1, 2. Saamueeli Israeelete manna hasaawisi woyite noo ikkito maati? Isi insa aagintaabbe higganno gede kaaꞌla hasiissinosihu mayiraati?

 SAAMUEELI Galgalu katamira gamba yiino mannisira albaanni uurre insa laꞌꞌanni no. Mannu hakko gamba yiinohu, kuni lowo diro ammaname soqqamino masaalaanchi woshsheennaati; coyensa tiranni keeshshinohuno isooti. Yannankete barru kiiro garinni, hatti Onkoleessu woy Ellu woggaati; arru einkuno keeshshino. Qooxeessaho qamade midote iillitino daafira gatu laꞌꞌate baxisannoho. Gamba yiino manni mereero cuqqi curuqqi yaannohu nafa dino. Saamueeli insa wodana kakkayisate mayyaakka?

² Kuni manni mageeshshi geeshsha soꞌrinoro insankura dileellinonsa. Insa iso gashshannonke moote moohisinke yite wotto wortino. Insa hatto yaansa Maganonsa Yihowanna masaalaanchosi lowo geeshsha misha ikkitinoti dileeltinonsa. Israeele wole yaattonni ‘Yihowa Mootenke ikkara dihasiꞌneemmo’ yitinohu gedeeti! Saamueeli kuni manni aagintaawe higanno gede kaaꞌla dandaannohu hiittoonniiti?

3, 4. (a) Saamueeli anjesi yannare coyiꞌrinohu mayiraati? (b) Saamueeli ammana ninkera dancha lawishshaati yineemmohu mayiraati?

³ Hakkiinni Saamueeli coyiꞌra hanafi. Isi gamba yiino mannira, “Ani geedhoommo” yiino. Saamueeli awuuwe bulutta tainoha ikkino daafira, mannu isi coyiꞌrannore ayirrinyunni macciishsha dandaanno. Hakkiinni aanche isi, “Anjeꞌyanni kayise xaa geeshsha gashshoommoꞌne” yiino. (1 Sam. 11:14, 15; 12:2) Saamueeli geedhinoha ikkirono, wedellichimmasi yanna dihawino. Isi hattenne yanna seekke qaaganno. Isi hakkawaro anjesinni doodhinori, heeshshosi diro woꞌma Maganisira Yihowara ammaname heeꞌranno gedenna iso waajjanno gede kaaꞌlinosi.

⁴ Saamueeli, ammana noonsakkirinna Maganoho hajajamannokki  manni mereero heeꞌrinoha ikkirono, ammana lossiꞌratenna cuꞌmiꞌre heeꞌrate woꞌnaalino. Xaa yannarano, ammana nookkite maaeela alamera heeꞌnoommo daafira, ammana kaajjishiꞌra shota coye diꞌꞌikkitino. (Luqaasi 18:8 nabbawi.) Kawiinni aanchine Saamueeli xaggenni maa ronseemmoro xiinxallineemmo. Hanni umo isi anjesinni assinore laꞌno.

5, 6. Saamueeli lophino gari baxxinoho yineemmohu mayiraati? Annisinna amasi iso towaantannita huluullaminokkihu mayiraati?

⁵ Saamueeli lophino gari baxxinoho. Isi unuuna agurihunni shiima yanna gedensaanni (mitu sasu dirihu heeꞌre ikkikki digatino), Seelo noohu Yihowahu qullaawu xaadooshshu dunkaanira baxxitino soqqansho soqqama hanafino; Seelo Saamueeli ilaminohu Raama kataminni 30km sae xeertiꞌranno. Annisinna amasi Hilqaananna Haanna iso heeshshosi diro woꞌma Naaziricha a ikke Yihowara baxxitino soqqansho soqqamanno gede uyitino. Hatto yaa insa Saamueeli giwe mulaagisino yaateni?

⁶ Deeꞌni, hatto diꞌꞌikkino! Insa qaaqqonsa Seelo dancha gede assine towaantannita afino. Saamueeli Kakkalaasinete Biili Eeli ledo soqqamanno daafira, Eeli baalankare biddi biddi assannoti egennantinote. Qoleno xaadooshshu dunkaanira addi addi looso loosanni soqqamannohu batinyu meenti no; insa loosonsa afe, qinaawino garinni soqqamannoreeti.—Ful. 38:8; Eje. 11:34-40.

7, 8. (a) Saamueeli anninna ama iso diru dirunku baxillunni jawaachishinohu hiittoonniiti? (b) Yannankera noo annuwinna amuuwi Saamueeli anninna ama assitinorinni maa rosanno?

