Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

HEESHSHOTE XAGGE

“Xa Soqqansho Lowo Geeshsha Baxeemma!”

“Xa Soqqansho Lowo Geeshsha Baxeemma!”

LOPHOOMMAHU Niwuzilaandete wodiidi giddichora Balkiluuta yinanni katamiraati. Anje noomma yannara Yihowano halaaleno lowo geya baxeemma. Gambooshshe haˈra hagiirsiissannoe; qoleno songote giddo beˈe yuummakkinni hagiirrunni heeˈreemma. Kalaqamaˈya huta ikkummarono, lamalate kiiro soqqansho fula baxeemma. Ledoˈya rossannoriranna wolootaho sabbaka diwaajjeemma. Yihowa Farciˈraasincho ikkaˈyanni tashshi yaannoe; tonaa mitto diro ikkieta heeshshoˈya Yihowara sayise uyumma.

HAGIIRRIˈYA BAI

Tonaa sasu diri balla ikkieta, Yihowa ledo nooe jaaloomi baˈˈanni haˈri. Rosu mini jaallaˈya baxxuta ikkitanna anera kayi gate baˈˈanni nooeri nooha lawie. ‘Anniˈyanna amaˈya ea fula hoˈlinoe, Kiristaanu heeˈranno heeshshono duhaho’ yee hedoomma. Yihowa nooha ikkinota horo huluullamoommakkiha ikkirono, ayyaanaamitteˈya kayi shoshshogitino.

Ikkollana qiiddino yinannieta giwoomma daafira, yinoomme yaate geeshshira calla Yihowara soqqameemma. Soqqansho fuleemma woyite horo qixxaaweemmakki daafira, mannu ledo hasaawa hanafanna sufa qarra ikkitue. Konnira soqqanshoˈya gumiweelonna hagiirru nookkita ikkitu; tini qolte soqqansho roore giwissannoe gede assitino. ‘Mannu isi agurikkinni lamalatenna aganu kiiro soqqamanni noohu hiitto ikkeeti?’ yee hedumma.

Tonaa lamala diro ikkieta, mittuno hoolannoehu nookkiha hasiˈrummata ikka halchumma. Konnira uduunneˈya gamba assiˈre fule Awustiraaliya haˈrumma. Anniˈyanna amaˈya tennera baasa xissiisiˈrino. Ane haˈra yaachishshinonsaha ikkirono, ayyaanaamittete coye assa diagurtanno yee hedino.

Awustiraaliya haˈrummati isinni ayyaanaamittetenni roore shoshshoggumma. Gambooshshe hosa hanafumma. Anente gede techo gambooshshe dagge gaˈa kayinni hashshi kilawe hadhe agganni sirba baxxanno wedellootiwa aana hanafumma. Hakkawarita qaageemma woyite, mitte lekka halaalu mine, mitte lekka kayinni alamete giddo wore noommata huwatoomma; mereeroho makkaraaroomma.

HEDEWEELCHO ROSOOMMAHA KAAJJA ROSO

Lame diro meddi yitanno yanna gedensaanni xaadoommati mitte rodoo hedoommakki garinni, heeshshoˈya layiˈreemma gede assitinoe. Mine assiˈnoommokkiri onte roduuwi mitteenni heeˈneemmo; woradu aliidi laˈˈaanchonna minaamasi Taamara minenke wosinsinummo. Minaannise songote looso loosanno woyite, Taamara ninke ledo hasaabbanninna osoˈlitanni yanna sayissanno. Tini lowo geya baxissinoe. Ise arshotenna ruxxi yinikkinni shinqannite. ‘Ayyaanaamittete loosi batiˈrinosi manchino togo haariimanni godoˈlanno yaate?’ yee dhagge assiˈrumma.

Taamara chaachaarate. Halaalenna soqqansho baxxanno gari wolootuno baxxanno gede assannoho. Ise Yihowara woˈma giddonni soqqantanno daafira hagiirraamete; ani kayi yinoomme yaate geeshshira calla soqqameemma daafira hagiirraame diˈˈikkoomma. Dancha akattasenna addinta hagiirraame ikkase aneno lowo geeshsha kaaˈlitinoe. Ise lawishshi, mitto kaajja ikkinoha Qullaawu Maxaafi halaale huwateemma gede assinoe: Yihowa ninke baalunku ‘hagiidhinanni’ soqqammammosira hasiˈranno.—Far. 100:2.

