Ilamoommohu 1948 Nayijeeriyaho wodiidi galchimira noohu shiimu qachiraati. Hatte yannara anniꞌyahu maaꞌnu rodii Musxafinna bayiru rodiiꞌya Wahaabi cuuante Yihowa Farciꞌraasine ikkite no. Anniꞌya reyinohu ani honsu dirihu heeꞌreennaati. Lowo geeshsha xissiisiꞌroommo. Rodiiꞌya Wahaabi anniꞌya reyotenni kaeenna galagalle xaandeemmota kulie. Tini sheshifachishshanno hedo Qullaawa Maxaafa xiinxalleemmo gede assitinoe. Hakkiinni 1963 cuuamummo. Wolootu sasu roduuwiꞌyano cuuantino.

Hakkiinni 1965 Laagoosi heeꞌrannohu bayiru rodiiꞌyawa haꞌrummo; hakkiicho Igiboobi yinanni songora noori woꞌma yanna suwisaano ledo jaalla ikkinoommo. Insa hagiirraamma ikkitinotanna Yihowara diinaggaabbe soqqantanno gara laꞌꞌaꞌya anino Arfaasa 1968, suwisaancho ikkeemmo gede assitinoe.

Beeteelete soqqamannohu Alberti Olugibeebi yinanni rodii wedella gamba asse Nayijeeriyaho Aliyyeenni baxxitino suwisaano hasiissannota kulinke. Hakkawaro roduu Olugibeebi iibbado giddonni coyiꞌrinore xaa geeshsha dihaweemmo. Isi, “Kiꞌne wedellaho, yannaꞌnenna wolqaꞌne horoonsidhine Yihowara soqqama dandiitinanni. Loossinannihu  lowo loosi no!” yiinonke. Hakkiinni umisi fajjonni isonooto shiqishinohu masaalaanchu Isayyaasi lawishsha harunsate quqquxamoommo daafira forme wonshummo.—Isa. 6:8.

Onkoleessa 1968nni Nayijeeriyaho Aliyyeenni noohu Kano yinanni katamira baxxino suwisaancho ikke soqqameemmo gede gaammie. Hatti yanna 1967-1970 geeshsha Nayijeeriyaho mannu mimmitu ledo olamanni keeshshinote; kuni oli Nayijeeriyaho Aliyyeenni lowo reyonna shetto abbino hattono gedensaanni soojjaati Nayijeeri geeshsha iillino. Mittu rodii qarru iillaera hasiꞌrinokki daafira Aliyye Nayijeeriya haꞌreemmokki gede kulinoe. Ani kayinni togo yoommosi, “Anera hedootto daafira galateemmohe. Kayinni Yihowa konne looso loosammora hasiꞌrannoha ikkiro isi ane ledo ikkannota dihuluullameemmo.”

Kano katama olu lowo geeshsha gawajjino. Mannu mimmitu ledo olama kuni jawu katami umo lekkicho baꞌꞌanno gede assitino. Soqqansho fulleemmo woyite mito woyite olu yannara shinoonni manni reeshsha laꞌneemmo. Kano katamira batinye songuwa nooha ikkirono roore halashshaano hakko kataminni fulte xooqqino. Hakkiicho 15 ikkitanno halashshaano calla gattino; insa waajjitino hattono hexxo mudhitino. Aninna wolu ontu baxxitino suwisaano hakkira marrummota kuri roduuwi baasa hagiidhitino. Insa jawaachinshoommonsa daafira sheshifattino. Qoleno ayyaanaamittete coye assa hanaffanno gede, qanchu soqqansho rippoorte qoltanno gedenna sinu biiro borro sokkannonsa gede hajaccitara jawaachinshoommonsa.

