HANNI TENNE HEDI: Hunda loonsoonni uduunni woꞌminoha donu mine daaꞌꞌatanni nootto. Hakko noo uduunni giddo mitu xulluwa fulino, hattono arrishshonna xeenu ganino daafira baasa gawajjamino. Mitu uduunnira isinni rooru widi baino. Hakko noo uduunni giddo mittoho kayinni aaninni bainori dino; wole agurina umo seekkinoonni akeekisi nafa dibaino. Hakkiinni daaꞌꞌachishanni noohe mancho “Kuni mulella abbinoonniho?” yite xaꞌmitto. Isi “Deeꞌni, isinni baalunkunni roore lowo diro keeshshinohunna haaroonsine nafa egenninoonnikihu isooti” yiihe. “Mittore ikkinokkihu xeenunna arrishsho iillitannokkiwa worroonni daafiraati?” yite xaꞌmitto. Daaꞌꞌachishanni noohehu “Deeꞌni, isinni wolu uduunninni roore bubbenna biite xeeni ganinohu konne uduunnichooti. Qoleno lowo manni konne uduunnicho hunate sharramino” yiihe. Hatte yannara ati ‘Mayinni loonsoonni uduunnichooti ikka?’ yite dhagge assiꞌrakki digattanno.

Qullaawu Maxaafi hakkonni dhagge ikkannohu donu uduunnichi gedeeti. Hundi maxaaffa baalante giddo roore diro keeshshinohu Qullaawa Maxaafaati. Hige, woleno lowo diro keeshshitino maxaaffa no. Ikkollana hundihu baino doninte gede, kuri maxaaffano yannate gedensaanni baꞌino. Kuri maxaaffa sayinsete daafira kultannori xaa sayinse yitannori ledo sumuu diyaanno. Kuri maxaaffa hikkiminnu daafira kultannori kaaꞌlannorinni roore gawajjannori rooranno. Hattono batinye hundi borrora boorreessinoonniri giddo lowori giddosenni baino.

Qullaawu Maxaafi kayinni kuri baalante maxaaffanni baxxinoho. Konne maxaafa borreessa hananfoonnihu 3500 diri albaanni ikkirono, giddosinni mitturino dibaino. Qullaawa Maxaafa hunate lowo geeshsha sharrammoonni; lawishshaho giirroonni, horoonsiꞌnannita hoolloonni, hattono kaaꞌlannori dino yine totaꞌnoonni; ikkollana Qullaawu Maxaafi baikk inni kageeshsha keeshshino. Xaa yannara egenno batiꞌrase Qullaawu Maxaafi yanna saꞌinoha ikkanno gede diassitino; hatteentenni kuni maxaafi hundinni kayise albillittete geeshsha kaaꞌlitanno hayyo amadino.​—“Yanna Saꞌinohonso Xaa Yannarano Kaaꞌlannoho?” yitanno saaxine lai.

‘Qullaawu Maxaafi yannankera kaaꞌlannori no?’ yite hedattora dandaatto. Tenne xaꞌmora dawaro afiꞌrate ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Xaa yannara mannu oosora iillanni noohu buutote qarri maati? Roore yaachishanno qarri hiikkonneeti?’ Miteekkite ola, ayyarete daafama, jaddo woy mussinna hedattora dandaatto. Hanni Qullaawu Maxaafi kulannoha mito biddishsha laꞌno. Konne biddishsha nabbawatto wote ateneeto togo yite xaꞌmi: ‘Mannu ooso konne biddishsha harunsitannoha ikkoommero, tini alame woyyitinota ikkitanno?’

SALAAME BAXA

“Araarsitannori [“salaame baxxannori,” NW] baꞌraadhinoreeti; Maganu oosooti yinanninsana.” (Maatewoosi 5:9) “Dandiitiniha ikkiro, kiꞌne widiidita mannu baalu ledo keere heedhe.”​—Roomu Sokka 12:18.

MAARANNA GATONA YAA

“Gordu Anniꞌne maarannoha ikkinonte gede kiꞌneno maartinannire ikke.” (Luqaasi 6:36) “Kuꞌu koꞌoye koffi assitinoonniha ikkiro nafa, mimmito dandaaꞌnenna mimmito mulla gatona yaaꞌne agurtinoonte. Maganu Kiristoosinni cubboꞌne agurinoꞌnente gede, kiꞌneno mimmitiꞌne sao agurre.”​—Efesooni Sokka 4:32.

ADDI ADDI SIRCHO IKKINIRONO SALAAMETENNI HEEꞌRA

Maganu “mitto mancho kalaqe sirchosi halashshe, gobba baala woꞌmanno gede assino.” (Soqqamaasinete Looso 17:26) “Maganu manna [dimallaadanno]. Aye gosano ikkiro Maganu waajjannosihanna dancha loosannoha baxanno.”​—Soqqamaasinete Looso 10:​34, 35.

BAATTO DANCHU GARINNI AMADA

“Kaaliiqi Maganu manna, loosannonna agaranno gede, Edeni Gennetete masse wori.” (Kalaqama 2:​15) Maganu ‘baatto huntannore hunanno.’​—Yohaannisi Ajuuja 11:18.