SOQQANSHOTE NOOE BAXILLI WIRRO QITIITI

Taamara gede anino hagiirraame ikka hasiˈroomma; kayi hagiirraame ikkate lowo coye biddi assiˈra hasiissinoe. Tennera lowo yanna hasiissinoeha ikkirono, gedensoonni mito coye biddi assiˈra hanafumma. Soqqansho qixxaawe fulanna sae sae kaaˈlaancho suwisaancho ikke soqqama hanafumma. Tini waajja qeeˈleemma gedenna worba ikkeemma gede kaaˈlitinoe. Soqqanshonniwa albinni roore Qullaawa Maxaafa horoonsiˈraˈya roore hagiidheemma gede assitinoe. Shiima yanna gedensaanni, aganu kiiro kaaˈlaancho suwisaancho ikke soqqama hanafumma.

Yihowara hagiirrunninna woˈma giddonni soqqantannori baalante dumera noo roduuwiwa aana hanafumma. Insa lawishshi balaxisiisa hasiissannoere hedeemma gedenna ayyaanaamittete coye assate rosichi heeˈrannoe gede assiˈrate kaaˈlinoe. Soqqansho albinni roore baxa hanafumma; gedensoonni woˈma yanna suwisaancho ikkumma. Lowo diri gedensaanni, songote giddo hagiirrunni beˈe yuummakkinni heeˈra hanafumma.

WOˈMANKA WOYITE LEDOˈYA SOQQAMANNO SUWISAANCHO AFIˈRUMMA

Mittu diri gedensaanni, Aleksi yinannihu Yihowanna soqqansho baxannohu shaqqadu rodii ledo egennamumma. Isi hatte yannara songote soqqamaanchooti; qoleno suwisaancho ikkinku lee dirooti. Aleksi sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre Malaawi gobbara mite yanna geeshsha soqqamino. Isi hakkiicho xaadinori misiyoone ikkite soqqantanno roduuwi dancha lawishsha ikkitinosi, hattono Maganu Mangiste balaxisiisa agurannokki gede jawaachishshinosi.

Aleksinna ani 2003nni adhammummo; hatte yannanni kayinse mitteenni woˈma yanna soqqansho soqqammanni heeˈnoommo. Lowoha kaajja roso ronsoommo; Yihowano duucha doogganni maassiˈrinonke.

YIHOWA LEDE LEDE MAASSIˈRINONKE

Timoori-Leetse gobbara Gileeno yinanniwa soqqammanni heeˈnoommo

Hakkiinni 2009nni, Indooneezhiyu giddichora noote Timoori-Leesti yinannite shiima gobbara misiyoone ikkine soqqammeemmo gede sonkinke. Hatte yannara masano mansoommo, hagiidhano hagiidhinoommo. Ontu agani gedensaanni, Timoori-Leestiha qara katama Dili haˈnummo.

Hakko heeˈnoommo heeshsho alba heeˈneemmo heeshshonni baxxitinote. Hakkiicho haaro budenna qaale, hattono inte egenninoommokki sagalenna hakkiicho heeˈnanni gara rosa hasiissinonke. Soqqanshonniwa duucha woyite, buximanna gadadu amadinohu, hattono gari roso rosinokki manninni xaandeemmo. Qoleno olunna gaancunni kainohunni gawajjaminohanna xissiisiˈrinoha lowo manna xaandoommo. *

Hakkiicho soqqansho lowo geeshsha hagiirsiissanno! Lawishshaho mitte hige, Maariya * yinannite 13 diro ikkannosete dadillaame qaaqqonni xaadoomma. Ise boodu diri albaanni ama shiidhino; qoleno annisenni hakkeya dixaaddanno. Ise dumera noo oosonte gede, Maariyarano ragu tunsinose. Mitte higge ise giddoseta wiˈlitanni kuˈlitinoeta qaageemma. Ikkollana, hatte yannara ise coyidhanno qaale hakkeya rosoommakki daafira, yitannori dileellinoe. Yihowa ise jawaachisha dandeemma gede kaaˈlaera huucciˈre kae, mite sheshifachishshanno qummeeshshuwa nabbawummase. Boodu diri giddo halaalu Maariya akata, ikkitonna heeshsho soorre biddi assanna laoomma. Maariya cuuantino; qoleno xa ise umisera Qullaawa Maxaafa xiinxallissanno manni noose. Maariya halaˈlado ayyaanaamittete maate afidhino; hattono tini maate lowo geya baxxannoseta affino.

