1, 2. (a) Musera iillinosi coyi waajjishannoho yineemmohu mayiraatiro xawisi. (Umi misile lai.) (b) Muse nugusu hanqo waajjinokkihu mayiraati?

 FERIOONI wolqaataamo gashshaanchooti; Gibitsete manni iso maganu gede asse laꞌꞌanno. Gibitse Soojjaati Gobbuwa Gashshitu Waro (Ingilizete Afoo) yaanno maxaafi, insa iso “uullate aana noo kalaqama baala roortino egennonna wolqa noosihu” gede assite laꞌanno yiino. Feriooni gashshino manna waajjishiishate qasara kaino hamashshi misile noo zawude wodhanno; tini misile diinnasi hakkawontenni baꞌannota qaagiissitanno malaateeti. Konni daafira Yihowa Muse, “Dagaꞌya Isiraeele Gibitsetenni fushshatto gede Feriooniwa soyemmohe” yiisita mayi macciishshaminosiro hanni hedi.—Wol. 3:10.

² Muse Gibitse mare Maganu sokka kuli; tini Feriooni hanqanno gede assitino. Honsu qoomami dirrihu gedensaanni Feriooni Muse togo yii: “Layinkita ane albira daattokki gede qorophi; albiꞌyara dawootto barra reyattota afiꞌri.” (Wol. 10:28) Muse Feriooni albinni haꞌrara albaanni nugusunnihu bayiru beetti reyannota masaali. (Wol. 11:4-8) Jeefote, Muse mitte mittenti Isiraeelete maate meichu woy geꞌrechu goco gorrite mundee waalchinsara wixxanno gede hajajinsa; Ra yinannihu Gibitsete magani harunsaano geꞌrechu goco isira qullaawa  assite uyitino. (Wol. 12:5-7) Hatte yannara Ferioonira mayi macciishshaminosiro heda dandaatto. Muse kayinni diwaajjino. Waajjinokkihu mayiraati? Isi ammana noosi daafira Yihowara hajajamino; qoleno “nugusu hanqo diwaajjino, korkaatuno illete leellannokki Magano lainohu gede ikke kaajje uurrino.”—Ibi. 11:27, 28.

3. Muse ‘illete leellannokki Maganira’ noosi ammana lainohunni aanchine maa ronseemmo?

³ ‘Maganu laoottohu’ gede ikke leellannohe gede assitannoti jawaata ammana noohe? (Mat. 5:8) Ayyaanaamittete illenke buuxxe laꞌanno gede assiꞌne “illete leellannokki Magano” laꞌꞌa dandiineemmo gede hanni Muse xagge laꞌno. Muse Yihowa addaxxasi manna waajjannokki gede kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti? Isi Maganu coyiꞌrino qaale ammanannota leellishinohu ma garinniiti? Muse “illete leellannokki Magano” ammanate illenni laꞌꞌasi isinna mannisi buuto qarrami yannara jawaachishshinosihu hiittoonniiti?

4. Maalu illenni laꞌniro Feriooni Muse mageeshsha rooranno?

⁴ Maalu illenni laꞌniro Muse Ferioonira tana nafa dimaranno. Qoleno heeshshosi Feriooni anga nooha lawanno. Muse umisi Yihowa togo yee xaꞌmino: “Feriooniwa haꞌre Isiraeele Gibitsetenni fushsheemmohu ani ayeti?” (Wol. 3:11) Muse mitu 40 diri albaanni Gibitsete gobbanni xooqe wolewa haꞌre heeꞌrino. Konni daafira isi, ‘Galagale Gibitse haꞌre nugusa hanqise qarru giddora eaꞌya gara ikkitanno?’ yee hedinoha ikkara dandaanno.

5, 6. Muse Feriooni agure Yihowa waajjanno gede kaaꞌlinosihu maati?

⁵ Muse galagale Gibitse marara albaanni Maganu mitto lowo geeshsha hasiisannoha xintu seera rosiisinosi; konne seera Muse gedensaanni hige Iyyoobi maxaafira togo yee borreessino: “Magano waajja hayyote.” (Iyo. 28:28) Yihowa, Muse Iso waajjanno gedenna assannore hayyotenni assanno gede kaaꞌlate mannunna Duuchanka Dandaanno Magani mereero noo badooshshe xawisino. Isi togo yee xaꞌminosi: “Mannaho afoo kalaqinohu ayeti? Coyiꞌra dandiitannokkire, danqoota, xunsite laꞌannore, woy balloota assannohu ayeti? Ane Yihowa diꞌꞌikkoommo?”—Wol. 4:11.

