1. Yihowa looso ma garinni laꞌꞌanno? Konni daafira ma assino?

 YIHOWA loosanno loosinni hagiidhanno Maganooti. (Far. 135:6; Yoh. 5:17) Assaawate dandoo noonsa kalaqamino loonse afiꞌnanni hagiirre afidhanno gede, Yihowa hagiirsiisanno looso uyinonsa. Lawishshaho, kalaqote loosisi yannara bayiru Beettisi ledosi loosanno gede assino. (Qol. 1:15; Qolasiyaasi 1:16 nabbawi. a) Yesuusi uullara daara albaanni iima Maganoho “qara loosaasincho” ikke soqqaminota Qullaawu Maxaafi kulanno.—Law. 8:30.

2. Ayewoteno sokkaanote hagiirsiisanno loosi noonsata leellishannori maati?

² Qullaawu Maxaafi hanafotenni jeefote geeshsha, Yihowa ayewoteno sokkaanote looso aannota kulanno. Addaaminna Heewani cubbo loosseenna Gannatete giddonni fushshini gedensaanni, Maganu “heeshshote haqqichowa massitanno doogo agarsiisate kirubeelenna agurtukki kawa kaꞌa galchantannota bubbanno bise Edenete soojjaatoonni worino.” (Kal. 3:24) Ajuuja 22:6, Yihowa “muli yanna giddo ikka hasiissannosi coye borojjootisira kulate sokkaanchosi soyinota” kultanno.

3. Yesuusi uullate aana noo yannara Annisi lawishsha harunsinohu hiittoonniiti?

³ Yesuusi guuta mancho ikke uullate aana noo yannara, Yihowa uyinosi looso hagiirrunni loosino. Yesuusi Annisi lawishsha harunse, rosaanosira kaajja looso uyino. Isi insa loossanno loosira quqquxantanno gede assate togo yiino: “Halaale yeemmoꞌne, ane ammanannota loosunni leellishannohu baalunku ani looseemmo looso loosanno; isinni ani Anniꞌyawa haꞌreemmo daafira, konninni rooranno looso loosanno.” (Yoh. 14:12) Yesuusi kuni loosi wiinamme loonsanniha ikkinota kulate togo yiino: “Barru heeꞌreenna soyinoehu looso loosa hasiissannonke; aye manchino loose afannokki hashshi daanni no.”—Yoh. 9:4.

4-6. (a) Nohinna Muse Yihowa uyinonsa looso garunni loossinotera naada hasiissannonkehu mayiraati? (b) Maganu mannu oosora aanno loosi baalunku maaho kaaꞌlanno?

⁴ Yesuusi dirira albaanni nafa, mannu oosora horo afiꞌrino looso uyinoonni. Addaaminna Heewani uyinoonninsa looso umo fushshitinokkiha ikkirono, wolootu kayinni Maganu yiinonsare assitino. (Kal. 1:28) Nohira Baote Wayinni gatate kaaꞌlitannota markaawe ma garinni loosannoro bande kulloonnisi. Isi Yihowa yiinosire mittoreno gatisikki assino. Ninke techo lubbote heeꞌra dandiinoommohu, isi uyinoonnisi biddishsha seekke harunsino daafiraati!—Kal. 6:14-16, 22; 2 Phe. 2:5.

⁵ Xaadooshshu dunkaana seekkinanni garanna kakkalaano daraajjaꞌanno gede assa lainohunni Musera xawinse biddishsha uyinoonnisi; isi qole konne biddishsha hixamanye harunsino. (Wol. 39:32; 40:12-16) Isi uyinoonnisi halaafinate ammaname wonshasi xaa yannara ninkera nafa kaaꞌlitannonke. Hiitto? Hawaariya Phaawuloosi xawisinonte gede, xaadooshshu dunkaaninna kakkalaano “daggannote dancha coyibbara” malaateho.—Ibi. 9:1-5, 9; 10:1.

⁶ Maganu alaamisi albillitte gumulote widira hige haꞌranno wote soqqamaanosira babbaxxino looso aanno. Hakkoyeno ikkiro, Maganu soqqamaano loossanno loosi ayewoteno Yihowara ayirrinye abbanno, hattono ammanamino mannira kaaꞌlanno. Yesuusi uullara daara albaannino ikko koye uullate aana loosino loosi tennera kaaꞌlino. (Yoh. 4:34; 17:4) Techono uyinoonninke loosi Yihowa ayirranno gede assanno. (Mat. 5:16; 1 Qor. 15:58) Hatto yineemmohu mayiraati?