Yihowa Timoori-Leesti gobbara loonsanni heeˈnoonniha sabbakate looso maassiˈranni no. Rooru roduuwi cuuantinohu saihu tonnu diri giddo ikkirono, insa giddo batinyu suwisaano, songote soqqamaanonna cimeeyye ikkite soqqantanni no. Wolootu kayinni tirote looso loonsanni biirora qooxeessu qaalinni ayyaanaamittete sagale qixxeessinanni gede kaaˈlitanni no. Insa gambooshshunniwa faarsitanna, muushshi yitanna hattono ayyaanaamittetenni lophitanna laeemma woyite tashshi yaannoe!

Aleksi ledo manna Qaagooshshu Ayyaanira koyisate xeertote noo qoqqowo haˈnanni heeˈnoommo

TENNE SAˈINOTI HAGIIRSIISSANNO HEESHSHO DINO!

Timoori-Leeste gobbara heeˈneemmo heeshsho Awustiraaliyaho heeˈneemmo heeshshonni baxxitinote; kayinni tenne saˈinoti hagiirsiissanno heeshsho dino. Mito woyite makeenunni moola qulxuˈmenna akaakilte hogophe dikko haˈranno manni ledo cifamme haˈneemmo. Wole yannara qole, Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmohu mitu mannihu mininsa ruukkashshohonna iibbillu batiˈrinoho; qoleno ishininohonna lukkuwu kawa kaˈaa fulannoho. Ikkollana fonqolo ikkannori heeˈrirono duucha woyite, ‘Tini baxissanno heeshshooti!’ yee hedeemma.

Soqqammeemmo qoqqowo haˈnanni heeˈnoommo

Anniˈyanna amaˈya anera Yihowa daafira rosiisatenna qarrissannote wedellichimmate yannara nafa ane kaaˈlate dandiire baala assino daafira galaxxeemmansa. Lawishsha 22:6 yitannori gara ikkinota umiˈya heeshshonni laoomma. Anniˈyanna amaˈya anenna Aleksi lowo geeshsha naadannonke; hattono Yihowara soqqammanna laˈˈanno woyite lowo geya hagiidhanno. Xa 2016 kayinse Awustiraaleezhiyunnite sinu biiro hunda woradu aliidi laˈˈaano ikkine soqqammanni heeˈnoommo.

Timoori gobba qaaqquullira Kaalebinna Soofiya viidiyo leellinshanni heeˈnoommo

Alba soqqansho hagiirsiissannoekkita hedeemma woyite dhagge assiˈreemma. Xa soqqansho lowo geya baxeemma! Heeshshonke giddo iillannonke qarri ikkihano ikkiro, addu hagiirre afiˈneemmohu Yihowara woˈmu wodaninni soqqammummoro calla ikkinota huwatoomma. Aleksi ledo Yihowara soqqamoommahu saihu 18 diri, heeshshoˈya giddo woˈmunku woyitinni roore hagiirraame ikkoommaho. Faarsaasinchu Daawiti, Yihowa daafira coyiˈrinori halaale ikkinota xa huwatoomma; isi togo yiino: “Ate addaxxitannorira baalaho kayinni tashshi yaannonsa; . . . baxxannohere baala agarattonsa; insano woˈmanka woyite hagiidhitanno.”—Far. 5:11.

Togoohu joogu mannira Qullaawa Maxaafa xiinxallisa lowo geeshsha hagiirsiissanno!

^ GUFO 21 Timoori-Leestete gobbara 1975 kayise mannu poletiku wolapho afiˈrate lemuu diri geeshsha olamino.

^ GUFO 22 Suˈma soorrinoonni.