XIINXALLOTE BIRXICHO 22
Heeshshonkera Kaaˈlitanno Hayyo
“Egenno [“hayyo,” NW] aannohu Kaaliiqaati.”—LAW. 2:6.
FAARSO 89 Macciishshite Hajajami, Maassamattona
GUULCHO *
1. Ninke baalunkura Maganu aanno hayyo hasiissannonkehu mayiraati? (Lawishsha 4:7)
MITTO lowo geeshsha hasiisanno doorsha doodhite egennoottoha ikkiro, hayyo afiˈrate balaxxe huuccatto assiˈroottoti dihuluullissannote; qoleno hatto assakki hasiissannote. (Yai. 1:5) Moote Selemooni “Egenno [“hayyo,” NW] woˈmunku coyira aliidita” ikkitinota coyiˈrino. (Lawishsha 4:7 nabbawi.) Hige Selemooni baalunku gari hayyo daafira coyiˈranni nooha diˈˈikkino. Isi Maganu Yihowa aanno hayyo daafira coyiˈranni no. (Law. 2:6, NW) Kayinni Maganu aanno hayyo xaa yannara iillannonke qarra dandiine saˈneemmo gede kaaˈlitannonke? Konni birxichira ronseemmonte gede ee kaaˈlitannonke.
2. Hayyoota ikka dandiineemmo gede kaaˈlitannonketi mitte doogo hiitteeti?
2 Hayyoota ikka dandiineemmoti mitte doogo lowo geeshsha hayyoota ikkitinori lamu manni hayyote daafira coyidhinore xiinxallatenna loosu aana hosiisate. Umo Selemooni daafira ronseemmo. Qullaawu Maxaafi, “Kaaliiqi Selemoonira lowo hayyonna wodancha, hattonni gawalo nookki egenno uyinosi” yaanno. (1 Mot. 4:29) Layinkihunni Yesuusi daafira laˈneemmo; isira taalle nookki hayyo noosi. (Mat. 12:42) Yesuusi daafira togo yine masaalloonni: “Kaaliiqi Ayyaani isi aana fooliishshiˈranno; hayyotenna wodanchate Ayyaani . . . isi aana heeˈranno.”—Isa. 11:2.
3. Konni birxichira maa ronseemmo?
3 Selemooninna Yesuusi Maganu uyinonsa hayyonni, ninke baalunkura lowo geeshsha kaaˈlitanno amaale kultinonke. Konni birxichira tenne amaale giddonni sase laˈneemmo: Insano woxeho, maalaamittete loosiranna uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈrate.
WOXEHO GARA IKKITINO LAO HEEDHANNONKE GEDE ASSIˈRA
4. Selemoonira noosihu maalaamittete coyi Yesuusira noosihunni baxxannohu ma garinniiti?
4 Selemooni hoqino dureessaatinna qawaaxxaame heeshsho heeˈrannoho. (1 Mot. 10:7, 14, 15) Yesuusira kayi garihu maalaamittete coyi dinosi; isira umisi mini nafa dinosi. (Mat. 8:20) Ikkirono insa hayyo afidhinohu Maganu Yihowawiinni ikkino daafira, lamunkura maalaamittete coyira gara ikkitino lao noonsa.
5. Selemoonira woxeho hiittoo lao noosi?
5 Selemooni ‘woxu caalu gede’ ikkinota afino. (Ros. 7:12) Woxu heeˈrinkero heeshshote hasiisannorenna mito hasiˈnoommo coye afiˈnammora dandiineemmo. Selemooni dureessa ikkirono woxe roorannori noota huwatino. Isi, “Lowo jironni danchu suˈmi woyyanno” yee borreessino. (Law. 22:1) Qoleno Selemooni woxe baxanno manni duuchanka woyite hagiirraamo ikkannokkita wodanchino. (Ros. 5:10, 12) Qoleno Selemooni noonke woxi ikki geeshshihano ikkiro mulenni goofara dandaanno daafira, woˈmunni woˈma woxe addaxxineemmokki gede qorowisiisino.—Law. 23:4, 5.
