1, 2. Daawuloosi mannu ooso gawajjate maa horoonsiꞌrino?

 MANNU ooso silke, ampuule, kaameela, firiijenna wole togooha heeshsho woyyaabbanno gede assanno uduunne loossino. Qoleno, qawwe, fanje, sijaara, bombanna wole togooha heeshsho gawajjanno coyeno loossino. Ikkollana kuri coyi baalunkura albaanni kalaqaminohunna mannu ooso baasa gawajjinohu mittu coyi no. Kuni coyi maati? Kaphoho! Kaphu mitto mancho dogate yine halaale ikkinokki coye coyiꞌrate. Umo kaphinohu ayeti? Yesuusi Kiristoosi, “Daawuloosi” “kaphu anna” ikkinota coyiꞌrino. (Yohaannisi 8:44 nabbawi.) Isi umo kapho coyiꞌrinohu mamarooti?

² Isi konne assinohu lowo kumi diri albaanni Edenete kaashshu baseraati. Umi minaanninna minaama yaano Addaaminna Heewani, Kalaqaanchinsa uyinonsa Gannatera hagiidhanni heeꞌrino. Hakkiinni Daawuloosi hatte base marino. Maganu Addaamiranna Heewanira, “bushanna dancha bade afate egenno uyitanno haqqicho” itturo reyitannota kulinonsa; Sheexaanu qole tenne afino. Ikkollana isi hamashshu widoonni Heewani togo yiino: “Reyo nafa direyitinanni [umi kapho]. Maganu hatto yiinohu, hattenne haqqicho laalo ittinanni barra illeꞌne faꞌnitannotanna isi gede danchanna busha baddine affinannire ikkitinannita afinohuraati.”—Kal. 2:15-17; 3:1-5.

3. Sheexaanu xagaraamo kaphaanchooti yineemmohu mayiraati? Isi kaphino kaphi mayi qarra abbino?

 ³ Sheexaanu xagaraamo kaphaanchooti; korkaatuno Heewani iso ammante hatte haqqicho laalo itturo, reyitannota seekke afino. Addaaminna Heewani Yihowara hajajama gibbino daafira yannate gedensaanni reyitino. (Kal. 3:6; 5:5) Qoleno insa loossino cubbinni “reyo manna baala amaddino.” “Addaami gede hajajo hunte cubbo loossinokkiri aana nafa, reyo . . . wolqissino.” (Rom. 5:12, 14) Maganu hedino garinni hegerera heeꞌra dandiinoommokkihunna guuntete xeꞌne noonkere ikkinoommohu iseraati. Hatteentenni “heeꞌneemmohu 70 dirooti; batiꞌraa batiꞌriro 80 ikkanno;” hattono “heeshshonke qarru woꞌminote.” (Far. 90:10) Kuni dadillisanno coyi baalu ikkinohu Sheexaanu kaphinniiti!

4. (a) Hiikkuri xaꞌmuwara dawaro afiꞌra hasiissannonke? (b) Faarso 15:1, 2te garinni, Yihowa jaala ikka dandiitannori ayeooti?

⁴ Yesuusi Daawuloosi assooti daafira coyiꞌranni togo yiino: “Halaalu isiwa nookki daafira, halaalu giddo kaajje diuurrino.” Sheexaanunniwa halaalu dino; isi xaano kaphisinni, ‘uulla baala’ soꞌrisiisanni no. (Aju. 12:9) Daawuloosi dogankera dihasiꞌneemmo. Konninni aanchine sase xaꞌmuwa xiinxallineemmo; insano: Sheexaanu manna soꞌrisiisanni noohu hiittoonniiti? Mannu kaphannohu mayiraati? Hattono, Addaaminna Heewani gede Yihowa ledo noonke jaaloomi baꞌꞌannonkekki gede “halaale” coyiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti?—Faarso 15:1, 2 nabbawi.

5. Xaa yannara Sheexaanu manna soꞌrisiisanni noohu hiittoonniiti?

⁵ Soqqamaanchu Phaawuloosi “Sheexaanu xagarro egenninoommo” daafira, soꞌrisiisannonkekki gede gargadha dandiineemmota afino. (2 Qor. 2:11) Alame gudisidhe yaano, kaphu ammaꞌno, battaawinohu poletiku gashshooti, hattono honqooqimmate daddali Daawuloosi anga noota anfoommo. (1 Yoh. 5:19) Konnira Sheexaanunna agaanintesi kuni manni ‘awaawuranno’ gede xixxiibbannonsata afanke dhagge diꞌꞌikkitannonke. (1 Xim. 4:1, 2) Lawishshaho daddalaasine manna gawajjitanno shaqaxensa egensiissannonna hirtanno woyite kaphitanno.

