1, 2. Maganu Daanieeli ‘lowo geeshsha baxannohu’ mayiraati? Ninkeno Daanieeli gede owaata ikka dandiineemmohu hiittoonniiti?

 YIHUDU manni hunda Baabiloonete katama qafadame haꞌri yannara katamu giddo kaphu maganna woꞌmitinotanna hakko heeꞌranno manni busha ayyaannara borojje ikkinota huwatino. Ikkirono, ammanaminohu Yihudu manni lawishshaho, Daanieelinna sasu miillasi Baabiloonete manni faale dihaꞌrino. (Dan. 1:6, 8, 12; 3:16-18) Daanieelinna miillasi Seekkannonsa Magano Yihowa calla magansiꞌrate murcidhino. Qoleno coyi heddino gede ikkinonsa. Daanieeli heeshshosi diro woꞌma Baabiloonete heeꞌrino yaa dandiinanni; ikkirono Maganu sokkaanchi iso “Maganu lowo geeshsha baxannohe” yiinosi.—Dan. 10:11, 19.

² Dora ganannohu dora loowe hasiꞌrino sona afiꞌrino uduunnicho loosa dandaanno. Yannankera halaalaancho Magano magansiꞌranno manni Yihowa Kalqete Alame Giddo Aliidiha ikkinota, hattono mannanna daga seekke biddi assate silxaane noosita huwatino. (Ermiyaasi 18:6 nabbawi.) Qoleno Maganu ninke mitto mittonka seekke biddi assate silxaane noosi. Ikkollana, mito coye uminkenni doodhate qoosso uyinonketa hedanno; hattono uminke fajjonni isira maahoyye yine gallammora hasiꞌranno. Konninni aanchine Maganu seekke biddi assannonke yannara isi angara shaqqadu dori gede ikka dandiineemmohu  hiittoonniitiro afate sase coyibba laꞌneemmo; insano: (1) Maganu amaalannonke amaale macciishsha qarra ikkitannonke gede assitanno akatta hooꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti? (2) Shaqqadu dori gede ikkineemmonna Maganoho maahoyye yine galleemmo gede kaaꞌlitannonke akatta lossiꞌra dandiineemmohu ma garinniiti? (3) Kiristaanu anninna ama oosonsa qajeelsanno yannara Maganu yaannonsare macciishsha dandaannohu hiittoonniiti?

3. Wodaninke hajajama giwanno gede assitanno akatta hiikkuriiti? Lawishsha kuli.

³ Lawishsha 4:23 togo yitanno: “Wodanu heeshshote buichootina, woꞌmunkunni roorsite iso agadhi.” Wodaninke hajajama giwanno gede assitannota hiikkuri akata hooꞌla hasiissannonke? Kuri akatta giddo mite naaxxa, cubbo loosa roso assiꞌratenna ammana hoogate. Kuri akatta hajajama gimbanni gede assitanno. (Dan. 5:1, 20; Ibi. 3:13, 18, 19) Yihudu Nugusi Ooziya naaxxino. (2 Duduwo 26:3-5, 16-21 nabbawi.) Umi qara Ooziya, “Kaaliiqi baxanno coye assino;” hattono Maganoho “ammaname heeꞌrino.” Ikkollana, isira jawaante uyinosihu Magano ikkirono “gedensaanni hajajamannokkiha ikkino.” Wole agurina isi hixaana giirara Qullaawu Minira eino; konne looso loosate qoosso afiꞌrinohu kakkalaano ikkinoho Aarooni sircho callaho. Hakkiinni kakkalaano tenne assannokki gede kultusita Ooziya hanqe bilicci yiino. Tini mayi qarra abbitusiyya? Isi Maganu anganni shollishanno garinni ‘uwino’; hattono dhiigu dhibbinni amadame heeꞌre reyino.—Law. 16:8.

4, 5. Naaxxa qeeꞌla hooga mayi qarra abbitanno? Woꞌnaalsha kuli.

