1. Yesuusi manna ikke uullate aana heeˈrino heeshshora jeefote hashsha hixamanynye coyiˈrinori maati?

YESUUSI manna ikke uullate aana heeˈrino heeshshora jeefote hashsha, rosaanosihura albillittete keerira lowo geeshsha assaawannota leellishino. Isinni tini hajo lowo geeshsha huluullissinosi daafira, togo yee Annasi huucciˈrino: “Huucciˈreemmohehu bushu noo daafira agarattonsa gedeeti ikkinnina, alamete giddonni fushshattonsa gede diˈˈikkino. Ani alamete gaamo ikkoommokkinte gede, insano alamete gaamo diˈˈikkitino.” (Yohaannisi 17:15, 16, NW) Yesuusi tenne huuccatto asse, harunsaanosi lubbora baxannota leellishino; qoleno hakkuyira albaanni noo hashsha, “Kiˈne alamete gaamo diˈˈikkitinoonni” yee gama rosaanosira coyiˈrino qaali illachchinshanniha ikkinota leellishino. (Yohaannisi 15:19, NW) Konninni buuxa dandiinanninte gede Yesuusi, harunsaanosi alametewiinni baxxite heeˈra lowo geeshsha hasiissannonsata huwatino!

2. Yesuusi yii “alame” maati?

² Yesuusi coyiˈrinohu “alame” yaanno qaali, Maganoho badhe wodhitinorenna Sheexaanu gashshannore, hattono isiwiinni daannohura umo baxatenna naaxxate ayyaanira borojje ikkitinore mannu ooso xawisannoho. (Yohaannisi 14:30; Efesooni 2:2; 1 Yohaannisi 5:19) Addaho, “[tenne] alame ledo jaalooˈma Maganoho diina ikkate.”  (Yaaqoobi 4:4, NW) Ikkina Maganu baxillinni fulikki heeˈra hasiˈrannohu baalunku alamete giddo heeˈrenni isewiinni baxxa dandaannohu hiittoonniiti? Ontu garinni tenne assa dandaanno: Kiristoosi Nugusa ikkinotera Maganu Mangistera ammanamme alamete poletikira anga wodha hoogatenni, alamete ayyaana gargadhatenni, uddiˈratenninna seesunni likkanynya ikkatenni, illenke fayyo assiˈratenninna ayyaanunniha olu uduunnichcho qodhatenniiti.

3. (a) Yesuusira yannasira noo poletikira mayi lao noosi? (b) Buurantinore Yesuusi harunsaano ambaasaadderootaho yaa dandiinannihu mayiraati? (Lekkaalliidi qaagiishshinni ledde qoli.)

³ Yesuusi Maganu Mangistere yaano yannate gedensaanni isi Nugusa ikkannoha iimi gashshootire hixamanynye sabbakino ikkinnina, yannasira noo poletikira anga diwodhino. (Daanieeli 7:13, 14; Luqaasi 4:43; 17:20, 21) Konni daafira, Yesuusi Roomu Gashshaanchi Phaanxiyosi Philaaxoosi albira shiqi wote, ‘Ane gashshooti tenne alameha diˈˈikkino’ yiino. (Yohaannisi 18:36) Ammanantino harunsaanosino, Kiristoosiranna Mangistesira ammanantinore ikkatenninna hatte Mangistere duduwatenni isi lawishsha harunsitanno. (Maatewoosi 24:14) Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Ninke Kiristoosi riqimbe loonseemmo ambaasaadderootaati. Kiristoosi riqimbeemmore ikkinoommo daafira, ‘Maganu ledo araaramme’ yine huuccineemmo.” *—2 Qorontoosi 5:20, NW.

4. Baalunku addu Kiristaani Maganu Mangistera ammanaminoha ikkinota leellishinohu hiittoonniiti? (Qoola 60 aana noo saaxine lai.)

