1. Rooru adhamanno manni umi qara hagiidhannoha ikkirono, hiikku coyi iillannonsata heda hasiissannonsa? (Hanafote noo misile lai.)

IDAYICHO sargese barra lowo geeshsha biiffe, gaamaarino idayichise albira shiqqanno wote lamunku baasa hagiidhanno. Insa adhamate hede mitteenni yanna sayisi yannara, baxillinsa lophino daafira adhamenna mimmitoho ammaname heeˈrate qaale eate qixxaawino. Adhame uminsa maate kalaqiˈre heeˈra hanafanno wote, mito coye biddi assiˈra hasiissannonsati egennantinote. Ikkollana, adhanna adhama xintino Magani, adhamino manni hagiirrunni heeˈraranna adhamansa geedonnita ikkitara hasiˈranno; konni daafira Qaalisi giddo adhama hasiˈranno mannira baalaho kaaˈlitannota kaajja amaale worino. (Law. 18:22) Ikkirono, Qullaawu Maxaafi guuta ikkinokkihu adhamino mannira ‘qarru’ iillannonsata xawise kulanno. (1 Qor. 7:28) Ikkina, togoo qarra ajisha dandiinannihu hiittoonniiti? Kiristaanu adhamansa hagiirru noota assiˈra dandaannohu hiittoonniiti?

2. Adhamino manni mimmitoho hiittoo baxille leellisha hasiissannonsa?

² Qullaawu Maxaafi baxillu lowo geeshsha hasiisannota kulanno.  Adhamino manni mimmito addu jaalla gede asse baxa (Girikete Afiinni, fiiliya) hasiissannonsa. Qoleno, meyaatenna labbaahu mereero heeˈranno baxilli (eroosi) hasiisannonsa; hattono ooso ilannoha ikkiro, maatete mereero heeˈranno baxille (istoorge) leellisha hasiissannonsa. Ikkollana, adhamansa seekkannonna hagiirru noota ikkitanno gede assannohu agaappe yinanniho xintu seera harunsine leellinshanni baxilleeti. Soqqamaasinchu Phaawuloosi togoo baxillire coyiˈranni togo yee borreessino: “Mittu mittunku galtesi umisi gede asse baxo. Galteno minaannase ayirrisso.”—Efe. 5:33.

3. Adhamino manni mimmitonsa mageeshshi geeshsha baxa hasiissannonsa?

³ Phaawuloosi togo yee borreessino: “Minaannuwa! Kiristoosi beetekiristaane baxinonna isera umosi sayise uyinonte gede, kiˈneno mini amuuwaˈne hakko garinni baxxe.” (Efe. 5:25) Yesuusi harunsaano isi faale haˈrate, mimmitonsa isi insa baxino garinni baxa hasiissannonsa. (Yohaannisi 13:34, 35; 15:12, 13 nabbawi.) Adhamino Kiristaani hasiisannoha ikkiro, heeshshonsa mimmitoho sayise aate geeshsha iillishannohu jawaatu baxilli heeˈrannonsa gede assiˈra hasiissannonsa. Kayinni lamunku mereero buutote qarri kalaqaminoha ikkiro, tenne assa qarra ikkitansara dandiitanno. Ikkollana, agaappe yinanni baxilli duuchankare dandaanno, “baalanka addaxxanno; baalanka hexxanno,” hattono baalankare cince saˈˈanno. Ee, “baxillu geedonniho.” (1 Qor. 13:7, 8) Magano waajjanno minaanninna minaama mimmitonsa baxatenna mimmitinsara ammaname heeˈrate qaale einota qaagansa, tuncu yaannonsa qarra baala taalle afiˈrinokkihu Yihowa seeri garinni tirate kaaˈlitannonsa.

4, 5. (a) Minaanni maatesira umo ikkinohura hiikko qeecha wonsha hasiissannosi? (b) Minaama umimmate silxaane ma garinni laˈˈa hasiissannose? (c) Mittu minaanninna minaamasi maa biddi assiˈra hasiissinonsa?

⁴ Phaawuloosi minaanninna minaama qeecha babbade xawisanni togo yiino: “Minu amuuwa! Mootichu Yesuusira hajajantinannihu gede, minaanniˈnerano hajajantinannire ikke. Kiristoosi beetekiristaanete [“songote,” NW] . . . umoho. . . . Hattonni minaannino minaamara umoho.” (Efe. 5:22, 23) Minaanni minaamara umoho yaa minaama woffi assitannota diˈˈikkitino. Isinni tini, Maganu isera uyino qeecha wonshate kaaˈlitannose; Maganu qeechase kulanni, ‘manchu [Addaami] callisi heeˈra dancha diˈˈikkitino; kunnira kaaˈlaancho kalaqeemmosi’ yiino. (Kal. 2:18) ‘Songote umo’ ikkinohu Kiristoosi baxille leellishannonte gede, minaannino umimmate silxaanesi baxillunni horoonsiˈra hasiissannosi. Minaanni hatto assannoha ikkiro, galtesi teesse heedhanno; hattono iso ayirrisa, irkisanna isira maahoyye yite gala hagiirsiissannose.