Baxxitino suwisaano ikkinoommori Hawuusa Afoo rosa hananfummo. Maganu Gashshooti sokka uminsa afiinni kullummota batinyu manni macciishshinonke. Ikkirono hakko qoqqowira egennantino ammaꞌno harunsanno manni sabbankeemmota baxannokki daafira lowo geeshsha qoropha hasiissinonke. Mitto barra anenna ledoꞌya noo rodoo mitu manchi billawa adhe shorrinonke. Maganu assa gede ranke xoonqe gante fulloommo! Gawajjannori heeꞌrirono Yihowa ‘agarinonke’ hattono halashshaanote kiiro lexxa hanaffino. (Far. 4:8) Xaa yannara Kano noote 11 songora 500 saꞌanno halashshaano no.

Kano boode agana soqqammummohu gedensaanni Woxawaajje 1968 lame baxxitino suwisaano ledo Nijerihu qaru katamira Niyameyi soqqammeemmo gede sonkinke. Mulenni galchimi Afirikira nooti Nijeri lowo geeshsha iibbitanno gobba ikkitinota huwantummo. Iibbille dandiine heeꞌneemmotano agurranna hatte gobbara coyiꞌnanniha qara afoo yaano Faransayete Afoo rosa hasiissinonke. Kuni baalu qarri heeꞌrirono Yihowa addaxxinoommo hattono hakko heedhannori shiima halashshaano ledo sabbaka hananfoommo. Shiima yanna giddo calla Niyameyira noohu nabbawa dandaannohu rooru manni “Hegere Heeshshowa Massanno Halaale” yaannoha Qullaawa Maxaafa xiinxallisate horoonsiꞌneemmo maxaafa adhino. Mannu konne maxaafa adhate ninke heeꞌnoommowa nafa hasanni daanno!

Mulenni hatte gobba gashshaano Yihowa Farciꞌraasine baxxannokkita wodanchinummo. Maaja 1969 hatte gobbara mite yine woradu gambooshshe assiꞌrate gamba yinummo; konne gambooshshe 20 ikkanno manni dayino. Hakko gambooshshiwa lame halashshaano cuuantannota quqquxamme agadhine heeꞌnoommo. Ikkirono umi barra polise dagge gambooshshe assiꞌneemmota hooltu. Insa baxxitino suwisaanonna woradu aliidi laꞌꞌaancho polisete xaawa haadhe hadhino. Insa qortunkehu gedensaanni layinki barra galagalle marreemmo gede kultinonke. Gashshaano qarra iillishshankera dandiitanno yine hendoommo daafira, kuri halashshaanora cuuamaanote shiqqanno lallawo roduuwu mine shiqqanno gede assinoommo; hattono insa lagaho mannu afikkinni cuuꞌnoonni.

Shiima lamala gedensoonni gashshootu anenna woloota onte baxxitino suwisaano hatte gobbanni fulleemmo gede hajajinke. Insa 48 saate giddo hatte gobbanni fulleemmo gede hajajjinonke; qoleno hatte gobbanni fulate baalankare qixxeessiꞌneemmori ninkeeti. Hakkiinni maahoyye yine fulle Nayijeeriyunnita sinu biiro haꞌnummo; hakkiicho wole looso uyinoonninke.

Nayijeeriyaho Orsunbaari yinanni qooxeessira soqqameemmo gede gaammie; hakkiicho heedhannote shiima gaamo ledo soqqame dancha guma afiꞌroommo. Lewu agani gedensaanni sinu biiro ani callu galagale Nijeri haꞌreemmo gede koyissue. Umi qara masoommo hattono waajjoommo; kayinni hatte gobbara heedhanno roduuwi ledo galagale xaadate quqquxamoommo!

