Maganu Mangistera Kaajjado Ammana Heedhoꞌne
“Ammana hexxinoonni coye huluullammikki agadhate.”—IBI. 11:1.
1, 2. Maganu Mangiste Maganu alaama wonshitannota addaxxineemmo gede assannonkehu maati? Mayira? (Umi misile lai.)
YIHOWA FARCIꞌRAASINE ikkinoommo daafira, qarranke baalanka tirtanoti Maganu Mangiste ikkitinota duucha wote diinaggaambe sabbankeemmo. Hakkiinni saeno, tenne Mangiste widoonni afiꞌnoommo hexxo lowo geeshsha sheshifachishshannonke. Kayinni tini Mangiste Maganu alaama wonshannoha umosi dandiino gashshoote ikkitinota mageeshshi geeshsha ammanneemmo? Maganu Mangistera kaajjado ammana heedhannonke gede kaaꞌlannonkehu maati?—Ibi. 11:1.
2 Kiristoosi anga noo Mangiste, Duuchanka Dandaanno Magani kalaqosira noosi alaama wonshate umisi xintino gashshooteeti. Tini Mangiste shashshafamannokki xinta afidhinote; kuni xinti Yihowate gashshate qoossooti. Yihowa gondooro woy sheemaate horoonsiꞌre, tenne Mangisteti qara kifilla lawishshaho nugusu, ledosi mookkannorinna gashshootinsa qamatte kaajjite uurritanno gede assino. Konne gondooro einohu Maganoho woy Beettosi Yesuusi Kiristoosiiti. Konne babbaxxino gondooro xiinxallanke Maganu alaami woꞌmanno gara roore huwanteemmo gedenna Mangistesi kaajjite uurritannota ikkase buunxeemmo gede kaaꞌlitannonke.—Efe. 2:12.
3. Konniranna aananno birxichira maa ronseemmo?
3 Qullaawu Maxaafi Kiristoosi Yesuusi anga noote Maganu Mangiste ledo xaado afiꞌrinoha lee qara qara gondooro kulanno. Insano: (1) Abirahaami ledo gondooro, (2) Higgete gondooro, (3) Daawiti ledo gondooro, (4) Melketsedeqite gedee kakkalaanchimma gondooro, (5) haaro gondooronna (6) Mangistete gondoorooti. Hanni mittu mittunku gondoori Maganu Mangiste ledo afiꞌrino xaadonna Maganoho uullatenna mannu oosora noosi alaami woꞌmanno gede kaaꞌlanno gara laꞌno.—“ Maganu Alaamasi Wonshanno Gara” yitanno chaarte lai.
MAGANU ALAAMI WOꞌMANNO GARA LEELLISHSHANNO HEXXO
4. Kalaqote maxaafi yaanno garinni, Yihowa mannu ooso ledo xaado afiꞌrinoha hiikkonne awaajje fushshino?
4 Yihowa qae ikkitankera biifado uulla kalaqi gedensaanni, mannu ooso ledo xaado afiꞌrinoha sase awaajje fushshino: Maganinke manchu beetto danisinni kalaqanno, mannu ooso uulla woꞌmate Gannate halashshanna keeraano ooso ilte uulla wonsha hasiissinonsa, hattono danchanna busha afisiissanno haqqicho guma ittannokki gede qoropha hasiissinonsa. (Kal. 1:26, 28; 2:16, 17) Hatte yannara woluri hasiisinori dino. Maganu alaami woꞌmanno gede, manchu beetti kalaqami gedensaanni hasiisannohu gatinoha lame awaajje ayirrisa callate. Ikkina gondooru hasiisinohu mayiraatiyya?
5, 6. (a) Sheexaanu Maganu alaamira guficho kalaqate woꞌnaalinohu hiittoonniiti? (b) Sheexaanu Edenete finqille kayisita Yihowa ma assino?
5 Sheexaanu Daawuloosi, Maganu alaamira guficho kalaqate finqille kayisino. Isi konne assinohu sasunku awaajji giddo roore daafa dandaannoha yaano manchu beetti hajajamara uyinoonni awaajje horoonsiꞌreeti. Sheexaanu umiti meya mancho Heewani danchanna busha afisiissanno haqqicho lainohunni uyinoonni hajajo diigganno gede fatanino. (Kal. 3:1-5; Aju. 12:9) Isi konne asse Maganunnita gashshate qoosso hettisino. Gedensaanni qole, Maganunnita ammanantino soqqamaano magansidhannohu uminsa xiqimeraati yee kassasino.—Iyo. 1:9-11; 2:4, 5.