⁴ Naaxxa gargadha hoongummoro uminke daafira “hasiisannohunni aleenni” hendeemmoha, wole agurina Qullaawa Borro amaale nafa macciishsha gimbeemmoha ikkara dandaanno. (Rom. 12:3; Law. 29:1) Hanni songote cimeessa ikkinohu Jiimi lawishsha laꞌno; isira wole cimeeyye ledo songote hajo daafira coyi kawa kaꞌꞌaa higinosi. Jiimi togo yiino: “Insa baxillaano ikkitinokkita kulensa cimeeyyete gambooshshe agure haꞌrummo.” Isi lewu agani gedensaanni, wole qooxeessaho noo songo haꞌrino; ikkirono marinowa cimeessa ikke didooramino. Isi togo yiino: “Lowo geeshsha giiramummo. Ani gara ikkoommota quwa sae hedoommohura halaalu mininni fulummo.” Jiimi halaalu mininni fule tonne diro keeshshino. Gedensaanni isi togo yee coyiꞌrino: “Naaxxaꞌya gawajjitinoe; hattono, ikkino coyira Yihowa bushiisha hanafummo. Lowo diro roduuwu dagge hasaawisate woꞌnaaltinoha ikkirono insa uyitannoe kaaꞌlo adha giwoommo.”

⁵ Jiimi woꞌnaalshi, naaxxa ninke assineemmori gara ikkinohu gede assine hende kaajjadu dori gede ikkineemmo gede assitannonketa leellishanno. (Erm. 17:9) Jiimi togo yiino: “Wolu manni gara ikkinokkihu gede asse heda agura qarra ikkitinoe.” Ayyaanaamittete rodiikki koffi asseennahe woy alba songote giddo noohe qoosso hoogge dadillootto woti no? Ikkina, hatte yannara maa assitto? Naaxxa qeeltuhenso, rodiikki ledo salaame kalaqqe Yihowara ammanante heeꞌra hasiꞌrattota leellishitto?—Faarso 119:165; Efesooni Sokka 4:32 nabbawi.

6. Cubbo loosa roso assiꞌra mayi qarra abbitanno?

⁶ Cubbo loosa roso assiꞌra woy mannu afikkinni cubbo loosa Maganu aannonke amaale macciishsha gimbeemmo gede assitankera dandiitanno. Hakkunni gedensaanni cubbo loosa shoturi gede assine laꞌneemmo. Mittu rodii alba gara ikkinokkire assa roso assiꞌri yannara wodanisi biꞌree gede assitooti yaannosikkita coyiꞌrino. (Ros. 8:11) Alba teeda baꞌino misilla laꞌꞌate rosichi noosi rodii gedensoonni togo yee coyiꞌrino: “Songote cimeeyye loossanno soꞌro xinqisiisireemmoha ikkummo.” Kuni assooti ayyaanaamittesi gawajjino. Yannate gedensaanni, assootisi xawo fulino; hattono cimeeyye baasa kaaꞌlitinosi. Ninke baalinkera guuntete xeꞌne noonketi egennantinote. Ikkollana, soꞌro xinqisiisiꞌneemmoha woy Yihowa  maaro xaꞌmira agurre assinoommori gara ikkinota leellishate sharrammeemmoha ikkiro, wodaninke hajajama giwa hanafino yaate.

7, 8. (a) Hundi Israeele lawishshi, ammana hooga hajajammannikki gede assitannota leellishannohu hiittoonniiti? (b) Ninke insa lawishshinni maa ronseemmo?