⁶ Muse tennenni maa rosanno? Muse waajja dihasiissannosi. Soyinosihu Yihowaati; Isi sokkasi Ferioonira kulanno gede Musera hasiissannosi wolqa aasira dandaanno. Qoleno, Feriooni Yihowa ledo horo ditaalamanno. Hakkiinni saeno, Gibitsete gashshooti hunda Maganu mannira qarru iillanna tini umita diꞌꞌikkitino. Muse, Yihowa albi Ferioonuwa anganni Abirahaami, Yooseefinna iso umosi agarinonsa gara hiincinoha ikkara dandaanno. (Kal. 12:17-19; 41:14, 39-41; Wol. 1:22–2:10) Muse “illete leellannokki Magano” Yihowa ammanino daafira waajjikkinni Feriooni albira mare Yihowa hajajinosire mittoreno gatisikki kulino.

7. Eela Yihowara noose ammana kaaꞌlitinosehu hiittoonniiti?

⁷ Eela yinanni rodoono ammanase manna waajjate woshshaadonni gatissinose. Tenne rodoo 1949nni Istooniyu gobbara KGB yinanni dirijjite amadde usurtuse; hakkiinnino uduunnese gudisse fushshite wedella polise laꞌannose gede assitino. Ise togo yitino: “Lowo geeshsha saalfatoomma. Yihowa huucciꞌrumata kayinni salaame afiꞌrumma hattono wodanaaꞌmumma.” Hakkiinnino Eela sase barra callichose usurrise. Ise ledde togo yitino: “Hatti wedella polise hanqite togo yitino: ‘Layinkita Istooniyaho Yihowa yinanni suꞌma woshshinannikki gede assineemmo! Ati usuru kaampe eatta; woloota kayinni Sayibeeriya sonkeemmo!’ Hakkiinnino, ‘Hakku Yihowakki mama nooyya?’ yite celleeqattue.” Eela manna waajjitunso Yihowa addaxxitukka? Polise qortuse wote ise waajjitukki togo yitino: “Ani konne coye seekke hedoomma, usuru mininni fulate yee Yihowa ledo nooe jaalooma agure iso dadillisammanku usurame heeꞌrate wossaꞌnoomma.” Eelara Yihowa albaseenni  uurrite noo polise gede ikke xawe leellinose. Ise ammana noose daafira Maganoho ammanante heedhino.

8, 9. (a) Manna waajjinannikki gede kaaꞌlannori maati? (b) Manna waajja fatana ikkitannoheha ikkiro aye aana illachisha hasiissannohe?

⁸ Yihowara noohe ammana waajja qeelate kaaꞌlitannohe. Silxaane noonsari Magano magansiꞌrattota hooltahera woꞌnaaltanno wote, heeshshokki gudisidhe mannu anga nooha lawara dandaanno. Isinni miteekkite ‘Yihowara soqqama agura giwe gashshaano hanqisummoro gara ikkanno?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Manna waajja qeelate xagichu Maganoho noonke ammana ikkitinota habbooti. (Lawishsha 29:25 nabbawi. a) Yihowa togo yiino: “Reyannohanna hayissote gede qoorannoha manchu beetto mayira waajjatto?”—Isa. 51:12, 13.

⁹ Duuchanka dandaanno Annikki aana illachishi. Isi kaajjadda gashshaano miiccanno manna mararanno hattono insara gaaramanno. (Wol. 3:7-10) Gashshaanote albaanni ammanakki daafira gaarama hasiissannoheha ikkiro nafa ‘coyiꞌrattore hatte saatera uyinannihe daafira hiitto yee qoleemmo woy mayyeemmo yite yaaddooti.’ (Mat. 10:18-20) Gashshaanonna silxaane noonsa mannooti Yihowara tana nafa didagganno. Xaanni ammanakki kaajjishiꞌrattoha ikkiro, Yihowa ate kaaꞌla hasiꞌranno Magano ikkinoti xabbe leeltannohe.

10. (a) Yihowa 1513 K.A. Nisaani aganira Isiraeele ma assitanno gede hajajino? (b) Muse Yihowa hajajinore assinohu mayiraati?

¹⁰ Yihowa 1513 K.A. Nisaani aganira Musenna Aarooni, Isiraeele baxxino coye assitanno gede yaano fayyo geꞌrechu woy meichu goco gorrite mundee waalchinsara wixxanno gede kultara hajajinonsa. (Wol. 12:3-7) Muse ma assiyya? Yannate gedensaanni hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Isi Faasika ayirrisinohunna shaannohu daye bayira beettonsa qoomannokki gede mundee waalchoho wixinohu ammanatenniiti.” (Ibi. 11:28) Muse Yihowa addaxxinanni Magano ikkinota afino; qoleno Yihowa Gibitsete dagaha bayira beetto qoomeemmo yee coyiꞌrino qaale wonshannota ammanino.