⁷ Hakkiinni saeno, Haannanna Hilqaana Yihowa huuccattonsa macciishshe uyinonsaha konne muxxe qaaqqo horo dihawino. Alba Haanna Maganu labbaa qaaqqo uyisero, heeshshosi diro woꞌma isira qullaawa soqqansho soqqamara eemma yite xaꞌnitino. Haanna diru dirunku xaadooshshu dunkaana martanno yannara, Saamueeli soqqamanno woyite aanaanni uddiꞌrannota haaro uddano gante massitannosi. Qaaqqu Saamueeli amasi martanno woyite lowo geeshsha hagiidhannoti egennantinote. Annisinna amasi hakko ayirrado bayicho Yihowara soqqama lowo ayirrinye ikkitinota rosiissinosi, hattono baxillunni jawaachishshinosi; isino tenne lowo geeshsha baxinota dihuluullammeemmo.

⁸ Yannankera noo annuwinna amuuwi, Haannanna Hilqaana assinorinni lowore rosa dandaanno. Xaa yannara batinyu annuwinna amuuwi oosonsara maalaamittete coye qawaaxxisate helli buufi yaanni, oosonsata ayyaanaamittete hasatto lashshi assanno. Saamueeli anninna ama kayinni ayyaanaamittete coye balaxisiisino; tini qaaqqinsa geedo seekkanno gede lowore kaaꞌlitino.—Lawishsha 22:6 nabbawi.

9, 10. (a) Xaadooshshu dunkaani hiittoohoronna qaaqqu Saamueeli hakko soqqamasinni hiitto ikkinoro xawisi. (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.) (b) Saamueeli hakko maa maa assanno? Yannankera noo wedellooti isi lawishsha ma garinni harunsa dandiitannoha lawannohe?

 ⁹ Qaaqqu Saamueeli lophanni haꞌriti, Seelo qooxeessira noo ilaalla gidde daaꞌꞌatanno gara heda dandiineemmo. Ilaalu iima heeꞌre eela qole katamanna katamaho woroonni noo xeicho laꞌꞌanno woyite, Yihowaha xaadooshshu dunkaana laꞌꞌasi digattanno. Isi hakkawote lowo geeshsha hagiidhannoti egennantinote. Addanko xaadooshshu dunkaani qullaawa bayichooti. b Kuni xaadooshshu dunkaani mitu 400 diri albaanni Muse uyino biddishshi garinni minnoonniho. Qoleno hakkawaro alame woꞌmate aana halaalu magansiꞌrara qara base konne dunkaana callaati.

¹⁰ Qaaqqu Saamueeli lophanni haꞌriti, xaadooshshu dunkaana baasa baxino. Isi gedensoonni togo yee borreessino: “Saamueeli kayinni shiimu heeꞌrenni fila shalonni gannoonnita gagasu uddano uddiꞌre Kaaliiqi albaanni soqqamanni heeꞌri.” (1 Sam. 2:18) Saamueeli togoota anga harancho uddano uddiꞌrasi, kakkalaasinete looso kaaꞌlannota leellishshannota ikkitukki digattino. Isi kakkalaasinete ayiddi wido ikka hoogirono, soodo soodo xaadooshshu dunkaani hoowe waalcho fananno, hattono geercho Eeli towatanno. Isi xaadooshshu dunkaanira uyinoonnisi looso baasa baxannoha ikkirono, gedensoonni dadillisannori tuncu yiinosi. Isi Yihowa mine kashiꞌi yinannire assinanna laino.

11, 12. (a) Afiininna Finihaasi lowo cubbo loossanno gede assinonsahu qaru coyi maati? (b) Afiininna Finihaasi xaadooshshu dunkaanira loossino bunshe xawisi. (Lekkaalliidi qaagiishshano lai.)

¹¹ Saamueeli shiinqu heeꞌrenni, mannu amanyoote bainorenna maaeela coye assanna laino. Eelira Afiininna Finihaasi yinanniri lame labballi ooso noosi. Saamueeli togo yee borreessino: “Eeli ooso yawaawulootaho; Kaaliiqano diwaajjitannoreeti.” (1 Sam. 2:12) Konni qummeeshshira nooti tini lamenti hedo xaadooshshe afidhinote. Afiininna Finihaasi “yawaawuloota” (woy noo gedeenni tirriro, “haafa ooso”) ikkitinohu, Yihowa waajjitannokki daafiraati. Insa Yihowaha xalala seeranna wodho bushshano diassitannoreeti. Maganu seera mishansa wole lowo cubbo loossanno gede assitinonsa.