Maalaamittete coyi daafira noonke lao Maganu Mangiste balaxisiinseemmokki gede ataawe ikkitanni noonke? (Gufo 6-7 lai) *
6. Yesuusira maalaamittete coyira hiittoo lao noosi? (Maatewoosi 6:31-33)
6 Yesuusira maalaamittete coyira gara ikkitino lao noosi. Isi itatenninna agatenni hagiidhino. (Luq. 19:2, 6, 7) Isi mitte yannara umi maalale loosi woyite waa dancha woyinete xajjera qole soorrino. (Yoh. 2:10, 11) Qoleno isi reyi barra lowo waagi uddano uddiˈre no. (Yoh. 19:23, 24) Ikkirono Yesuusi maalaamittete coye dibalaxisiisino. Isi harunsaanosira togo yiino: “Mittu manchi lamu Mootichira soqqama didandaanno. . . . Maganohonna woxeho borojjicho ikka didandaanno.” (Mat. 6:24) Yesuusi, Maganu Mangiste balaxisiinseemmoha ikkiro, Yihowa hasiisannonkere wonshannonketa rosiisino.—Maatewoosi 6:31-33 nabbawi.
7. Mittu rodii woxeho gara ikkitiwo lao heedhawosi gede assiˈrasi kaaˈlitinosihu hiittoonniiti?
7 Batinye roduuwa Yihowa woxu daafira uyinonke amaale harunsansa kaaˈlitinonsa. Hanni mittu seenne adhinokkihu Daanieeli yinanni rodii woˈnaalsha laˈno. Isi togo yiino: “Shiimu noommo yannara heeshshoˈya giddo ayyaanaamittete coye balaxisiisate murciˈroommo.” Daanieeli heeshshosi bikkunnita assiˈrino daafira, yannasinna dandoosi horoonsiˈre batinye tiokiraasete looso loosa dandiino. Isi lede togo yiino: “Noore coyiˈniro doodhoommo coyinni horo digaabboommo. Heeshshoˈya giddo woxe balaxisiisoommoro lowo woxe afiˈra dandeemmo. Kayinni woxu xa nooe jaalla afiˈreemmo gede assa didandaanno. Qoleno woxu Maganu Mangiste balaxisiisaˈyanni afiˈroommo harshammo afiˈreemmo gede assa didandaanno. Yihowa uyinoe atooti aye woxinni diafiˈnanniho.” Addanko woxe ikkikkinni ayyaanaamittete coye illachisha kaaˈlitannonke.
MAALAAMITTETE LOOSIRA GARA IKKITINO LAO HEEDHANNONKE GEDE ASSIˈRA
8. Selemoonira loosoho gara ikkitino lao noosita mayinni anfeemmo? (Rosiisaancho 5:18, 19)
8 Selemooni diinaggaambe loonse afiˈnanni hagiirri “Maganu uyino elto” ikkinota coyiˈrino. (Rosiisaancho 5:18, 19 nabbawi.) Isi, “Diinaggaambe loosiˈra qiniite uyitanno” yee borreessino. (Law. 14:23) Selemooni coyiˈrinori adda ikkinota afino. Isi diinaggaawe loosannoho! Selemooni minna miˈnino, woyinenna caalu haqqe kaasiˈrino hattono wayi eelanno kofammano uˈmino. Qoleno isi katamma miˈnino. (1 Mot. 9:19; Ros. 2:4-6) Selemooni konni garinni diinaggaawe loosasi mito geeshsha hagiidhanno gede assitinositi dihuluullissannote. Kayinni Selemooni togoo loosi calla addu hagiirre afiˈranno gede assannosikkita afino. Isi batinye ayyaanaamittete coyeno assino. Lawishshaho isi Yihowa magansiˈnanniha biifado qullaawa mine minsiisino; konne mine minne gundoonnihu lamalu dirinniiti! (1 Mot. 6:38; 9:1) Selemooni baalanka looso yaano maalaamittete loosonna ayyaanaamittete looso loosihu gedensaanni, roore hasiisannohu ayyaanaamittete looso ikkinota huwatino. Isi togo yee borreessino: “Coyi baalunku gumulo kuneetina, macciishshino. . . . Magano ayirrisi; hajajosino agadhi.”—Ros. 12:13.