6 Yihowa, Sheexaanu Edenete finqille kayisita ma assiyya? Hige finqiltinore shaa finqillensa uurritanno gede assitannoti egennantinote. Hatto ikkiro kayinni Maganu Addaaminna Heewani ooso uulla woꞌmitara fushshino alaami woꞌmikki gatanno. Hayyichu Kalaqaanchi finqiltinore bayichonko shaa agure, coyiꞌrino qaali mittuno gatikki woꞌmanno gede assate dhagge ikkitanno masaalo yaano Edenete hexxo coyiꞌrino.—Kalaqo 3:15 nabbawi. a
7. Edenete hexxo hamashshunna sirchisi daafira maa kultannonke?
7 Yihowa Edenete hexxo coyiꞌri wote, hamashshoho yaano Sheexaanu Daawuloosira hattono sirchisira yaano Maganunnita gashshate qoosso adha gibbe Sheexaanu wido ikkitannorira baalaho reyote firde faradino. Halaalaanchu Magani manchote sirchira Sheexaane buko-buluulo assanno gede silxaane uyinosi. Konni daafira Edenete hexxo, Edenete kaashshu basera finqille kayisihunna assootisi abbino gawajjo baalanti baꞌannota luphi assite kultanno; qoleno, tini hexxo kuni ikkannohu hiittoonniitiro xawissanno.
8. Manchotenna sirchise ayimma daafira maa ronseemmo?
8 Manchote sircho ikkannohu ayetiyya? Kuni sirchi hamashshu umo cancananno daafira yaano, ayyaanu kalaqo ikkinoha Sheexaane Daawuloosi “buko-buluulo assanno” daafira, ayyaanu kalaqo ikkannoti egennantinote. (Ibi. 2:14) Konni daafira, konne sircho iltanno manchono maalu illera leeltannota diꞌꞌikkitino yaate. Yihowa Edenete hexxo coyiꞌrihu gedensaanni hamashshu sirchi batiꞌranni haꞌrinoha ikkirono, manchotenna sirchise ayimma mitu 4,000 diri geeshsha dahaawino coye ikkite keeshshitino. Hattee yanna giddo kayinni, Yihowa manchote sircho bade afate kaaꞌlannoha haammata gondooro eino; qoleno, kuni gondoori Maganu manchote sircho horoonsiꞌre, Sheexaanu mannu oosora abbino qarra baalanka hoolannota Maganu soqqamaano buuxxanno gede assanno.
MANCHOTE SIRCHI AYIMMA AFATE KAAꞌLANNO GONDOORO
9. Abirahaami ledo gondoori maati? Maganu konne gondooro wonsha jammarinohu mamarooti?
9 Yihowa Sheexaaneho reyote firde faradihunni mitu lamu kumi diri gedensaanni, Abirahaami Mesophoxaamiyaho Uuri katamira noosi qae agure Kanaani gobba haꞌranno gede hajajino. (Looso 7:2, 3) Yihowa iso togo yiino: “Gobbakki, fiixakkinna annikki mine agurte ani leellisheemmohe gobba haꞌri. Lowo daga ikkatto gede asseemmohe, maassiꞌreemmohe, suꞌmakki ayirrado asseemmo; wolootaho atoote ikkatto. Maassidhannohere maassiꞌreemmo, runtannohere rumeemmo; uullate daga baalanti ate widoonni maassantanno.” (Kal. 12:1-3) Abiraami ledo gondooro yaano Maganu Yihowa Abirahaami ledo eino gondooro mite yine borreessinoonnihu tenne xiqiseraati. Yihowa Abirahaami ledo umo gondooro einohu mamooteetiro dianfoommo. Ikkirono, Maganu Abirahaamira eino qaale wonsha jammarinohu 1943 K.A., Abirahaami 75 dirisinni Karaani gobbanni fule Eefiraaxiisi Laga tayise haꞌri waro ikkinota anfoommo.
10. (a) Abirahaami Maganu eino qaalira kaajjado ammana noosita leellishinohu hiittoonniiti? (b) Yihowa manchote sirchi daafira dirimu dirimunni xawisino coyibba hiikkuriiti?
10 Yihowa Abirahaamira eino qaale babbaxxitino yannara marro marro hige coyiꞌrino; qoleno mitte mittente yannara mitore lede coyiꞌrino. (Kal. 13:15-17; 17:1-8, 16) Abirahaami mitto beettosi kakkalo assate maahoyye yee Maganu eino qaalira kaajjado ammana noosita leellishi yannara, Yihowa ammanasi lae eino qaale wonshannota buuxisate xaaro xaarino. Tini xaaro Abirahaami Maganu eino qaale wonshannota huluullamannokki gede assitinosi. (Kal. 22:15-17; Kalaqo 22:18 b nna Ibiraawuyaani 11:17, 18 nabbawi. c) Abirahaami ledo gondoori woꞌma jammari gedensaanni, Yihowa manchote sirchi daafira mito hasiisanno coye dirimu dirimunni xawisino. Kuni sirchi Abirahaami rumushshi widooti, kiiro batinye ikkanno, nugusimmate silxaane heedhannosi, diinna baalanta gudanno, hattono wolootaho kayinni atoote abbanno.