 ¹² Maganu Seeri, kakkalaasinete loosi maatironna xaadooshshu dunkaanira kakkalo ma garinni shiqisha hasiissannonsaro bade kulanno. Maganu togoo seera fushshinohu dimullaati! Mayira yiniro, xaadooshshu dunkaanira shiqinshanniti addi addi kakkalo, Maganu mannu atootesinna biddishshasi afiꞌrate ikkado ikkanno gede, cubbonsa gatona yaate qixxeessinota wodote kakkalo riqibbanno. Ikkollana Afiininna Finihaasi ledonsa soqqantanno kakkalaasine xaadooshshu dunkaanira shiqinshanni kakkalo shotissanno gede assitino. c

13, 14. (a) Xaadooshshu dunkaanira assinanni bunshe jooga manna ma garinni gawajjitunsakki digattino? (b) Eeli annu assannoreno kakkalaanote biili assannoreno assikki gatinohu hiittoonniiti?

¹³ Wedellichu Saamueeli, Eeli ooso hayi yaannohu nookkiha togo baxxure assitanna lae lowo geeshsha dhagge assiꞌrino gara hanni hedi. Isi ayyaanaamittete sheshonna jawaante afiꞌneemmo yee xaadooshshu dunkaana dayinohu batinyu manni lawishshaho, buxanenna hawaaxantinori tenne oosonni kainohunni dadillite, hexxo mudhitenna saalfatte hadhanna lainoti dihuluullissannote. Qoleno Saamueeli, Afiininna Finihaasi Yihowaha amanyootu seera lashshi assite xaadooshshu dunkaanira soqqamannohu mitu meenti ledo foortinota afiti mageeshshi geeshsha dadillino ikka? (1 Sam. 2:22) Isi Eeli konne baalanka biddi assanno yee hedinoha ikkara dandaanno.

¹⁴ Konne lexxanni haꞌranni noo qarra tirate malinohu Eeliiti. Mayira yiniro, isi kakkalaasinete biilo ikkino daafira xaadooshshu dunkaanira assinannire afanna bushare assitannore yeꞌe yaa hasiissannosihu isooti. Qoleno, oosote annu iso ikkino daafira oososi hayi yaa hasiissannosi. Insa umonsano wole mannano gawajjannore assitanni no. Ikkollana, Eeli annu assannoreno kakkalaanote biili assannoreno diassino. Isi oososi mulla raga qole, seejjinohu gede assella agurino. (1 Saamueeli 2:23-25 nabbawi.) Oososira hasiissinoti kayinni kaajjado seejjooti. Woleteemmero insa loossino cubbira reya hasiissannonsa!

15. Yihowa Eelira soyinoti kaajjado sokka hiitteeti? Eeli maate tenne sokka macciishshite hiitto ikkitino?

¹⁵ Coyi horo bushanni haꞌrita, Yihowa Eelira kaajjado yoote sokka kulanno gede mitto ‘himanaancho’ (suꞌmasi dikulloonni) soyino. Yihowa Eeli, “Anenni roore oosokki mayira ayirrisitto?” yiino. Maganu Eeliti lamenti busha ooso mitto barra reyitannotanna maatesi lowo qarri amadannota masaalino; qoleno Eeli mininna ilamasi xaate kakkalaasine ikkite soqqantannokkita kulino. Tini maate tenne kaajjado sokka macciishshite gaabbite higginokka? Qullaawu Maxaafi kulanno garinni, insa gaabbite dihiggino.—1 Sam. 2:27–3:1.

16. (a) Saamueeli lopho daafira Qullaawu Maxaafi mayyaanno? (b) Isi ayyaanaamittetenni lophino gara kultanno xagge nabbawakki jawaachishshinohehu hiittoonniiti? Xawisi.

 ¹⁶ Tini amanyootu maaeelle Saamueeli huntinosi? Bunshe togo batidhino yannara nafa Saamueeli ayyaanaamittetenni lophanni haꞌrinota kultanno xagge no. Umi Saamueeli 2:18 aana isi “Kaaliiqi albaanni soqqamanni heeꞌri” yaannoha nabbamboommota qaagi. Isi hattee anjesi yannara nafa, Yihowara soqqamate illachishino. Hatte fooliishshonkura kiiro 21 (NW) isinni, togo yine roore jawaachishannore kulloonni: “Qaaqqu Saamueeli kayinni Yihowa albaanni lophanni haꞌri.” Isi lophanni haꞌrita, iimi Annisi ledo noosi jaaloomi roore lexxanni haꞌrino. Duuchunku gari bunshenni ganteemmo gede kaaꞌlannonkehu qaru coyi, Yihowa ledo noonkeho togooho muli jaaloomaati.