9. Yesuusi maalaamittete loosira quwa saˈˈannokkita leellishinohu hiittoonniiti?
9 Yesuusi diinaggaawe loosannoho. Isi uullate aana noo yannara anjesinni hanafe hanaatsimmate looso loosino. (Maq. 6:3) Annisinna amasi maatensara hasiisannore wonshate diinaggaabbe loossanna, isino kaaˈlinonsatera hagiidhitinoti dihuluullissannote. Yesuusi guuta hanaatsicha ikkino daafira, isi loosanno uduunne mannu lowo geeshsha baxannoti dihuluullissannote! Isino loosanno looso baxinoti dihuluullissannote. Yesuusi maalaamittete looso diinaggaawe loosannoha ikkirono, ayyaanaamittete loosirano woˈmanka woyite yanna gaaˈmanno. (Yoh. 7:15) Isi woˈma yanna soqqamaancho ikkino daafira gedensoonni, macciishshannosi manna togo yee amaalino: “Baˈanno sagalera loosidhinoonte! . . . hegere heeshshotera loosidhe.” (Yoh. 6:27) Qoleno Yesuusi Ilaalu Sibikatesi yannara, “Jiroˈne . . . gordoho duuˈne” yiino.—Mat. 6:20.
Maalaamittetenna ayyaanaamittete loosira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (Gufo 10-11 lai) *
10. Maalaamittete looso diinaggaabbe loossannori mitu roduuwira mayi fonqolo ikkansara dandaanno?
10 Maganu aanno hayyo maalaamittete loosira gara ikkitono lao heedhannonke gede kaaˈlitannonke. Kiristaana ikkinoommo daafira “dancha looso” diinaggaambe loosa hasiissannonketa ronsoommo. (Efe. 4:28) Loosiisaanonke duucha woyite, ammanammoommorenna diinaggaambe loonseemmore ikkinoommota wodanchitanno; hattono loonseemmo gara naaddannota kultankera dandiitanno. Loosiisaanchinke Yihowa Farciˈraasine naadara yine seeda saate loosa hananfeemmoha ikkara dandaanno. Ikkirono mulenni, maatenkera hasiisannore wonshanna ayyaanaamittete looso loosa lashshi assinanni heeˈnoommota huwantammora dandiineemmo. Hatto ikkiro roore hasiisanno coye balaxisiisate mito coye biddi assiˈra hasiissannonke.
11. Mittu rodii loosoho quwa saˈˈa hoogate daafira maa rosino?
11 Mittu Wiiliyaami yinanni wedellichi maalaamittete loosira quwa saˈˈa hooga afidhino horo wodanchino. Isi konni albaanni qaxadhe loosiisiˈrannosihu mittu songote cimeessi daafira coyiˈranni togo yiino: “Kuni rodii loosoho quwa saeemmokki gede dancha lawishsha ikkinoe. Isi diinaggaawe loosannoho; loosanno loosino isilancho ikkino daafira dambanyootisi ledo dancha aante noosi. Isi looso gude haˈranno woyite loosuyire heda agure maatesinna Yihowa magansiˈra illachishanno. Ani egennoommohu lowo geeshsha hagiirraamu manni giddo mittu isooti!” *
UMINKE DAAFIRA GARA IKKITINO LAO HEEDHANNONKE GEDE ASSIˈRA
12. Selemooni umisira gara ikkitino lao noosita leellishinohu ma garinniiti? Gedensoonni kayi tenne leellishikki gatinohu hiittoonniiti?