⁷ Maganu Gibitsetenni gatise fushshinonsari Israeelete daga lawishshi, ammana hooga wodaninke hajajama giwanno gede assitannota leellishanno. Hakkawaro heeꞌrinohu Israeelete manni, Maganu insara yee lowo geeshsha dhagge ikkitannota batinye maalale loosanna laino. Ikkollana, tini daga Hexxote Gobba eate gambisse heedhe ammana noonsakkire ikkitino. Yihowa addaxxa agurte, shashanna Musera gunguntannore ikkitino. Wole agurina, alba borojje ikkite heedhinote Gibitsete gobba wirro higa nafa hasidhino. Tini Yihowa lowo geeshsha dadillissinosi. Isi “Kuni manni ane mishannoehu mamari geeshshaati?” yiino. (Kir. 14:1-4, 11; Far. 78:40, 41) Hatti ilama wodaninsa hajajamannokkiha ikkinohuranna ammana hoogginonsahura halalla gooffino.

⁸ Haaro alame gambisse noote tenne yannara ammananke fonqolanno coyi tuncu yaannonke. Hakko daafira jawaata ammana noonkeronna teꞌee layiꞌra hasiissannonke. Lawishshaho, Yesuusi Maatewoosi 6:33 aana coyiꞌrinore ma garinni laꞌneemmoro heda dandiineemmo. Ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Heeshshoꞌya giddo balaxisiiseemmo coyinna doodheemmo doorshi Yesuusi coyiꞌrinori halaale ikkinota ammaneemmota leellishannoho? Woxe lexxate yee gambooshshe woy qanchu soqqansho hoseemmo? Looseemmo loosi lowo yanna adhanni nooeta afummoro maa asseemmo? Alame faalese haꞌreemmo gede assitaera woy halaalu mininni fushshitaera wodheemmo?’

9. Ammananke ganyine layiꞌra hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Hanni Qullaawu Maxaafi hoshshate daafira, bohate daafiranna boohaarshu daafira aanno biddishsha lashshi assinohu Yihowa soqqamaanchire hedi. Ateneeto, ‘Anera togoo coyi tuncu yiiero ma asseemmo?’ yite xaꞌmi. Hajajama giwate akati giddonke rumuxxanni noota anfummoro ranke ammananke layiꞌra hasiissannonke. Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Ammaꞌnatenni kaajjitine heeꞌraꞌne buuxate kiꞌnenee qonqolchitine laꞌe; kiꞌnenee fonqoltine laꞌe.” (2 Qor. 13:5) Maganu Qaale horoonsiꞌne hendeemmo gara ganyine layiꞌra hasiissannonke.

10. Yihowa angara shaqqadu dori gede ikkate mayi kaaꞌlannonke?

¹⁰ Maganu qixxeessinonke qixxaawo lawishshaho, Qullaawu Maxaafi, Kiristaanu songonna qanchu soqqansho doru gede shaqqadda ikkate kaaꞌlitannonke. Wayi dora shaqqishannonte gede Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawanna hiincano Yihowa anga shaqqadu dori gede ikkate kaaꞌlitannonke. Yihowa Israeelete nugussara Maganu Higge amadino maxaafa galchine uyinansaranna insa barru baala nabbabbara hajajino. (Mar. 17:18, 19) Yesuusi soqqamaasineno Qullaawa Borro nabbawanna hiinca soqqanshote kaaꞌlitannonsata huwattino. Insa borronsa giddonna sabbakkanno yannara Ibirayisxete Afiita Qullaawa Borro duucha higge qummi assitino; hattono sabbakkanno manni tenne assara jawaachishshino. (Soq. 17:11) Xaa yannara Maganu Qaale barru baala nabbawanna huuccatto assiꞌne hiinca afidhino hoꞌro ninkerano goꞌlitinota diꞌꞌikkitino. (1 Xim. 4:15) Tenne assanke Yihowa albaanni umonke heeshshi assineemmonna isi angara shaqqadu dori gede ikkate kaaꞌlitannonke.

11, 12. Yihowa Kiristaanu songo widoonni mitto mittonke hasiisanno garinni seekke biddi assannonkehu hiittoonniiti? Lawishsha kuli.