⁵ Kaatii ^[1] yinanni rodoo adhamino manni mite coyibba biddi assiˈra hasiissannonsata coyidhanni togo yitino: “Mine assiˈroommakki yannara, baalankare assiˈreemmahu umiˈyanniiti. Mine assiˈrumma kawa kayinni, minaannaˈya addaxxa rosa hasiissinoe. Tini duucha wote shota diˈˈikkitinoe; ikkirono assineemmore Yihowa seeri garinni assanke, mimmitinkewa roore shinqeemmo gede assitinonke.” Minaannise Fireedi togo yiino: “Mitto coye mura qarrissannoe. Mine kalaqiˈrummota isinni, mitto coye lamu mannita hedanni assa roore qarrissinoe. Ikkirono, Yihowa biddishsha afiˈrate huuccatto assiˈraˈyanna minaamaˈya yitannore seekke macciishshaˈya, duhu barru barrunkunni shotannoe gede assitino. Lamunku mimmito irkinseemmoreeti yaa dandeemmo!”

6. Adhamino mannira coyi kawa kaˈaanni higanno wote baxillu ‘woˈma mittimma aannohu’ hiittoonniiti?

⁶ Adhamino manni adhamansa kaajjado assiˈrate kuˈu kuˈunnita guuntete xeˈne dandee heeˈra hasiissanonsa. Insa ‘insaneewa koffi yiino coye baala cincatenni agura’ hasiissanonsa. Korkaatuno, lamunku soˈrannoreeti. Ikkollana, togoo coyi kalaqamanno wote soˈronsanni roso  afiˈra, mimmito gatona yaanna “woˈma mittimma aanno” baxille leellisha dandaanno. (Qol. 3:13, 14) “Baxillu cincanno; baxillu elanno; . . . baxillu koma dikiiranno.” (1 Qor. 13:4, 5) Kawa kaˈaanni higanno coye dandaami deerrinni hakka wontenni tira hasiissanno. Konni daafira, minaanninna minaama mereeronsa kaˈˈanno coye baala hakko barranni tirate sharrama hasiissannonsa. (Efe. 4:26, 27) “Sayisoommona maarie” yaate meessaneeto heeshshi assanna jawaante hasiissanno; ikkirono adhamino manni godowinta hatto yaansa qarra tiratenna mimmitinsawa shiqate kaaˈlitannonsa.

7, 8. (a) Qullaawu Maxaafi adhamino manni galtensa hasatto wonshanno gede amaalannohu hiittoonniiti? (b) Adhamino manni mimmitinsara shaqqille leellisha hasiissannonsahu mayiraati?

⁷ Qullaawu Maxaafi adhamino manni galtensara hasiisannore wonshate daafira gara ikkitino lao heedhannonsa gede amaalanno. (1 Qorontoosi 7:3-5 nabbawi.) Insa baxillunni galtensa hasatto heda hasiissannonsa. Minaanni minaamasi shaqqillunni amadannosekkiha ikkiro, ise siimu xaadooshshi yannara hagiidha hooggara dandiitanno. Minaanni minaamasi ledo ‘wodanchatenni heeˈranno’ gede amaalloonnisi. (1 Phe. 3:7) Siimu xaadooshshi kuˈu koˈonne murriseenna woy lamunku giddo mittu hasiˈrikki assinannire ikka dihasiissanno; lamunku baxe assannore ikka hasiissannosi. Meyatenni roore labbaahura hasattosi mulenni kaˈannoha ikkirono, ise hasattono agara hasiissannosi.

⁸ Qullaawu Maxaafi adhamino manni siimu xaadooshshi yannara mimmitoho baxille leellishanno garanna deerra tittire kulannokkiha ikkirono, togoo baxille leellishate daafira kulanno. (Farf. 1:2; 2:6) Ammanino minaanninna minaama mimmitonsa shaqqillunni amada hasiissannonsa.