12 Selemooni Yihowara ammaname soqqamanni noo yannara umisi daafira gara ikkitino lao noosiho. Isi wedellichu noo yannara assa dandaannokkiri noota huwatino; hattono Yihowa biddishsha afiˈrate huuccatto assiˈrino. (1 Mot. 3:7-9) Selemooni moote ikke gashsha hanafi balla naaxxa abbitanno gawajjo huwatino. Isi, “Booˈna baote widira haadhe hadhanno; boollaqiˈrano uwate widira qolte massitanno” yee borreessino. (Law. 16:18) Gedensoonni kayi Selemooni umisi amaalino amaale harunsikki gatino; tini dadillissannote. Isi gashsha hanafihunni boode yanna gedensaanni naaxxe Maganu biddishsha lashshi assa hanafino. Lawishshaho Maganu uyino seeri giddo mittu, Israeelicha ikkino moote “Kaaliiqiwiinni xeertisannosina lowo meento adhoonke” yaanno. (Mar. 17:17) Selemooni konne seera diige 700 meentonna 300 irkote meento adhino; insa giddo batinyu kaphu maganna magansiˈrannoreeti! (1 Mot. 11:1-3) Selemooni tini qarra diafidhino yee hedinoha ikkara dandaanno. Kayinni isi Yihowa seera diigasi gedensaanni qarramanno gede assitinosi.—1 Mot. 11:9-13.
13. Yesuusi umosi heeshshi assannoha ikkinota kultanno xagge hiincine maa rosa dandiineemmo?
13 Yesuusi umisi daafira gara ikkitino lao heedhannosi gede assiˈrino; hattono umosi heeshshi assannoho. Isi uullara daara albaanni iima Yihowara soqqami yannara lowoha dhagge ikkanno looso loosino. “Gordohonna baattote aana noori baalu” kalaqaminohu Yesuusi widoonniiti. (Qol. 1:16) Isi cuuami woyite Annisi ledo noo yannara loosino looso qaaginoha ikkara dandaanno. (Mat. 3:16; Yoh. 17:5) Kayinni Yesuusi tenne qaagasi naaxxanno gede diassitinosi. Isi woloota roorannohu gede asse dihedino hattono tenne leellishannore diassino. Isi rosaanosira uullara dayinohu “soqqamaranna lowo manna wode gatisate lubbosi sayise aara” ikkinnina soqqammasira dayinokkita kulinonsa. (Mat. 20:28) Qoleno isi umisinni kae mitto coyeno assannokkita kulino. (Yoh. 5:19) Yesuusi umosi heeshshi assannoho; isi ninkera kaajja lawishsha ikkinonke.
14. Uminke daafira gara ikkitono lao heedhannonke gede assiˈrate Yesuusi lawishshinni maa ronseemmo?
14 Yesuusi harunsaanosira uminsa daafira gara ikkitino lao heedhannonsa gede rosiisinonsa. Mitte yannara isi, “Umiˈne dananchi baalu nafa kiirreenna no” yee kulinonsa. (Mat. 10:30) Tini hedo roorenkanni ninkeneeto woffi assine laˈneemmo woyite lowo geeshsha sheshifachishshannonkete. Togo yaa iimi Anninke ninke daafira lowo geeshsha hedanno hattono isi albaanni waagu noonke yaate. Yihowa iso magansiˈratenna haaro alamera hegere heeshsho afiˈrate ikkadootaho yiinkero isi hedinori digaraho yaa dihasiissannonke.
Uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra hooga hiikkonne atoote hoongeemmo gede assitannonke? (Gufo 15 lai) *
15. (a) Uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈrate daafira mitte Agarooshshu Shae mayitino? (b) Qoola 24 noo misile leellishshannonte gede, uminke daafira quwa saˈne hendeemmoha ikkiro hiikkonne atoote hoongeemmo?