17, 18. (a) Kiristaanu wedellooti amanyoote baino coyi tuncu yaannonsa woyite, Saamueeli lawishsha harunsa dandiitannohu hiittoonniiti? (b) Saamueeli gara ikkinore assa doodhinota leellishannori maati?

¹⁷ Saamueeli hasiꞌriro, ‘Kakkalaasinete biilinna oososi cubbo loossu geeshsha, anino baxummota ikka dandeemmo’ yee heda dandaanno. Ikkollana wolootu lawishshaho silxaane noonsari cubbo loossino daafira ninkeno cubbo loosa hasiissannonke yaa diꞌꞌikkino. Xaa yannara, batinyu Kiristaanu wedellooti qooxeessinsara dancha lawishsha ikkannonsahu hoogirono, Saamueeli lawishsha harunsite ‘Yihowa albaanni lophitanni no.’

¹⁸ Saamueeli togoo heeshsho doodhasi kaaꞌlitinosihu hiittoonniiti? Maganu Qaali togo yaanno: “Saamueeli kayinni Kaaliiqinna mannu albaanni ayirrinyenna gaacheena afiꞌratenni lophi.” (1 Sam. 2:26) Konni daafira, Saamueeli ajayi ajeenna Magano waajjanno manni baxannosi. Kuni wedellichi ammanaminoha ikkino daafira, Yihowano lowo geeshsha baxannosi. Saamueeli, mannu Seelo loosanni noo bunshe baalanta Maganu hoolasi gattannokkita afino; kayi ‘Maganu  konne assannohu mamooteetikka?’ yee hedikki digatino. Isi mitto hashsha, togoo xaꞌmuwara dawaro afiꞌrino.

19, 20. (a) Mitto hashsha Saamueeli xaadooshshu dunkaanira goxe heeꞌreenna ikkinore xawisi. (b) Saamueeli Eeli ayirrisannota leellishinohu hiittoonniiti? (c) Saamueeli woshshinosihu ayetiro afinohu ma garinniiti?

¹⁹ Soodara kainoha ikkirono, duuꞌmo disaaqqino; xaadooshshu dunkaanira noo caabbichino xawannilla no. Qooxeessu baalu qaxaqaꞌa yee heeꞌreenna, Saamueeli mitte huuro woshshitannasi macciishshi. Isi, Eeli woshshinoe yee hedino. Eeli hakkawoyite lowo geeshsha geedhino; illeno jaaroorte laꞌꞌa gibbe noosi. Saamueeli goxinowiinni kae, “dode” Eeliwa mari. Kuni qaaqqi ‘Eeli maa hasiꞌrinokka?’ yee mulla lekkanni isiwa dodanni marino gara hanni hedi! Saamueeli Eeli ayirrisannonna baxanno gari dhagge ikkannoho. Eeli lowo sao assinoha ikkirono, isi xaano Yihowa shoominoho kakkalaanote biilooti.—1 Sam. 3:2-5.

²⁰ Saamueeli Eeli goxinowa mare, “Woshshittoeni? Kune dayummowe!” yii. Eeli kayinni ‘Diwoshshoommohena hadhe goxi’ yiisi. Kayi kuni coyi lame sase hige ikkino! Jeefote, Eeli Saamueeli woshshanni noohu ayetiro wodanchi. Hatte yannara, Yihowa ajuujatenni woy masaalaanosi widoonni mannasi hakkeya coyishiishe diegennino; kuni kayi mulla ikkinore diꞌꞌikkino. Ikkollana Eeli, Yihowa xa konni qaaqqi widoonni galagale coyiꞌranni noota huwatino! Eeli, Saamueeli haꞌre galagale goxanno gedenna Yihowa tenne woshshisiro mayyee qola hasiissannosiro kulinosi. Saamueelino maahoyye yee haꞌre goxi. Isi hakkawoyintenni, “Saamueeli! Saamueeli!” yitanno huuro macciishshi. Isino, “Ani borojjichikki macciishsheemmona coyiꞌri” yee dawari.—1 Sam. 3:1, 5-10.

21. Xaa yannara Yihowa huuro macciishsha dandiineemmohu hiittoonniiti? Hatto assanke kiissannote yineemmohu mayiraati?

²¹ Yihowa xa Seelo isi yaannore macciishshannoha afiꞌrino. Saamueeli heeshshosi diro woꞌma Yihowa yaannore macciishshanni heeꞌrino. Atino Yihowa yaannore macciishshatto? Xaa yannara Yihowa alba Saamueeli coyishiishi gede hashsha baxxino garinni dicoyishiishannonke. Kayi ninkeno Maganu huuro macciishshinanni heeꞌnoommo yaa dandiineemmo. Mayira yiniro, Qaalisi yaano woꞌmu Qullaawu Maxaafi noonke. Maganu yaannore macciishshinummonna hajajammummo kiiro, ammananke roore lophitanno. Saamueelino hatto assino.