11. Muse Isiraeele ma assitanno gede hajajino?

¹¹ Hatte yannara Muse ooso, ‘shaannohuwiinni’ xeertidhe Miidiyaami gobbara heedhannoha ikkikki digatino; konnira isi oososira yaadanno gede assannosiri dino. b (Wol. 18:1-6) Ikkirono Yihowara hajajame Isiraeelete maate bayira beettonsa gatisiꞌrate assa hasiissannonsare kulinonsa. Qullaawu Maxaafi Muse mannasi baxanno daafira hattee quuxxote yannara assinore kulanni togo yaanno: “Hakkawontenni Isiraeelete geerra baala woshshe, . . . ‘Faasikaho saada gorre’ yiinsa.”—Wol. 12:21.

12. Yihowa hiittee lowonta hasiissanno sokka kulleemmo gede hajajinonke?

¹² Yannankera Yihowa daga sokkaano marraꞌannansa togo yitannota lowonta hasiissanno sokka dudubbanni no: “Magano waajje, ayirrinyeno uuyyesi; korkaatuno firde faradanno saate iillitino; konnira iimanna uulla, hattono baaranna wayi bue kalaqinoha magansidhe.” (Aju. 14:7) Tenne sokka dudumbanni yanna xaati. Mannaho Bayira Baabiloonera “daanno qoomami iillannonsakki” gede ise giddonni fulara kula hasiissannonke. (Aju. 18:4) “Wolu geꞌreewi” buuramino Kiristaani ledo kaaꞌlame Maganuwiinni xeertiꞌrino manni isi ledo “araaramanno gede” huuccanni no.—Yoh. 10:16; 2 Qor. 5:20.

13. Dancha duduwo duduwate noonke hasatto lexxitanno gede assannonkeri maati?

¹³ Ninke “firdete saate” lowonta gambisse dagginota dihuluullammeemmo. Qoleno Yihowa  yiinonte gede sabbakatenna manna rosaano assate loosi wiinamme loonsanniha ikkinota ammanneemmo. Hawaariya Yohaannisi “shoole sokkaano shoole uullate maddera uurrite shoole uullate bubbe seekkite amadde” noota ajuujatenni laino. (Aju. 7:1) Tini shoole sokkaano bao abbitannota bayiru qarri bubbe alamete aana naqate qixxaabbe nooti ammanate illekkira leeltannohe? Ammanate illekkinni tenne sokkaano laꞌꞌattoha ikkiro, dancha duduwo worbimmatenni duduwate kaꞌꞌatto.

14. “Bushu manchi bunshete doogosi aguranno” gede kulate kakkayisannonkeri maati?

¹⁴ Ninke addu Kiristaanira Yihowa ledo danchu jaaloomi noonke; hattono hegere heeshsho hexxo noonke. Ikkirono, “bushu manchi bunshete doogosi agure heeshshote heeꞌranno gede kulate” halaafinati noonketa anfoommo. (Hiz. 3:17-19) Sabbankeemmohu kayinni mulla mundeete edinni keeraaꞌmate yine calla diꞌꞌikkino. Yihowanna olliichonke banxeemmo. Yesuusi shaqqadu Samaariyu manchire kulanno lawishsha coyiꞌri wote, olliichinkera noonke baxillinna mararro ma assineemmo gede kakkayissannonkero xawisino. Ateneeto, ‘Sabbakeemmohu Samaariyu manchi gede manna marareemmo daafiraati?’ yite xaꞌma dandaatto. Qoleno nookki korkaata kalanqe, “doogote wole madde amadde” saꞌe hadhuri lawishshu giddo kulli kakkalaanchinna Leewaawichi gede ikka horonta dihasiꞌneemmo. (Luq. 10:25-37) Maganu coyiꞌrino qaalira noonke ammananna olliichinkera noonke baxilli yanna gooffukkinni dancha duduwo woꞌma wolqankenni dudumbeemmo gede kakkayisannonke.