Galagale Niyameyi haꞌrummo. Hakkira iillummohunni layinki barra Nayijeeriyunni haꞌrinohu mittu daddalaanchinni xaadummo; isi Yihowa Farciꞌraasincho ikkoommota afe Qullaawu Maxaafi daafira xaꞌmie. Iso Qullaawa Maxaafa xiinxallisa hanafummo; hakkiinni isi sijaaranna ago aga aguriti cuuamino. Hakko heedhanno roduuwi ledo Nijeri gobbara addi addi qooxeessira sabbakoommo. Qoleno lowo diri gedensaanni hakko heeꞌranno manni halaale macciishshe adhanna lae hagiidhoommo. Umo hatte gobba haꞌrummo yannara nooti halashshaanote kiiro 31te; hatte gobbanni fulummo yannara noo halashshaano kiiro kayinni 69 ikkitino.

Gedensoonni 1977 jeefora qajeelshaho galagale Nayijeeriya dawummo. Sase lamala qajeelsi gedensaanni sinu komite qineessaanchi roduu Malkolmi Viigo Seraa Liyoonenniti sinu biiro sokkinota borrote sokka nabbawie. Roduuwu Giini gobbara woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamanno gede dancha ordu fayyimma noosiha, seenne adhinokkiha, Ingilizetenna Faransayete afoo coyiꞌrannoha suwisaancho rodoo hasidhanni no. Roduu Viigo ane qajeelsinoonniehu konni loosira ikkinota kulie. Isi kuni loosi shota ikkinokkita xawise kulinoe. Isi “Hakkiira haꞌra doodhattora albaanni seekkite hedi” yee amaalinoe. Hakkiinni ani bayichonko, “Soyinoehu Yihowa ikki geeshsha haꞌreemmo” yee qolummosi.

Hakkiinni Seraa Liyoone haꞌre sinu biirora noo roduuwi ledo xaadummo. Mittu sinu biiro komite miili “Giini gobbara loonsannihu Maganu Gashshooti loosi daafira hakkeeshsha anfoommori dino” yiie. Qooxeessinsara noote Giini gobbaha sabbakate looso massaggannori Seraa Liyoonennita sinu biiro ikkiturono, Giini gobbati poletiku ikkito busha ikkitino daafira roduuwu hatte gobbara heedhanno halashshaano ledo xaada didandiitino. Roduuwu Giini gobbara heedhanno halashshaano towaatanno rodoo soyate duucha higge woꞌnaaltinoha ikkirono soya didandiitino. Hakko daafira Giini gobbaha qara katama Konaakiri haꞌre Gashshootu hakko heeꞌreemmo gede fajjaera xaꞌmiꞌreemmo gede sonkie.

Konaakiri iillummoti Nayijeeriyu imbaase haꞌre ambaasaadderichunni xaadummo. Isira Giini gobbara sabbaka hasiꞌreemmota kulummosi. Isi usurraera woy hakkiinni sainore assinaera dandiinanni daafira hakko keeshsha hasiissannoekkita kulie. Hakkiinni “Nayijeeriya higge hakko sabbaki” yiie. Kayinni ani, “Koye heeꞌrate murciꞌroommo” yuummosi. Hakko daafira isi kaaꞌlannoe gede Giini gobba gashshootira borrote sokka borreessi; gashshootuno kaaꞌlinoe.

Mulenni Seraa Liyoonennita sinu biiro haꞌre roduuwaho gashshootu maahoyye yiinoeta kulummonsa. Hakkiinni roduuwu Yihowa kaaꞌlinoe gara macciishshituti lowo geeshsha hagiidhitu. Gashshootu Giini heeꞌreemmo gede fajjinoe!

Hakko daafira 1978 kayise 1989 geeshsha Giininna Seraa Liyoonete woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamoommo; hattono Layibeeriyaho riqiwaancho woradu aliidi laꞌꞌaancho ikke soqqamoommo. Umi qara lowo geeshsha dhiwanni waadinoe. Mito woyite mannu nookkiwa heeꞌreenna dhiwannoe. Kayinni roduuwu ane akimete minira massate dandiiture baala assitino.