22, 23. (a) Saamueeli umi qara kula waajji sokka woꞌmitinohu hiittoonniiti? (b) Saamueeli roore egennamanni haꞌrinohu hiittoonniiti?

²² Hakko hashsha Seelo ikkinori, Saamueeli heeshshosi giddo horo hawannokki coyeeti; mayira yiniro, isi hakko barra Maganu masaalaanchonna iso riqiwe coyiꞌrannoha ikke, Yihowa ledo baxxino jaalooma kalaqiꞌrino. Saamueeli umi qara, Yihowa sokka Eelira kula waajjino; korkaatuno, tini sokka Eeli maate daafira masaalloonni masaalo mulenni woꞌmitannota kultannote. Ikkollana, Saamueeli ikkita ikke Yihowa sokka Eelira kulino; Eelino Maganu yoo maahoyye yee adhino.  Mulenni, Yihowa yiinori baalunkuri woꞌmino: Israeelete daga Filisxeemete ledo olantara hadhinowa, Afiininna Finihaasi mitto barra reyitino; Eelino, Yihowaha qullaawa taaboota qafandoonnita macciishshiti, reyino.—1 Sam. 3:10-18; 4:1-18.

²³ Saamueeli kayinni ammanamino masaalaancho ikkino daafira roore egennamanni haꞌri. Maganu Qaali, “Kaaliiqino ledosi no” yaanno; qoleno, Yihowa kaaꞌlannosi daafira coyiꞌranno qaali mittuno uulla diuwanno.—1 Saamueeli 3:19 nabbawi.

24. Israeele yannate gedensaanni maa assinansara hasidhino? Kuni jawa cubbooti yineemmohu mayiraati?

²⁴ Israeele Saamueeli lawishsha harunsite ayyaanaamittetenni jawaattinore, ammanantino daga ikkitinoni? Diꞌꞌikkitino. Gedensoonni insa, masaalaanchu calla yoo yaannanke diheeꞌneemmo yitino. Insa wole daga gede, moote moohinsansara hasidhino. Saamueeli, Yihowa yiino garinni hasidhinore assinonsa. Ikkollana isi Israeele loossino cubbi mageeshshi geeshsha lowohoro affanno gede assa hasiissinosi. Insa mishshinohu manna ikkikkinni Yihowa umosiiti! Konni daafira Saamueeli, Israeele Galgalu katamira gamba yitara woshshino.

25, 26. Geerchu Saamueeli Galgalu katamira, Israeele loossino cubbi lowoha ikkinota huwattanno gede kaaꞌlinohu hiittoonniiti?

²⁵ Hanni Saamueeli Galgalu katamira gamba yitino Israeele coyishiishara kae noo yanna galagalle hendo. Isi hakkawote, minshe nookkiha ikke ammaname heeꞌrino gara Israeelete mannira qaagiissino. Hakkiinni “Saamueeli Kaaliiqa huucci.” Isi Yihowa beleqonna xeena soyanno gede huucciꞌrino.—1 Sam. 12:17, 18.

²⁶ Beleqonna xeena? Kaakku arri giddo? Togoore afa agurrinku lowo yanna saꞌinowe! Israeelete mereero mitootu tenne huluullantinohanna haariintinoha ikkiro, mulenni afoo amaxxansa digattino. Gordu hedeweelcho gomiche tunsi. Lowo bubbe dagge gate noo qamade uullate gantu. Belequno macca beeshshinoho! Hakkiinni biite xeena dirrisino. Mannu hiitto ikkiyya? “Mannu baalunku Kaaliiqanna Saamueeli lowo geeshsha waajji.” Insa loossino cubbi mageeshshi geeshsha lowoha ikkinoro xa huwattino.—1 Sam. 12:18, 19.

27. Yihowa ammanatenni Saamueeli faale hadhannore ma garinni laꞌꞌanno?

²⁷ Finqiltino Israeele wodana kakkayisinohu Saamueeli ikkikkinni Maganosi Yihowaati. Saamueeli anjesinni kayise geedhimmasi geeshsha, Maganosi addaxxino. Yihowano kiisinosi. Yihowa xaano disoorramino. Ammanatenni Saamueeli faale hadhannore isi xaano irkisannonsa.