15. Isiraeele woshshaadote giddora eꞌinohu gede assite heddinohu mayiraati?

¹⁵ Musera “illete leellannokki Maganira”  noosi ammana, Isiraeele Gibitsetenni fultu gedensaanni buuto qarrantu yannara lowo geeshsha kaaꞌlitinosi. Qullaawu Maxaafi hakkawaro ikkinore togo yee kulanno: “Isiraeele caaqqi yite laꞌanno wote Gibitsete daga shorritanni noonsa. Hakkiinnino Isiraeele jajjarte Yihowawa higge raartu.” (Wol. 14:10-12) Kuni qarri hedeweelcholla iillinonsaho? Deeꞌni. Yihowa balaxe togo yee kulino: “Feriooni wodani kaajjado ikkara agureemmo; isi [Isiraeele] shorranno; ani qole Feriooninna saraawitesi widoonni ayirrinye afiꞌreemmo; qoleno Gibitsete gosa ani Yihowa ikkoommota affanno.” (Wol. 14:4) Ikkirono Isiraeele maalu illera leellannore calla yaano hadhanno doogora nooha Duumo Baara, iima biltanni hordoffanni noonsata Ferioonita olu saragalluwa, hattono marraꞌꞌanni noonsaha 80 diri allaalaancho calla laꞌino! Insa woshshaadote giddora eꞌinohu gede assite heddino.

16. Ammana Muse Duumu Baariwa waajjannokki gede kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti?

¹⁶ Muse kayinni waajje qece diyiino. Mayira? Korkaatuno isi ammanate illenni baara woy olu saraawite lowo geeshsha roorannore laino. Isi “Yihowa abbanno gato” laꞌꞌa dandiino; qoleno Yihowa Isiraeelete olamannota huwatino. (Wolapho 14:13, 14 nabbawi. c) Muse ammana Maganu manna jawaachishshino. Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Insa Duumo Baara moola uulla aana hadhanni noohu gede ikkite tayisse saꞌinohu ammanatenniiti; Gibitsete gosa tayisse saꞌꞌate woꞌnaaltu yannara kayinni itantino.” (Ibi. 11:29) Hakkuyi gedensaanni, Isiraeele “Yihowa waajja, hattono Yihowanna soqqamaanchosi Muse addaxxa jammartu.”—Wol. 14:31.

17. Albillitte ammananke fatanannohu maati?

¹⁷ Ninkeno quuxxote giddora eꞌnoommoha lawanno yanna mule no. Bayiru qarri lowo deerra marara albaanni, alamete mangistubba kiiro ninke roortannota ammaꞌnote dirijjitta uullate gantanno, hattono huntanno. (Aju. 17:16) Hatte yannara “huxxu, saanqu, woy waawanchu nookkite . . . fano baatto gede” gargadha dandiineemmokkire ikkineemmota Yihowa masaalotenni balaxe kulino. (Hiz. 38:10-12, 14-16) Maalu illenni laꞌniro, gante saꞌneemmoha dilawanno. Ati hatte yannara ma assatto?

18. Bayiru qarri yannara kaajje uurrate kaaꞌlannonkeri maatiro xawisi.

¹⁸ Hatte yannara waajjine qece yaa dihasiissannonke. Mayira? Korkaatuno Yihowa mannisira togoo siꞌꞌi iillannota balaxe kulino. Qoleno gatisannonsata coyiꞌrino. “Aliidi Mootichi Yihowa togo yaanno: ‘Hatte yannara, Googi Isiraeelete gobba horranno wote, bayira hanqo hanqeemmo. Mixiꞌre hanqiꞌya giiranni coyiꞌreemmo.’” (Hiz. 38:18-23) Hakkiinnino Maganu mannasi gawajjate kaꞌinore baala gudanno. “Bayirunna waajjishannohu Yihowa barra” isi agarannoheta ammanattoha ikkiro “Yihowa abbanno gato” laꞌꞌatto; hattono ammanatenni kaajjite heeꞌratto.—Iyu. 2:31, 32.

19. (a) Muse Yihowa ledo mageeshshi geeshsha jaalooꞌmino? (b) Doogokki baalantenni Yihowa qaagattoha ikkiro mayi atoote afiꞌratto?

¹⁹ ‘Illete leellannokki Magano laoottohu gede ikkite kaajjite uurrite,’ tini dhaggete coyibba ikkitanno wotira xaanni qixxaawi. Ganyite Maganu Qaale xiinxallitanninna huuccatto assidhanni Maganu Yihowa ledo noohe jaalooma kaajjishiꞌri. Muse Yihowa muli jaalasi assiꞌrino; hattono Yihowa isi widoonni dhagge ikkitino coyibba assino; konni daafira Qullaawu Maxaafi Yihowa Muse “xaaddote afino” yaanno. (Marro 34:10) Muse baxxino masaalaanchooti. Ikkirono, atino ammana heedhuhero Yihowa illetenni laoottohu gede assite afa dandaatto. Maganu Qaali kulannonkente gede ayewoteno “doogokki baalantenni” iso qaagattoha ikkiro, “isi doogokki suwisanno.”—Law. 3:6.