Abirahaami Maganu coyiꞌrino qaalira kaajjado ammana noosita leellishino (Gufo 10 lai)
11, 12. Qullaawa Borro Abirahaami ledo gondoori wole roortino gumulo afiꞌrinota kultannohu hiittoonniiti? Ninke tennenni mayi atoote afiꞌneemmo?
11 Abirahaami ledo gondoori umo woꞌminohu Abirahaami ooso ikkitino daga Hexxote Gobba ragidhu woteeti; ikkirono Qullaawa Borro kultanno garinni, kuni gondoori hakkiinni roortinota wole gumulo afiꞌrino. (Gal. 4:22-25) Umihu woy qaru Abirahaami sirchi Kiristoosi ikkinota hawaariya Phaawuloosi qullaawu ayyaaninni coyiꞌrino; qoleno layinki sircho ikkitannori qullaawu ayyaaninni buurantinore 144,000 Kiristaana ikkitannota xawisino. (Gal. 3:16, 29; Aju. 5:9, 10; 14:1, 4) Edenete hexxora kulli mancho ‘iimiidi Yerusaalameeti,’ yaano ammanantinota ayyaanu kalaqo amaddinote Maganu dirijjitete iimiidi kifileeti. (Gal. 4:26, 31) Abirahaami ledo gondoori leellishannonte gede, manchote sirchi mannu oosora hegere atoote abbanno.
12 Abirahaami ledo gondoori Maganu Mangiste umosi dandiino gashshoote ikkitannota buuxisanno; hattono Nugusunna ledosi mookkannori tenne Mangiste ragidhanno gede doogo fananno. (Ibi. 6:13-18) Kuni gondoori kaajje uurrannohu mamari geeshshaati? Kalaqo 17:7, kuni “hegere gondooro” ikkinota kultanno. Kiristoosi anga noo Mangiste Maganu diinna baalanta hunta geeshshanna uullate daga baalanti maassanta geeshsha kuni gondoori kaajje uurranno. (1 Qor. 15:23-26) Hatte yannara uullate aana heedhannori hegere atoote afidhanno. Maganu Abirahaami ledo eino gondoori Yihowa keeraano ikkino manni ‘uulla woꞌmara’ noosi alaama wonshate murciꞌrinota leellishanno!—Kal. 1:28.
MAGANU MANGISTE HEGERETA IKKITANNOTA BUUXISANNO GONDOORO
13, 14. Daawiti ledo gondoori maa huluullammeemmokki gede assannonke?
13 Edenete hexxonna Abirahaami ledo gondoori, Yihowa gashshooti ayewoteno xalalu seerisi aana xintaminoha ikkinota rosiisannonke. Konni daafira, Maganu xintinoti Kiristoosi anga noo Mangisteno tenne seerubbasi aana xintantinote yaate. (Far. 89:14) Kiristoosi anga noo gashshooti maaeelara dandaanno? Tenne Mangiste riqiwannohu wolu gashshoti hasiisanno? Maganu einohu wolu gondoori togoori horonta ikkannokkita buuxisanno.
14 Hanni Yihowa Daawiti ledo gondoori widoonni Nugusu Daawitira eino qaale laꞌno. (2 Saamueeli 7:12, 16 nabbawi. d) Yihowa Daawiti ledo konne gondooro einohu Daawiti Yerusaalamete moohe noo yannaraati; hatte yannara Yihowa Mesihichu isi ooso giddonni fulannota kule qaale einosi. (Luq. 1:30-33) Konni garinni Yihowa, Mesihichu daannohu hiittee maate widoonniitiro bade kulino; qoleno kuni Daawiti beetti Maganu Mangiste zuufaanera Nugusa ikkate “qoosso” afiꞌrannota coyiꞌrino. (Hiz. 21:25-27) Daawiti beetti Yesuusi hegerera moohanno daafira Daawiti nugusimma “hegerera kaajjite uurritanno.” Ee, Daawiti sirchi “hegerera kaajje uurranno; zuufaanesino arrishshote gede kaajjite uurritanno.” (Far. 89:34-37) Addaho, Mesihichu gashshooti horonta dimaaeelanno; kuni gashshooti abbanno atootino hegereha ikkanno!
KAKKALAANCHU HEEꞌRANNO GEDE ASSANNO GONDOORO
15-17. Melketsedeqite gedee kakkalaanchimma gondoori garinni, manchote sirchi wolere maa assanno? Mayira?