6, 7. (a) Roorenkanni ammaꞌnote massagaano kaphi lowonta gawajjannohu mayiraati? (b) Ammaꞌnote massagaano hiikkonne kapho coyidhanna macciishshootto?

⁶ Roorenkanni ammaꞌnote massagaano kaphi lowonta gawajjanno; korkaatuno mannu insa yitinore ammane Maganu giwanno coye assiro hegere heeshsho afiꞌrate tunceenya hooggara dandiitanno. (Hos. 4:9) Yesuusi hakka waro nooti ammaꞌnote massagaano manna soꞌrisiissanota afino. Isi insara albaanni togo yiinonsa: “Kiꞌne lawisiisaano, Seeru rosiisaanonna Farisootu, kiꞌnera aanneꞌe! Mitto mancho kiꞌne ammaꞌno widira qoꞌlate baarunna baattote aana doyitinanni. Qoꞌlitinihu gedensaanni, kiꞌnenni roore erote erotera gaannaamete [hegere bao] giirara qixxaawinoha assitinanni.” (Mat. 23:15) Yesuusi kaphu ammaꞌno massagaano, ‘manna shiinohu’ anninsa Daawuloosi gedeere ikkitinota coyiꞌrino.—Yoh. 8:44.

⁷ Xaa yannara alamete aana paasteri, qeesichanna wole suꞌmuwanni woshshantannori kaphu ammaꞌno massagaano bushsha koteeti. Umi xibbi dirira noo Faarisooti gede insano Maganu qaali ‘halaali leellannokki gede’ assitino; hattono “Maganu halaale kaphunni” soorritino. (Rom. 1:18, 25) Insa, “ammaninohu gatinoho, mannu lubbo direyitanno, maaeela heeshsho heeꞌnirono  Maganu dihanqanno hattono meyaati meyaate ledonna labbaahu labbaahu ledo adhamiro qarru dino” yite kaphu rosonsa tareessitanno.

8. Muli yanna giddo poletiku massagaano mayite kaphitanno? Ninke kayinni maa qoropha hasiissannonke?

⁸ Poletiku kaphino, manna soꞌrisiisanno. Poletiku massagaano muli yanna giddo alame woꞌmate “keereho; qarru dino!” yite waajjo kapho kaphitanno. Ikkollana “bao hedeweelcho daggannonsa.” Konnira poletiku massagaano coyidhannore ammana dihasiissannonke. Insa tini alame baꞌara noota leellishanno halaale kaphitanni no yaate! Ninke kayinni, Yihowa barri “hedeweelcho mooraanchimma” daannota anfoommo.—1 Tes. 5:1-4.

9, 10. (a) Mannu kaphannohu mayiraati? Kuni kaphi mayi guma abbanno? (b) Yihowa daafira maa wodancha hasiissannonke?

⁹ Mitto kalanqe loonsoonni coye mannu afanni haꞌranno woyite, hakko coyi sunu sununni alame woꞌmanno. Hatteente gede kaphuno xaa yannara noo dagoomi giddo halaꞌlino; hattono kaphannohu maccaha ikkino manna calla diꞌꞌikkino. Y. Botakarje yinanni manchi mitte metseetera “Kaphineemmohu Mayiraati?” yaanno birxichira “kaphu mannu ooso akata ikkino” yiino. Wole yaattonni mannu kaphu nooreentilla yee hedanno. Duucha woyite mannu umonsa gargadhate, balbaꞌlate woy qiniite afiꞌrate kaphanno. Aleenni qummi assini birxichi xawisino garinni mitu manni, “shiimurirano loworirano, wosina, ledonsa loossannore, jaallansanna maatensa miilla mittoreno lawinsakkinni kaphanno.”