7, 8. (a) Yannankera Kiristaanu loosanno looso xawisi. (b) Yihowa aannonke biddishsha ma garinni laꞌꞌa hasiissannonke?

⁷ Yihowa guuntete xeꞌne noonkeri ninke mannu ooso ledosi loonsammora koyisasi ninkera lowo ayirrinyeeti. (1 Qor. 3:9) Jajjabbu Gambooshshi Addaraashe, Mangistete Addaraashenna sinu biirora ikkanno hintsa minate looso loossannori biꞌre Nohinna Musete gedee qoosso afidhino. Qooxeessiꞌnera noota Mangistete Addaraashe gatamara kaaꞌlitinanni heedhinoonnihano ikko, Niwu Yoorkete Waarwiikira qara biironkera ikkanno hintsa minate looso loossinanni heedhinoonnihano ikkiro, tenne soqqanshote qoosso kaffi assitine laꞌe. (Umi misile lai.) Tini qullaawa soqqanshooti. Boodu Kiristaani loosannoha konne gimbaatu loosono agurranna, baalunku Kiristaani loosannohu ayyaanaamu gimbaatu loosi no. Kuni Yihowa ayirranno gede assannohonna manna kaaꞌlannoho sabbakate loosonkeeti. (Looso 13:47-49) Yihowa dirijjite konne looso roore woyyino garinni loosa dandiineemmo gara kulanno biddishsha uyitannonke. Konnira mito wote Yihowa dirijjite giddo haaro looso uyinankera dandiinanni.

⁸ Ammanantinori Yihowa soqqamaano duuchanka wote dirijjitesi uyitannonsa biddishsha harunsate feeffattinoreeti. (Ibiraawuyaani 13:7, 17 nabbawi. b) Mito wote haaro looso woy haaro  biddishsha uyinoonninkehu mayiraatiro xawe leella hoogankera dandaanno. Ikkirono, Yihowa hasiisanno yee taashshanno coye baalanka sumuu yine harunsanke lowo horo uyitannota anfoommo.

9. Cimeeyye looso lainohunni songote dancha lawishsha ikkitannohu hiittoonniiti?

⁹ Cimeeyye songote giddo albisa ikkite loossanno gari, insara Yihowa fajjo assate lowo hasatto noonsata leellishanno. (2 Qor. 1:24; 1 Tes. 5:12, 13) Insa diinaggaabbe loossanno, hattono taashshinanni coyibba ledo taalo qaaffanno. Cimeeyye sabbakate loosonke loonsanni gara kulannoha haaro biddishsha uyinanni wote bayichonko harunsitanno. Mitootu silketenni farciꞌra, markaawe uurritanno basera, woy gudumaaleho farciꞌra umi qara hakkeeshshi geeshsha baxxinokkiha ikkirono, bayichonko dancha guma afiꞌra dandiitino. Lawishshaho, Jarmanete gobbara shoole suwisaano alba lashshi assine agurroonnihu daddalu qooxeessira sabbakate kaꞌu. Mikaeeli yinanni rodii togo yiino: “Alba togoo qooxeessira soqqamme egenninoommokki daafira lowo geeshsha waajjinoommo. Yihowano tenne laino daafira, hatte soodo hambeemmokkitanna hagiirsiissannota soqqanshote yanna sayinseemmo gede kaaꞌlinonke. Maganu Mangiste Soqqanshonkera fulino biddishsha harunsankenni hattono kaaꞌlo afiꞌrate Yihowa addaxxankenni lowo geeshsha hagiidhinoommo!” Kiꞌnena qooxeessiꞌnera haaru garinni farciꞌra woꞌnaalate feeffattinoonni?