15 Mitu 15 diri albaanni mitte Agarooshshu Shae uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈrate daafira togo yitino: “Uminke daafira quwa saˈne hende naaxxa dihasiissannonke; qoleno umonke woffi assine laˈne yaada dihasiissannonke. Hatteentenni uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈrate sharrama hasiissannonke; togo yaa assa dandiineemmorinna assa dandiineemmokkiri noota wodanchate yaate. Tenne daafira mitte rodoo togo yitino: ‘Ani lowo geeshsha busha mancho diˈˈikkoomma; baalunkunni roore dancha manchono diˈˈikkoomma. Baalunku manninte gede jawaanteno laanfeno nooe.’” * Uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra kaaˈlitannonke gara wodanchitto?
16. Yihowa hayyo noo biddishsha aannonkehu mayiraati?
16 Yihowa Qaalisi widoonni hayyo noo biddishsha aannonke. Isi baxannonke hattono hagiirraamma ikkinammora hasiˈranno. (Isa. 48:17, 18) Lowo geeshsha hagiidhineemmo gede assannonkehu kaajju doorshi, heeshshonke giddo Yihowa balaxisiisate. Togo assineemmoha ikkiro, quwa sae woxe, maalaamittete loosonna uminsa daafira illachishanno mannira iillannonsahu lowo qarrinni ganteemmo. Mittu mittunku hayyoota ikkatenna Yihowa wodana tashshi assate murciˈno!—Law. 23:15.
FAARSO 94 Qaalesi Uyinonkehura Magano Galanto
^ Selemooninna Yesuusi lowo geeshsha hayyootaho. Tenne hayyo uyinonsahu Magano Yihowaati. Konni birxichira Selemooninna Yesuusi qullaawu ayyaani massageennansa amaaltino amaalenni woxeho, maalaamittete loosiranna uminke daafira gara ikkitino lao heedhannonke gede assiˈra dandiineemmo gara ronseemmo. Qoleno mitu ammanate roduuwinke Qullaawu Maxaafi giddo noo amaale harunsansa tennera kaaˈlitinonsahu hiittoonniitiro ronseemmo.
^ Ammajje 1, 2015te Agarooshshu Shaera fulinoha “Loonseemmo Loosinni Hagiidha Dandiineemmo Gara” yaanno birxicho lai.
^ Woxawaajje 1, 2005 Agarooshshu Shaera (Amaaru Afoo) fulinoha “Qullaawu Maxaafi Hagiirre Afiˈratto Gede Kaaˈlannohe” yaanno birxicho lai.
^ MISILLATE XAWISHSHA: Jooninna Toomi mitte songora heedhannoreeti wedella roduuwaati. Jooni seeda yanna sayisannohu makeenasi towaaxxanniiti. Toomi kayinni makeenisinni roduuwu soqqansho fultanno woyitenna gambooshshu hadhanno woyite haaˈre haˈra kaaˈlanno.
^ MISILLATE XAWISHSHA: Jooni loosu basewa loosu yanna gedensaannino loosanni no. Isi loosiisaanchosi koffi assa dihasiˈrino. Hakko daafira loosu yanna gedensaanni assi yaannosire baala assate maahoyye yaanno. Songote soqqamaancho ikkinohu Toomi hatte hawarronni mittu songote cimeessi ledo mitte rodoo towaatanni no. Toomi balaxe loosiisaanchisira, lamalate giddo hawarro hawarro ayyaanaamittete coye assanno yanna hasiissannosita kulinosi.
^ MISILLATE XAWISHSHA: Jooni umisi daafira illachishino. Toomi umisi horonni roorse ayyaanaamittete coye balaxisiisannoho; isi Jajjabbu Gambooshshi Addaraashe gatamara kaaˈli woyite batinye dancha jaalla kalaqiˈrino.