¹⁰ Kuni baalu kaphi mayi guma abbanno? Mannu mimmito ammanannokki gedenna aantensa baꞌanno gede assino. Lawishshaho mitte minaama maaeela coye assite soꞌrose maaxate ammanamino minaannase dogguro, isi mageeshshi geeshsha dadillannoro hedi. Woy mittu minaanni coyiꞌrannorinninna assannorinni galtesinna oososi gawajjanni heeꞌre mannu albaanni isonooto seekkiꞌrannoha ikkiro maatesi mageeshshi geeshsha dadillitannoro hedi. Insa manna doggara dandiitanno; Yihowa kayinni doga dandiitannokkita qaaga hasiissannonke. Korkaatuno isi “albaanni goꞌlanno kalaqami mittuno dino.”—Ibi. 4:13.

11. Hanaaniyanna Sephiirahu bushu lawishshinni maa ronseemmo? (Hanafote noo misile lai.)

¹¹ Lawishshaho Qullaawu Maxaafi umi xibbii diro Kiristaana ikkino minaanninna minaamara ‘Sheexaanu wodaninsa giddora’ eꞌꞌe Magano dogganno gede xixxiiwinonsa gara kulanno. Hanaaniyanna Sephiira soqqamaasine dogate wodaninsara maꞌlitino. Uminsa baatto hirino woxe gama gatisse gama calla abbite soqqamaasinete woꞌmanka uyitinohu gede assite coyidhino. Kuri minaanninna minaama songote giddo leellamatenna wolootunni roore aannore ikkinota lawisiisate woꞌnaalino. Ikkollana, assootensa Yihowa afino daafira hakka woyintenni qorichishinonsa.—Soq. 5:1-10.

12. Maaro eꞌannokkirinna xagarrotenni kaphitannori gawalo maati? Mayira?

¹² Yihowa kapho ma garinni laꞌꞌanno? Sheexaanuno ikko isinte gede xagarrotenni kaphitannoriranna maaro eꞌannokkirira gawalonsa “ruqanunnihura giirate baari giddo” tugamate. (Aju. 20:10; 21:8; Far. 5:6) Mayira? Korkaatuno Yihowa togoo kaphaano baala effire giwanno.—Aju. 22:15.

13. Yihowa hiittoo Maganooti? Isi daafira afanke maa assineemmo gede kakkayisannonke?

¹³ Yihowa ‘mannu gede kaphannokkita’ anfoommo. Isinni “Maganu kapha” didandaanno. (Kir. 23:19; Ibi. 6:18) Yihowa “kaphaancho”  arrawo giwanno. (Law. 6:16, 17) Iso hagiirsiisa hasiꞌnummoro, woꞌmanka woyite halaale coyiꞌra hasiissannonke. Konnira mimmitinke “ledo kapho” dicoyiꞌneemmo.—Qol. 3:9.

14. (a) Kaphu ammaꞌno miilla ikkinoommokkita leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Luqaasi 6:45te nooha xintu seera xawisi.

¹⁴ Addu Kiristaani kaphu ammaꞌno miilla ikkinokkita leellisha dandaannoti mitte doogo hiittenneeti? “Halaale” coyiꞌneemmo. (Zakkaariyaasi 8:16, 17 nabbawi.) Phaawuloosi, “[Halaalaanchu qaalinni] Maganu soqqamaano ikkanke leellinsheemmo” yiino. (2 Qor. 6:4, 7) Yesuusi, “Mannu wodanisira woꞌme gatinore coyiꞌranno” yiino. (Luq. 6:45) Konnira mittu danchu manchi wodanisinni halaale coyiꞌrannoha ikkiro, afiisinni halaalu fulanno. Isi shiimuno ikko jawu coyira, wosinaho, ledosi loossannorira, jaallasira, hattono maatesira halaale coyiꞌranno. Hanni baalunku coyira ammanammoommore ikkinoommota leellisha dandiineemmota mite doogga laꞌno.

15. (a) Lamu gari heeshsho heeꞌrate woꞌnaala hayyo diꞌꞌikkitino yineemmohu mayiraati? (b) Wedellu darawonsa gara ikkinokkire assitanno gede xixxiibbannonsata gargadhate mayi kaaꞌlansara dandaanno? (Lekkaalliidi qaagiishsha lai.)