10. Muli dirra kawa dirijjitete giddo taashshinoonniri maati?

¹⁰ Mito wote dirijjitete giddo mito coye soorrinara dandiinanni. Muli dirra kawa, duucha sinu biironke cunfe hakko loosamanno looso wole jajjabba sinu biiro qineessitanno gede assinoonni. Konninni kainohunni tenne biironkera soqqantanno roduuwinke addi addi coye biddi assiꞌra hasiissinonsaha ikkirono, kuri roduuwi mulenni tini abbitanno horo huwattino. (Mek. 7:8) Kuri roduuwi dirinkete Yihowa daga xagge giddo uminsa qeecha afiꞌransanni lowo geeshsha hagiidhitanno!

11-13. Mite sinu biironke cufantino daafira mitu roduuwira kabbaade ikkinori maati?

¹¹ Cufantu biironkera soqqantino roduuwinkewiinni ronseemmori no. Kuri giddo mitu roduuwi Beeteelensa cufantara albaanni lowo diro soqqantinoreeti. Alba Mereerimu Ameerikira noote shiima Beeteelera soqqamannori mittu minaanninna minaama 30 ero ikkitannoti Beeteelete maate miilla noowa Meksikote soqqamara sonkoonni. Rogeliyo togo yiino: “Maatenna jaallatewiinni baxxe haꞌra lowo geeshsha kabbaadete.” Meksiko sonkoonnihu Kiwaani yinannihu wolu rodii qole togo yiino: “Layinkimeeshsho ilamate gedeeti; haaro jaalooma kalaqiꞌra hasiissannohe. Haaro budenna haaru garinni assaawa rosa hasiissanno.”

¹² Addi addite Awuroppu gobbuwanni Jarmanete Beeteele sonkoonnirira Beeteelete maate miillarano coyi shota diꞌꞌikkinonsa. Ilaalu qooxeessira heeꞌra baxannohu aye manchino, jigeeyye Alpayini ilaalla noote Siwizerilaandete gobbanni wolewa hadhino roduuwira coyi mageeshshi geeshsha kabbaade ikkinonsaro huwata dandaanno. Ostiriyu gobbanni hadhurira qolte roore deseꞌe yite heedhannote shiima maate noo Beeteelenni fulansa umi qara kabbaade ikkitinonsa.

¹³ Wole gobba hadhino roduuwi rossinokki mine heeꞌra, egentinokki roduuwi ledo loosa woy haaro looso loosa rosa hasiissinonsa. Qoleno, rossinokki songoranna haaru qooxeessira soqqama, woy isinni wole afoo rosse sabbaka hasiissinonsa. Togooha haaro coye rosa kabbaade ikkitara dandiitanno. Ikkirono, duucha Beeteelete maate miilla tenne maahoyye yite adhitino. Mayira?

14, 15. (a) Batinyu roduuwi loossanno loosi baxihano ikkiro, Yihowa ledo loosate qoossonsa kaffi assite laꞌannota leellishshinohu hiittoonniiti? (b) Insa ninke baalunkura dancha lawishsha ikkitinohu ma garinniiti?

¹⁴ Giriiteli togo yitino: “Konne koyishsha maahoyye yee adhoommahu, Yihowa baxeemmahu  mitte gobbara woy mittu hintsira soqqameemmaha ikkiro woy mitte soqqanshote qoosso afiꞌrummaro calla ikkinokkita leellishate faro fanannoeta hedoomma daafiraati.” Daiska qolte togo yitino: “Konne koyishsha shiqishinohu Yihowa ikkinota hedummati, hagiirrunni maahoyye yoomma.” Andirenna Gabiriyelano tennera sumuu yee togo yiino: “Uminke hasatto facci assine agurre Yihowara soqqama dandiineemmota wole faro afiꞌnoommohu gede assine hendoommo.” Insa Yihowa dirijjite mito coye soorritanno wote, gurcho coye heda agurre maahoyye yaa woyyitannota assaawino.

