanniti wole doogo hooggara dandiitanno. Hakkoyeno ikkiro, mittu manchi woxe liqiiꞌrate wossaꞌniro, amanyootu noore assa hasiissannosi. Konne assa dandiinannihu hiittoonniiti?

Umihunni, mittu manchi woyyitino heeshsho heeꞌrannoha lawino daafira calla isiwiinni xiqime afiꞌrate kaꞌꞌa dihasiissannohe. Mittu manchi miinja afiꞌrino daafira ninke kaaꞌlate giddeeti noosihu gede assine heda dihasiissannonke. Qoleno, togoo manchiwiinni adhinoommo woxe kaffalano hoongummoro qarru dino yine heda dihasiissannonke. Miinju qarri noonsakkire labbannore hinaassooti.—Lawishsha 28:22.

Qoleno, liqiiꞌrootto woxe yannante kaffali. Liqiissihe manchi kaffalatto barra bade kula hoogihero nafa, ati barra wossani; hakkiinnino yootto barra kaffali. Coyi kawa kaꞌaa higannota hoolate, hasaabbine sumuu yitinoonnire borreessitine wodha danchate. (Ermiyaasi 32:9, 10) Dandaamannoha ikkiro, liqiissinohe mancho xaadde galata dandaatto gede asalekki ati umikki massite qoli. Asale deꞌnikki yannante kaffala dancha aante heedhanno gede assitanno. Yesuusi Ilaalu Sibikatesi yannara togo yiino: “‘Ee’ yitiniro ee yiiyye, ‘Deeꞌni’ yitiniro deeꞌni yiiyye.” (Maatewoosi 5:37) Qoleno, Yesuusi coyiꞌrinota Amanyootu Higge deꞌooti: “Mannu assaꞌnera hasidhinannire baalankare kiꞌneno insara hattonni assensa.”—Maatewoosi 7:12.

KAAꞌLANNOHA QULLAAWU MAXAAFI BIDDISHSHA

Qullaawu Maxaafi woxe liqiiꞌrate halchora xagicho ikkinore kulanno. Togo yaanno: “Noosi coyinni kassi yee heeꞌranno manchira Maganoho gala lowo tirfeeti.” (1 Ximootewosi 6:6) Wole yaattonni, noonke coyinni kassi yine heeꞌra liqoo abbitanno qarrinni gatate kaaꞌlitannote dancha doogooti. Hasiꞌnoonni coye bayichonko afiꞌra lowore ikkitino gede assite laꞌannote tenne alame aana, noonke coyinni kassi yine heeꞌra hige shota diꞌꞌikkitino. ‘Maganoho galloommore’ ikka hasiissannonkehu iseraati. Hiitto?

Hanni Iisiyaho heeꞌrannore mitto minaannanna minaama lawishsha assine laꞌno. Insa wedellimmansa yannara, uminsa mine afiꞌrino manna jajanno. Hakko daafira, codhino woxira aanaho baankete mininninna fiixuwiinni liqiiꞌre lexxe mine hidhi. Ikkollana, lowo geeshshano keeshshikki aganu aganunni kaffalanno woxi duha ikkanni haꞌrinsa. Wole looso aanaho lexxe seeda saate loosa jammari; tini qolte qaaqquullinsa ledo gari yanna sayissannokki gede assitunsa. Minaanni togo yiino: “Yaaddo, xissonna goxichu hoongi umoho lowo kincho duqqoommohu gede ikkinoe. Fugamoommohu gede ikke macciishshaminoe.”

“Maalaamittete coye ayyaanaamitte illenni laꞌꞌa agarooshshe ikkitanno”

Insa gedensaanni 1 Ximootewosi 6:6 yitannore qaagguti, tenne mitiimmanni fulate woyyitino doogo mine hirate yite wossaꞌnitu. Duhu aaninsanni gudisame hoꞌlinohu lamu diri gedensaanniiti. Kuni minaanninna minaama iillinonsa coyinni maa rosino? Insa togo yiino: “Maalaamittete coye ayyaanaamitte illenni laꞌꞌa agarooshshe ikkitanno.”

Umo laꞌnummohu Siwahiili maammaashshi lowo manni afinoho. Kayinni manna woxe liqiiꞌrannokki gede diassino. Aleenni laꞌnummota Qullaawu Maxaafita xintu seerubba hendiro, ‘Woxe liqiiꞌra hasiissannoe?’ yitanno xaꞌmo seekkine heda hayyo dilabbannohe?