¹⁵ Ati wedellichahoro, darawokki ikkituta ikka baxattoha ikkara dandaanno. Mitu wedelli togo assate yite lamu gari heeshsho heedhanno. Ati insa lawishsha harunsattokki gede qorophi; insa maatensawanna songonniwa arsho labbe, alamete wedelli ledo xaaddannonna dagoomittete webisayite horoonsidhanno woyite kayinni ikkinannikkita ikkitanno. Kuri wedelli macca gibbannore coyidhannoha, gari-baincho uddano uddidhannoha, maaeelle woꞌmitino muuziiqa macciishshitannoha, ago deerrimale aggannoha woy jingilli assitanno xagga adhitannoha ikkara dandaanno; hattono maaxante meyate woy labbaahu ledo yanna sayissannoha woy hakkiinni saꞌino bunshe loossannoha ikkara dandaanno. Insa umonsa, maatensa, ammanate roduuwansanna Yihowa dogganni no. (Far. 26:4, 5) Yihowa ‘afiinkenni calla ayirrinseemmohanna wodaninke kayinni isiwiinni xeertiꞌrinoha’ ikkiro, isi tenne afanno. (Maq. 7:6) Qullaawu Maxaafi togo yee amaalannonke: “Wodanikki cubbaataamma hinaasoonke; barra baala Kaaliiqa waajjatenni heeꞌri.—Law. 23:17. a

16. Baxxitinote woꞌma yanna soqqanshora forme wonshineemmo woyite ammanammoommore ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

 ¹⁶ Woꞌma yanna suwisaancho ikka woy baxxitinota woꞌma yanna soqqansho, lawishshaho Beeteele eꞌe soqqama hasiꞌrattoha ikkara dandaanno. Tenne yannara formete aana fayyimmakki, doodhatto boohaarshi, hattono akatikki daafira xaꞌminanni xaꞌmora ammanamatenni woꞌmunni woꞌma halaalaancho ikkitino dawaro borreessa hasiissannohe. (Ibi. 13:18) Mitto xalala ikkinokkiha woy huluullisannore loosoottota cimeeyye affinokkiha ikkalla hoogi? Keeraanchu tiiꞌꞌinni soqqama dandaatto gede insa kaaꞌlo xaꞌmiꞌri.—Rom. 9:1; Gal. 6:1.

17. Darte iillishshannori roduuwinke daafira xaꞌmitunkero maa assa hasiissannonke?

¹⁷ Lawishshaho heeꞌratto gobbara Maganu Mangiste looso agamboonniha ikkiro, silxaane noonsari roduuwikki daafira xaꞌmo xaꞌmituhero maa assatto? Afoottore baala kula hasiissannoheni? Yesuusi Roomu gashshaanchi qorisi yannara maa assino? Isi “Sammi yaate yanna no; hasaawate yanna no” yaannoha Qullaawu Maxaafiha xintu seera harunsino daafira, sammi yiino yanna no. (Ros. 3:1, 7; Mat. 27:11-14) Ninkerano hattoo coyi iillinkero, roduuwinke gawajjantannokki gede qorophanna hayyoota ikka hasiisannonke.—Law. 10:19; 11:12.

18. Roduuwinke daafira cimeeyye xaꞌmitannonke woyite maa assa hasiissannonke?

¹⁸ Songote giddo mittu rodii shota ikkinokki cubbo loosinota afoottoha ikkiro ma assatto? Cimeeyye songo ayyaanaamittete gawajjonni agartanno daafira, afoottore kulattonsa gede xaꞌmitahera dandiitanno. Togoo cubbo loosinohu muli jaalakki woy fiixakki ikkiro maa assatto? “Halaalaanchu manchi afinore coyiꞌranno.” (Law. 12:17; 21:28) Konnira mittoreno maaxittokkinni cimeeyyete halaale kuli; gamare callanna afoottore shokkishshe kultooti. Cubbo loosino manchi Yihowa ledo noosi jaalooma wirro kaajjishiꞌranno gede kaaꞌlate, insa halaale ikkinore affa hasiissannonsa.—Yai. 5:14, 15.

19. Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁹ Faarsaasinchu Daawiti Yihowa, “Ati halaalenna sumbe baxatto” yee huucciꞌrino. (Far. 51:6) Daawiti ammanammeemmohu wodaninkenni ikkinota wodanchino. Addu Kiristaani woꞌmante yannara ‘mimmitinsara halaale coyiꞌranno.’ Maganu soqqamaasine ikkinoommota leellinsheemmoti wole doogo Maganu daafira halaale ikkinore wolootaho rosiisate. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniitiro aananno birxichira xiinxallineemmo.