Mitte yannara shekkeerenna godowu dhibbi baasa waadinoe. Hakkiinni woyyiehu gedensaanni, roduuwu ane mama madaartannoro hasaabbinota macciishshoommo. Togoohu buutote dhibbi waadierono, uyinoonnie looso agure haꞌrate horo hede diegennoommo. Hattono addunna geedote agarooshshe afiꞌra dandiinannihu reyitinore kayisa dandaanno Maganiwiinni ikkinota addaxxoommo.

Hakkiinni 1988nni umose heeshshi assitannotenna ayyaanaamittete gikki yitinote Dorkaasi yinanni suwisaancho ledo egennamummo. Hakkiinni  adhamme woradu looso loosa hananfummo. Dorkaasi diinaggaabbe loossannotanna umise horo agurtanno minaama ikkase leellishshino. Mitte songonni wole songo haꞌneemmo woyite borsanke duqqine 25 kiilo meetire lekkatenni haꞌneemmo. Songuwa noowi hakkiinni sae xeertiꞌranno woyite kayinni afiꞌnummo hodhishsha horoonsiꞌneemmo; haꞌneemmo doogo sabbu woꞌminotenna bobbooddaamete.

Dorkaasi lowo geeshsha worbate. Lawishshaho mito woyite naachu batiꞌrino laga tayinse saꞌneemmo. Mitte yannara ontu barri doogo haꞌnanni haqqu buusi noowa marreemmo woyite buusu hiiqqamino; hakko daafira laga tayinse saꞌꞌate yowolo horoonsiꞌra hasiissinonke. Dorkaasi yowolote aaninni dirritara uurrite heedhe wayi giddo diime noowa ubbu. Lamunku waa daaha didandiineemmo, hattono lagu giddo naachu no. Maganu assa gede mittu wedellichi kubbe wayi giddora eꞌꞌe ise gatisinose. Hakkuyi gedensaanni mite yanna geeshsha hashsha hashsha jawaawurra hananfoommo; ikkirono kayi loosonke diagurroommo.

Hakkiinni 1992 hanafora Dorkaasi godobbinota anfummoti lowo geeshsha dhagge assiꞌnummo. Woꞌma yanna soqqansho soqqammanni heeꞌneemmoronna teꞌee doodha hasiissinonke. Kayinni “Yihowa elto uyinonke yine” hendummo! Hakko daafira qaaqqonkera suꞌma Jahigifti (Yihowa elto) yine fushshinummo. Jahigiftira shoole diro ikkisehu gedensaanni rodiise Eeriki ilami. Lamenti oosonke ninkera Yihowa eltooti. Jahigifiti mite yanna geeshsha Konaakiri noote xeertonnite tirote biirora soqqantino; Eeriki kayinni songote soqqamaanchooti.

Jeefote Dorkaasi baxxitino suwisaancho ikkite soqqama agura hasiissinoseha ikkirono, oosonke lossiꞌnanni heeꞌneennanni woꞌma yanna suwisaancho ikkite soqqama diagurtino. Yihowa kaaꞌlinoe daafira baxxitinota woꞌma yanna soqqansho soqqama diaguroommo. Oosonke lophituhu gedensaanni Dorkaasi galagalte baxxitino suwisaancho ikka dandiitino. Xa lamunku Konaakiri misiyoone ikkine soqqammanni heeꞌnoommo.

Woꞌmanka woyite Yihowa soyinoewa baalankawa haꞌroommo. Aninna minaamaꞌya woꞌmanka woyite Yihowa agarooshshe afiꞌnoommo. Maalaamittete coye ikkikkinni Yihowa addaxxankenni batinyu qarrinna yaaddonni gantoommo. Dorkaasinna ani iillinonke coyinni addu agarooshshi Buicho “gatisaanchonke” Yihowa ikkinota huwantoommo. (1 Dud. 16:35) Yihowa iso addaxxitannori baalu heeshsho ‘kikkiꞌlasi giddo maaxannota’ dihuluullameemmo.—1 Sam. 25:29.