¹¹ Yihowa Kiristaanu songo widoonni mitto mittonke hasiisanno garinni seekke biddi assannonke. Aleenni kullihu Jiimi mittu cimeessi kaaꞌlinosi kaaꞌlonni hedosi biddi assiꞌrino. Jiimi togo yiino: “Isi assoommorira diwoqasinoe woy dibushiishinoe. Hatteentenni, isi garu lao noosita leellishino; hattono ane kaaꞌlate lowo geeshsha hasiꞌrino.” Sasu agani gedensaanni kuni  cimeessi, Jiimi songote gambooshshe daara koyisinosi. Jiimi lede togo yiino: “Songo anga fante haadhinoe. Hattono baxillinsa songonniwa higeemmo gede assinoe. Illachisha hasiissannoehu ane hedo aana calla ikkitinokkiti leeltue. Roduuwunna ayyaanaamittetenni jawaatte heedhinoti muxxe minaamaꞌya kaaꞌlitinoe kaaꞌlo gale hose ayyaanaamittetenni jawaateemmo gede assitinoe. Qoleno, ‘Yihowara Koꞌmitinoonte’ nna ‘Yihowara Ammanantine Soqqamme’ yitannoti Bocaasa 15, 1992 (Amaaru Afoo) Agarooshshu Shae aana fultino birxichuwano lowo geeshsha jawaachishshinoe.”

¹² Yannate gedensaanni Jiimi galagale songote cimeessa ikke shoomamino. Isi hatte yannanni kayise, wole roduuwa isira tuncu yiinosi gedee fonqolo qeele saꞌꞌannonna galagale ayyaanaamittetenni jawaatanno gede kaaꞌlanno. Jeefote isi togo yiino: “Anera hakkawaro Yihowa ledo danchu jaaloomi nooeha lawannoe; coyi kayinni dihattooti. Naaxxa roore hasiissanno coyibba aana illachisheemmokki gede ballissaeranna wolu manni soꞌro xinqisiisiꞌreemmo gede assitaera wodhe aguraꞌya gaabbissannoe.”—1 Qor. 10:12.

13. Soqqammeemmo yannara hiikkuri akatta lossiꞌra dandiineemmo? Tini maaho kaaꞌlitanno?

¹³ Qanchu soqqansho dancha akatta lossiꞌrate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti? Dancha duduwo mannaho kula umonke heeshshi assate akatanna babbaxxitinota Maganu ayyaani gumi akatta lossiꞌrate kaaꞌlitannonke. (Gal. 5:22, 23) Hanni soqqansho lossiꞌratto gede kaaꞌlitinohe akatta hedi. Kiristoosite gedee akatta heedhunkero sabbankeemmo sokka gaamaarsitanno; tini qolte sabbankeemmo manni hedonsa biddi assiꞌranno gede assitara dandiitanno. Hanni mitto lawishsha laꞌno; Awustiraaliyaho lame Yihowa Farciꞌraasine gara ikkinokkire coyidhino mancho ayirrinyunni macciishshitino.  Ikkollana, yannate gedensaanni, tini mancho hakkawari ikkitose gaabbisseennase sinu biirora sokka borreessitino. Borreessitino sokka giddo gama togo yitanno: “Kuri cincannonna umonsa heeshshi assannori lamunku mannira hanqe coyiꞌrommahuranna gara ikkinokkire assoommansahura maaro xaꞌmiꞌreemma. Maganu Qaale rosiisanni noohu kuri lamunku mannira albanni uurre hakko garinni insa oofe haꞌrisaꞌya gowwimmate.” Kuri roduuwi hatte yannara shiima geeshsha nafa hanqoommero tini mancho tenne sokka borreessitanno? Hatto ikka hoogara dandaanno! Ee, soqqanshonke ninkerano wolu mannirano lowo geeshsha kaaꞌlitanno!