9. Adhamino manni galtensa ikkinokkiha yora horonta gara ikkitinokkihu mayiraati?

⁹ Adhamino manni Maganonna galtensa lubbora baxannoha ikkiro, ayino woy aye coyino adhamansa daafara diwodhanno. Mitu adhamino manni teeda baˈino misile laˈˈa gade assiˈrino daafira, adhamansa shoshshoggitino woy daafantino. Togoo yorto heedhankera wodha woy meessi galte agurre wole manna yortote illenni laˈˈa horonta giwa hasiissannoreeti. Galtenke ikkinokki manchira baxillu hedo noonkeha lawisannore assa nafa addu baxilli xeinonketa leellishshanno; hakko daafira, togoo assootiwiinni xeertiˈra hasiissannonke. Maganu hendeemmorenna assineemmore baala afannota qaaganke, iso hagiirsiinseemmorenna amanyootu xuri noonkekkire ikkine heeˈneemmo gede assitannonke.—Maatewoosi 5:27, 28; Ibiraawoota 4:13 nabbawi.

10, 11. (a) Adhama diiga mageeshshi geeshsha halaˈlitino? (b) Qullaawu Maxaafi babbaxxate daafira mayyaanno? (c) Adhamino manni babbaxxate muddamannokki gede mayi kaaˈlannonsa?

¹⁰ Adhamino manni mereeronsa kalaqamannoha buutote qarra tira hoogiro, tini insa giddo mittu woy lamunku babbaxxate woy adhamansa diigate hedanno gede assitara dandiitanno. Mite gobbara adhamino manni giddo taaloote saˈˈanno manni adhamansa diiganno. Kiristaanu songo giddo togoo ikkito hakkeeshsha rosantinokkiha ikkirono, Maganu manni giddo minaanninna minaama mereero kalaqamanno qarri lexxanni daasi, tini hajo yaachishshannota ikkase leellishanno.

¹¹ Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Minaama minaanniwiinni baxxitoonke. Baxxituro kayinni, mine assidhukkinni ofolto; woy minaannise ledo araaranto. Minaannino minaamasi fushshe haˈrisoonke.” (1 Qor. 7:10, 11) Minaanninna minaama babbaxxa shotinse laˈnannita diˈˈikkitino. Buutote qarri kalaqamanno wote babbaxxa dancha mala labbannoha ikkirono, togo assa roore wote qarra leddanno. Maganu, manchu  annasinna amasi agure galtesi ledo quraanyamannota coyiˈrino; Yesuusino tenne lede coyiˈrihu gedensaanni togo yiino: “Maganu mitto assinoha mannu badoonke.” (Mat. 19:3-6; Kal. 2:24) Togo yaa, “Maganu mitto assinoha” minaanni woy minaama nafa bada dihasiissannonsa yaate. Yihowa adhamino manni heeshshote noo geeshsha mitteenni heeˈrara hasiˈranno. (1 Qor. 7:39) Minaanninna minaama, baalunku manni Maganu albaanni xaˈmamannota qaage, maatensa mereero kalaqamanno qarri batiˈre lowo deerra iillikkinni rahe tirate sharrama hasiissannonsa.

12. Adhamino manni babbaxxate hedanno gede assannori maa ikkara dandaanno?

¹² Adhamino manni mereero qarru kalaqamannohu, insa ikkannokki coye hexxino daafira ikkara dandaanno. Mittu manchi adhame hagiirrunni heeˈrate halchino halcho woˈmitukkinni gattanno wote dadillara, dogaminoha lawasiranna hanqe keeshshara dandaanno. Qoleno, akatinsa woy lophino gari babbaxxara dandaanno; hattono woxe amaxxate, balluwu ledo noonsa aante woy ooso ilate hajo mereeronsa coye kalaqqara dandiitanno. Ikkirono, rooru adhamino Kiristaani Maganu uyino biddishsha harunsanno daafira, togoo coye lamunku sumuu yee tiranno; tini galantanninsa gede assitannote.

13. Babbaxxate korkaata ikkitanno coyibba hiikkuriiti?

¹³ Mito wote kayinni babbaxxa gara ikkitanno woti heeˈrara dandaanno. Mitu minaamuwi, minaanninsa hasiisannore shiqisha giwinonsa daafira, hattono gane gawajjannonsahanna ayyaanaamittete coye assannota hoolinonsa daafira babbaxxe heeˈra doodhino. Adhamino Kiristaani mereeronsa buutote qarri kalaqamanno wote cimeeyye kaaˈlitannonsa gede insara hasaapha hasiissannonsa. Kuri gikki yitino roduuwi, minaanninna minaama Maganu Qaali giddo noo amaale harunsanno gara kultannonsa. Maatete giddo kalaqamanno qarra tirate, Yihowa ayyaanasi aannonke gede, Qullaawu Maxaafi amaale harunsineemmo gedenna ayyaanu guma woy laalo ikkitino akatta leellinsheemmo gede kaaˈlankera huuccatto assiˈra hasiissannonke.—Gal. 5:22, 23. ^[2]