¹⁵ Mite sinu biironke cunfoonni daafira, mite Beeteelete maate miilla suwisaano ikkite soqqantara sonkoonni. Lawishshaho, Denimaarkete, Noorweyetenna Suwidinete gobbara noo biironke cunfe looso Iskaandineeviyu gobbara noo biironke qineessitanno gede assini yannara haammatu roduuwi suwisaano ikkite soqqantara sonkoonni. Kuri giddo Filooriyaninna Aaniya yinanni roduuwi no; insa togo yiino: “Haaro soqqanshote battalanke shota ikka hooggurono hagiirsiissannote. Ayewano soqqammummoro, Yihowa ninke horoonsiꞌranni noota afanke hagiirsiissannonke. Noore coyiꞌniro, lowo atoote afiꞌnoommohu gede assine hendeemmo!” Ninke giddo rooru roduuwira togooha haaro coye rosa hasiissannonsakkiha ikkara dandaanno; ikkirono, xiixantukki maahoyye yitinoriha kuri roduuwi lawishsha harunsine Maganu Mangiste balaxisiisa dihasiissannonke? (Isa. 6:8) Loossanno bayichi baxihano ikkiro, Yihowa isi ledo soqqamate qoossonsa kaffi assite laꞌanno roduuwa ayewoteno maassiꞌranno.

16. (a) Galaatiya 6:4 ma assineemmo gede amaaltannonke? (b) Duuchantenni roortanno qoosso hiitteeti?

¹⁶ Guuntete xeꞌne noonsa mannira insaneeto wolootu ledo heewisiisa rakkannonsa; Maganu Qaali kayinni ninke assa dandiineemmori aana calla illachinsheemmo gede amaalannonke. (Galaatiya 6:4 nabbawi. c) Ninke giddo rooru roduuwira dirijjitete giddo halaafinatu bayichi dinonsa. Qoleno suwisaano, misiyoone woy Beeteelete  maate miila ikka dandaannohu baalanka roduuwa diꞌꞌikkino. Tini baalanti kaajja qoosso ikkitinoti egennantinote! Ikkirono, ninke baalunkura duuchantenni roortanno qoosso noonketa horonta deꞌnoonke. Tini, danchu duduwi halashshaano ikkine Yihowa ledo loosate qoossonkeeti. Tenne qoosso kaffi assine laꞌꞌa hasiissannonke!

17. Sheexaanu alame noo geeshsha maa assa hoongammora dandiineemmo? Kayinni hexxo mudha hasiissannonkekkihu mayiraati?

¹⁷ Tini Sheexaanu alame heedhu geeshsha, Yihowara hendoommo geeshsha soqqama hoongammora dandiineemmo. Hoola dandiineemmokkiri lawishshaho, maatete halaafinati woy fayyimmate qarri heeꞌrankera dandaanno. Kayinni hexxo mudha dihasiissannonke. Afiꞌritto yanna baalantera, Maganu suꞌmi daafira farciꞌranna Mangistesi egensiisa dandaattota deꞌooti. Qaru coyi, wolqakki assitu geeshsha Yihowa ledo loosakkiitinna atenni roore soqqama dandiitino roduuwa maassiꞌrannonsa gede huuccatto assakkiiti. Yihowa suꞌmira guweenya aannohu mittu mittunku manchi isi albaanni muxxe ikkinota deꞌooti!

18. Xaanni afiꞌrate woꞌnaala hasiissannonkekkiri maati? Mayira?

¹⁸ Uminke laanfenna guuntete xeꞌne noonkere ikkinummorono, Yihowa ledosi loonsammora fajjinonke. Tenne goofimarchu barruwa giddo Maganinke ledo loosate qoossonke lowonta kaffi assine laꞌneemmo! Konni daafira, hasiꞌneemmoha duucha coye xaanni afiꞌrate woꞌnaala agurre Yihowa abbannote haaro alamera “halaalaancho heeshsho” yaano hagiirrunna salaame noowa hegere heeshsho afiꞌneemmota heda hasiissannonke; hasiꞌneemmo coyibba hatte yannara afiꞌneemmo.—1 Xim. 6:18, 19.

19. Yihowa albillitte aankera qixxeessinori maati?

¹⁹ Haaro alamera marre bitimaho heeꞌnoommota huwante, Muse Isiraeele Hexxote Gobba eꞌara kaꞌe heedheenna yiinonsare hendo: “Maganikki Yihowa angakki looso baalanka maassiꞌre falahino guma aannohe.” (Marro 30:9) Maganu ledo diinaggaabbe loossanni keeshshitinori, Armagedooni gedensaanni isi oyeemmoꞌne yiinonsa baatto ragidhanno. Hatte yannara, alba haaru loosiwa hingeemmo; hakku loosi, uulla biifado gannate assate loosooti!