HAFUURRENNA FOORRE GIWA

“Mannu heeshsho woxu batinyinni anfannita diꞌꞌikkitinona, hafuuraamma ikkitinoonte!” (Luqaasi 12:15) “Qullaawu mannira hasiisannokkiha ikkinohura foorre woy saalimale ikkito woy busha yortoha ikka agurina, mereeroꞌne togoohu duduwu nafa horonta heeꞌroonke.”​—Efesooni Sokka 5:3.

AMMANAMANNA DIINAGGAAWE LOOSA

“Woꞌmanka woyite coꞌo yitine ammanamme.” (Tiito 2:10) “Moorannohu [konni] kaꞌa mooroonke; hatteentenni . . . angasinni dancha looso loosanni daafuro [woy, diinaggaawe loosona].”​—Efesooni Sokka 4:​28.

QARRANTINORE KAAꞌLA

“Ceeꞌmaleeyye seejje; waajjaleeyye jawaachishshe; wolqiweeloota kaaꞌle; manna baala dandee.” (1 Teselonqe 5:​14) “Annanna ama shiidhino ooso, hattono galte shiiꞌrino meento [kaaꞌle].”​—Yaiqoobi 1:​27.

Qullaawu Maxaafi harunsa hasiissannonke biddishsha kule calla diaguranno. Hatteentenni, konne biddishsha baxanna heeshshonke giddo barru baala harunsa dandiineemmo gara rosiisannonke. Mannu konni aleenni ronsummoha Qullaawu Maxaafi biddishsha harunsannoha ikkoommero, alamete aana qarru togo batiꞌrannoni? Qullaawu Maxaafihu xintu seeri woꞌmate yannara kaaꞌlannoho! Ikkina xaa yannara Qullaawu Maxaafi amaale kaaꞌlitannohehu hiittoonniiti?

Mittu baalunku manninni roore hayyicha ikkinohu, hayyote “halaalaanchimma gumisenni leeltanno” yiino. (Maatewoosi 11:19) Tini gara dilabbannohe? Hayyo kaaꞌlitannota buuxa dandaattohu hattenne hayyo harunsite gumase laitto gedensaanniiti. Konnira togo yite hedattoha ikkara dandaanno: ‘Qullaawu Maxaafi kaaꞌlannoha ikkoommero heeshshoꞌya woyyeessa didandaanno? Qullaawu Maxaafi xa iillanni nooe qarra tirate kaaꞌlannoehu hiittoonniiti?’ Hanni mitto lawishsha laꞌno.

Soofiyara a duucha wote loosu batiꞌrannose, ise hagiirraame heeshsho heedhannoha lawannose. Ikkollana hedeweelcho buutote qarri iillinose. Ise wedellitte beettose shiidhino. Qoleno adhamase diigantino. Hattono angate anje amaddinose. Ise hakkawarita qaagge togo yitino: “Qaaqqoꞌya, minaannaꞌyanna qaeꞌya hoogoomma; konnira kade amadeemmari bainoe. Hatte yannara waagu nooekkihu gede ikke macciishshaminoe, hattono ragu baalu tunsinoe.”

Soofiya Faarso 90:10 te noo hedo adda ikkitinoti albinni roore leeltinose; qummeeshshu togo yaanno: “Heeꞌneemmohu 70 dirooti; batiꞌraa batiꞌriro 80 ikkanno; ikki garanno ikkiro, heeshshonke qarru woꞌminote; dirinke rahe goofannoho; ninkeno saꞌneemmoreeti.”

Soofiya qarru iillise yannara shesho afiꞌrate Qullaa wu Maxaafa nabbabbino. Togo assase lowo geeshsha kaaꞌlitinose. Aanannohu sasu birxichira laꞌneemmonte gede, wolu mannino Qullaawu Maxaafi amaale harunse iillinonsa qarra dandee saino. Insa Qullaawu Maxaafi konni birxichi hanafora qummi assinihu donu uduunnichi gede ikkinota buuxino. Qullaawu Maxaafi batinye akkalte baꞌinonna yanna saꞌino maxaaffa gede diꞌꞌikkino. Kuni maxaafi baikkinni kageeshsha keeshshinohu baxxinorichinni loonsoonni daafiraatinso, mannu qaale ikkikkinni Maganu Qaale ikkino daafiraati?​—1 Teselonqe 2:​13.

Atino mannu ooso heedhanno diri haranchonna qarru woꞌminoha ikkinota huwatoottoha ikkara dandaanno. Ikkina, qarru batiꞌrannohe wote, shesho, irkonna kaaꞌlitanno amaale afiꞌra dandaattohu hiikkiinniiti?

Konninni aanchine Qullaawu Maxaafi amaale kaaꞌlitannoheta sase doogga laꞌneemmo. Qullaawu Maxaafi amaale

1. dandaamannoha ikkiro qarra hooꞌlate,

2. qarra tiratenna

3. qarra dandee heeꞌrate kaaꞌlitanno.

Aante noo birxichuwara kuri sasunku coyi daafira ronseemmo.