14. Qullaawu Maxaafi Yihowa magansiˈrannokki minaanni woy minaama noonsa Kiristaanira mayyaanno?

¹⁴ Mitu Kiristaani minaama woy minaanni Yihowa magansiˈrannokkiha ikkara dandaanno. Qullaawu Maxaafi togoo Kiristaani galtensa ledo mitteenni heeˈranno gede assanno korkaati noota kulanno. (1 Qorontoosi 7:12-14 nabbawi.) Ammaninokki minaanni woy minaama affurono afano hoogguro, ammaninohura assidhino daafira ‘keeraaˈmitino.’ Qoleno, Maganu insa ilanno ooso ‘keeraaˈmitinohu’ gede asse laˈˈanno daafira, Isi agarooshshe afidhanno. Phaawuloosi togo yiino: “Ati ammanoottati, ammaninokkiha minaannakki gatisattata mayinni afatta? Ati ammanoottohu, ammantinokkita minaamakki gatisattota mayinni afatto?” (1 Qor. 7:16) Xaphoomunni laˈniro, baalante Yihowa Farciˈraasine songo giddo, minaannuwansa woy minaamuwansa halaale afanno gede asse “gatisa” dandiino Kiristaani no.

15, 16. (a) Qullaawu Maxaafi, ammaninokki minaannuwi noonsa minaamuwa mayyee amaalanno? (b) “Ammaninokkihu baxxa hasiˈriro” ammaninohu maa assanno?

¹⁵ Soqqamaasinchu Pheexiroosi Kiristaana ikkino minaamuwi minaannuwinsara maahoyye yee galanno gede amaalino; togo yiino: “Mitu mitu Maganu qaale ammana hooggurono, qaale affukkinni meentinsa amanyoote laˈe tenne heeshshowa gamba yaa dandiitanno. Gamba yaa dandiitannohu, xalalanna manna ayirrisate heeshshoˈne laˈurooti.” Minaama ‘Maganu albaanni iibbado waaga’ afiˈrinoha dancha akata leellisha hasiissannose; ise ammaˈnose daafira xaaddote kulantenni, togoo akatta leellishase minaannise halaale adhate roore kaˈˈanno gede assitara dandiitanno.—1 Phe. 3:1-4.

¹⁶ Ammaninokki minaanni woy minaama baxxa hasiˈrannohalla ikki? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Ammaninokkihu, baxxa hasiˈriro kayinni baxxona. Ammantinori labbaahano ikko  meyati, kunni coyinni diusurantanno. Maganu woshshinonkehu keere heeˈnammoraati.” (1 Qor. 7:15) Togo yaa kayinni Qullaawu Maxaafi hakku Kiristaanchi wole adhara woy woleho assidhara fajjannose yaa diˈˈikkitino; ikkirono ammaninokkihu baxxannokki gede giddeessa dihasiissannose. Babbaxxa mito geeshsha salaame afiˈnanni gede assitara dandiitanno. Baxxe heeˈrate doodhitino minaama woy minaanni albillitte galagale hige adhamansa diigantannokki gede assaranna Yihowa magansiˈrannoha ikkara dandaanno yee hexxa garaho.

17. Adhamino Kiristaani balaxisiisa hasiissannonsa coyi maati?

¹⁷ Heeˈnoommohu “goofimarchu” barri jeefora ikkino daafira, “qarrisanno coyi” iillannonke. (2 Xim. 3:1-5) Kayinni kaajjado ammana heedhannonke gede assiˈranke, alamete faale haˈneemmo gede assanno coye hooˈlate kaaˈlitannonke. Phaawuloosi togo yee borreessino: “Gatte noo yanna haranchote. Kunni kaˈa adhite noori adhitinokkiri gede ikkite heedho. . . . Tenne gobba qiniite afidhinori noonsari nookkihu gede assite kiirtona.” (1 Qor. 7:29-31) Phaawuloosi adhamino manni maatensa lashshi asse agura hasiissannonsa yaanni nooha diˈˈikkino. Ikkirono, gattino yanna harancho ikkitino daafira, ayyaanaamittete coye balaxisiisa hasiissannonsata kulanni no.—Mat. 6:33.

18. Adhamino Kiristaani adhamansa hagiirru nootanna geedonnita assiˈra dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁸ Heeˈnoommohu lowo geeshsha qarrissannotenna adhamansa diiganno manni batiˈrino yannara ikkirono, adhamanke hagiirru nootanna geedonnita assiˈra dandiineemmo. Ee, adhamino Kiristaani Yihowa manniwa gamba yaannoha, hattono Qullaawa Borro amaalenna qullaawu ayyaani biddishsha harunsannoha ikkiro, “Maganu mitto assinoha mannu” dibadanno.—Maq. 10:9.