15 Abirahaami ledo gondoorinna Daawiti ledo gondoori manchote sirchi nugusa ikke gashshannota huwachishannoha ikkirono, nugusa ikka calla kayinni daga baalanti maassantanno gede diassitanno. Daga woꞌmunni woꞌma maassantanno gede, cubbinsanni keeraaꞌmanna kalqete alamete Yihowa maate ledo karsama hasiissannonsa. Konnira qole manchote sirchi kakkalaanchono ikka hasiissannosi yaate. Hayyichu Kalaqaanchinke tenne qineessate wole sheemaate yaano Melketsedeqite gedee kakkalaanchimma gondooro eino.
16 Yihowa Yesuusi ledo addinni gondooro eannota Nugusu Daawiti widoonni xawise kulino; kuni gondoori lame coye amadinoho: umihunni, Yesuusi diinnasi mereero gashsha geeshsha ‘Maganu qiniiteenni ofollanno’; layinkihunni, “Melketsedeqi ikki garinni hegerera kakkalaancho ikkanno.” (Far. 110:1, 2, 4) Yesuusi “Melketsedeqi ikki garinni kakkalaancho” ikkannohu mayiraati? Korkaatuno, Abirahaami ooso Hexxote Gobba ragidhara lowo diri albaanni, Saaleemi Nugusi Melketsedeqi “Aliidi Magani kakkalaancho” ikke soqqamino. (Ibi. 7:1-3) Isi konni garinni soqqaminohu Yihowa umisi shoomeennasiiti. Ibirayisxete Afiite Qullaawa Borro giddo kulloonnihu nugusano kakkalaanchono ikke soqqamino manchi iso callaati. Hakkiinni saeno, isira albaannino ikko isi gedensaanni konni garinni soqqamino manchi nookki daafira “hegerera kakkalaanchoho” yaa dandiinanni.
17 Yesuusi kakkalaancho ikke shoomaminohu Yihowa isi ledo einohu konni gondoorinniiti; qoleno isi, “Melketsedeqi ikki garinni hegerera kakkalaancho” ikke heeꞌranno. (Ibi. 5:4-6) Kuni gondoori huwachishannonte gede, Yihowa hunda mannu oosoranna uullate fushshino alaama wonshate Mesihichu gashshoote horoonsiꞌrannota buuxisannore assino.
MAGANU MANGISTE GONDOORU AANA XINTANTINOTE
18, 19. (a) Kageeshsha laꞌnummo gondoori Maganu Mangiste daafira maa huwachishannonke? (b) Xa gattinonke xaꞌmo hiitteeti?
18 Kageeshshi geeshsha, mittu mittunku gondoori Mesihichu anga noo Mangiste ledo afiꞌrino xaadonna Maganu Mangiste sheemaatu aana xintantino gara laꞌnoommo. Edenete hexxo Yihowa manchote sircho horoonsiꞌre uullatenna mannu oosora noosi alaama wonshanno gede assitannosi. Manchote sircho ikkannohu ayeti? Qoleno, kuni sirchi maa assanno? Abirahaami ledo gondoori tenne coyibba xawisanno.
19 Daawiti ledo gondoori qole qaru manchote sirchi hiittee maate widoonni daannoro bade kulanno; qoleno, Maganu Mangiste abbitanno atooti hegereha ikkanno gede konni sirchira uulla gashshanno doogo fananno. Melketsedeqite gedee kakkalaanchimma gondoori, manchote sirchi kakkalaancho ikke soqqamanno gede xinta ikkanno. Kayinni Yesuusi mannu ooso guuta assannohu callisi heeꞌre diꞌꞌikkino. Wolootuno nugussanna kakkalaano ikkitara buurantino. Konne looso uyinanniri ayeooti? Aananno birxichi tenne xaꞌmora dawaro qolanno.
a Kalaqo 3:15: “Qoleno atenna manchote mereero, hattono sirchikkinna sirchise mereero baarigaarre woreemmo. Isi ateha umokki cancananno, ati kayinni gindesi cancanatto.”
b Kalaqo 22:18: “Qaaleꞌya macciishshootto daafira, uullate daga baalanti sirchikki widoonni atoote afidhanno.”
c Ibiraawuyaani 11:17, 18: “Abirahaami fonqolami yannara, ammanatenni Yisaaqi kakkalo asse shiqishate geeshsha iillino; hexxote qaale hagiirrunni adhinohu kuni manchi, mitto beettosi kakkalo asse shiqishate kaino; tenne assinohu, ‘Sirchikki woshshamannohu Yisaaqi widoonniiti’ yine kulle heeꞌneennasinniiti.”
d 2 Saamueeli 7:12, 16: “Dirikki goofeenna annuwakki ledo fooliishshiꞌratto wote, sirchokki yaano ate umikki beetto kayiseemmo; mangistesino kaajjite uurritanno gede asseemmo. Minikkinna mangistekki albakkiinni hegerera kaajjite uurritanno; zuufanekkino hegerera kaajjadu xinti aana xintantanno.”