14. Annuwunna amuuwu oosonsa qajeelsanno yannara dancha guma afiꞌrate maa assa hasiissannonsa?

¹⁴ Batinyu qaaqquulli rosa hasiꞌranno; hattono naaxxate yinannire diafino. (Mat. 18:1-4) Konnira, worbu annuwinna amuuwi qaaqquullu anje heeꞌreenna halaalu surrensanna wodaninsa giddo qaꞌmiꞌranno gedenna halaale baxanno gede assa dandaanno. (2 Xim. 3:14, 15) Tenne assate, annuwunna amuuwu balaxe halaalu uminsa wodani giddo qaꞌmiꞌranno gede assanna heeshshonsa giddo halaale seekke cuꞌmira hasiissannonsati egennantinote. Annuwunna amuuwu tenne assannoha ikkiro qaaqquullinsa halaale afannoha calla ikkikkinni halaale baxannore ikkanno. Qoleno, annuwinsanna amuuwinsa amaale Yihowa baxille leellishannori gede asse laꞌꞌanno.

15, 16. Annunna ama beettinsa bohamanno yannara Magano addaxxannota leellisha dandaannohu hiittoonniiti?

¹⁵ Mitu qaaqquulli halaalu mine lophinoha ikkirono yannate gedensaanni halaalu mininni fulanno woy bohamanno; tini maate lowo geeshsha dadillissanno. Mitte Wodiidi Afirikira heedhanno rodoo togo yitino: “Rodiiꞌya bohami yannara reyinoha lawinoe. Tini lowo geeshsha dadillissinoe!” Ise, hattono annisenna amase maa assiyya? Insa Maganu Qaali giddo noo biddishsha harunsino. (1 Qorontoosi 5:11, 13 nabbawi.) Anninsanna amansa togo yiino: “Mitto coye Maganu hedo garinni assa dancha guma abbitannota anfoommohura Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsate murciꞌnoommo. Bohama Maganu seejjo gede assine laꞌnoommo; hattono Yihowa seejjannohu baxillunni ikkinotanna quwa saꞌꞌannokkita anfoommo. Hakko daafira, beettinke ledo xaadissannonketi lowo geeshsha hasiissannote maatete haja callate.”

¹⁶ Beettinsara mayi macciishshamisiyya? Gedensoonni isi togo yiino: “Maateꞌya gibbannoekkita afoommo; insa tenne assinohu Yihowaranna dirijjitesira hajajamate yeeti.” Isi lede togo yiino: “Yihowa kaaꞌlannoꞌnenna maarannoꞌne gede huuccidhinara xixxiimbanniꞌne yannara isi mageeshshi geeshsha hasiisannoꞌnero huwattinanni.” Kuni beetti maaro ei yannara maate mageeshshi geeshsha hagiidhitinoro hanni hedi! Ee, assineemmo coyi baalunkunni Maganu yaannonkere seekkine macciishshineemmoha ikkiro dancha guma afiꞌneemmo.—Law. 3:5, 6; 28:26.

17. Heeshshonke woꞌmantenni Yihowara maahoyye yine gala hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assanke kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁷ Himanaanchu Isayaasi Baabiloonete noohu Yihudu manni maaro eannotanna togo yee coyiꞌrannota balaxe himanino: “Kaaliiqa ati ninkera annankeeti; ninke bushshaho. Seekkoottonkehu ateeti; ati angakkinni kalaqoottonke.” Hakkiinni insa togo yee eeggifatannota coyiꞌrino: “Cubbonke hegere geeshsha giddo amaddooti; ninke baalunku mannakkiitina mararinke.” (Isa. 64:8, 9) Ninkeno hakko garinni heeshshonke woꞌmantenni Maganoho maahoyye yine galleemmoha ikkiro, isi himanaancho Daanieeli lowo geeshsha baxinte gede ninkeno baxannonke. Ee, Yihowa barrunni mitto barra guuta “Maganu ooso” ikkine albasiinni uurra dandiineemmo gede, Qaalisi, qullaawu ayyaanisinna dirijjitesi widoonni ayewoteno seekke biddi assannonke.—Rom. 8:21.