 ⁴ Ambaasaadderootu baara widi gobba riqibbe loossannore ikkitinohura, heedhanno gobba giddo noo hajora dikarsantanno woyi anga diwodhitanno. Hatteentenni riqibbino gobba mangistera xaqqamannore diinaggaabbe loossanno. Hatteente gede, buurantinori Kiristoosi harunsaano “qansichchimma iimaati.” (Filiphphisiyusi 3:20, NW) Insa diinaggaabbe Maganu Mangistere sabbakansara galantannireeti, korkaatuno insa miliyoonete kiirranniri Kiristoosiri “wolu geˈreewi” “Maganu ledo araarantanno” gede kaaˈlitino. (Yohaannisi 10:16; Maatewoosi 25:31-40) Kuni ‘wolu geˈreewino’ buurantinore Kiristoosi roduuwa kaaˈle Maganu Mangistera soqqamannoho. Lamenti gaamo mitte hoshsha ikkite Mesihichchu Mangiste daggaffanno daafira alamete poletikira anga diwodhitanno.—Isayyaasi 2:2-4.

5. Kiristaanu songo biˈree Isiraeelewiinni baxxitannohu mayinniiti? Kiristaanu konne badooshshe leellishannohu hiittoonniiti?

⁵ Addu Kiristaani Kiristoosira ammanantinore ikkitinota leellishshannohu poletiku hajora anga wodha hoogatenni calla diˈˈikkino. Maganu danna badeennansa heedhinori biˈree Isiraeele gede ikkikkinni, ninke alamete qoqqowi roduuwu maamari miillaati. (Maatewoosi 28:19; 1 Pheexiroosi 2:9) Konni daafira qarqarinkera noo poletiku gaamora anga wodhineemmoha ikkiro, Maganu Mangiste sokka sabbakate taˈmaaˈminammora dandiineemmo; hattono Kiristaanu roduuwi mittimmanke qarru aana ubbanno. (1 Qorontoosi 1:10) Hakkiinni saˈneno ‘baxxe’ yine hajanjoonninkere ammanate roduuwanke, olu yannara qansammora dandiineemmo. (Yohaannisi 13:34, 35; 1 Yohaannisi 3:10-12) Konni daafira Yesuusi rosaanosi ‘bise kou giddora qolle’ yaasi garaho. Isi diinnansa nafa  baxxanno gede kulinonsa.—Maatewoosi 5:44; 26:52; Qoola 61 aana noota, “Poletikuwiinni Baxxe Noommo?” yitanno saaxine lai.

6. Ateneeto Maganoho sayisse aakki Qeesaari ledo hiittoonni heeˈratto gede assitannohe?

⁶ Addu Kiristaana ikkinoommohura ninkeneeto sayinse uyinoommohu mannaho, mannu dirijjitera woyi mitte gobbara ikkikkinni Yihowaraati. Qullaawu Maxaafi, 1 Qorontoosi 6:19, 20 aana togo yaanno: “Umiˈnere ikkitinoonnikkita diaffinoonni? Ayirradu waaginni hidhinoˈnena.” Konni daafira Yesuusi harunsaano “Qeesaarira” ayirrinynyenna qaraxo uyite deerrunni maahoyye yite galtannoha ikkirono, “Maganunniha Maganoho” uyitanno. (Maarqoosi 12:17; Roomu Sokka 13:1-7) Maganunniha Maganoho aa, iso magansiˈra, woˈma lubbonni iso baxanna isira ammaname hajajamano mitteenni amaddanno. Hasiisannoha ikkiro heeshshonsa nafa Maganoho sayisse aate qixxaabbinoreeti.—Luqaasi 4:8; 10:27; Soqqamaanote Looso 5:29; Roomu Sokka 14:8.

7, 8. ‘Alamete ayyaani’ maati? Kuni ayyaani mittu manchi wodani giddo loosannohu hiittoonniiti?

⁷ Kiristaanu alametewiinni baxxe heeˈrannoti wole doogo iseha busha ayyaana gargadhate. Phaawuloosi togo yiino: “Ninke adhinoommo ayyaani tenne alameha diˈˈikkino. Ninke adhinoommohu, . . . Maganu Ayyaanaati.” (1 Qorontoosi 2:12) Isi Efesooni Kiristaana togo yiino: “Mitte yannara kiˈne tenne alame . . . garinni, hattono ayyarete silxaane gashshaanchi hasatto garinni heedhinoonni; kuni ayyaani xa hajajantannokki ooso aana loosanni nooho.”—Efesooni 2:2, 3, NW.

 ⁸ Tenne alame “ayyare” woyi “ayyaani,” Maganoho hajajammannikki gede xixxiiwannohonna “maalu yortonna illete halcho” kakkayisannoho illete leellannokki ayyaanaati. (1 Yohaannisi 2:16, NW; 1 Ximootewosi 6:9, 10) Kuni ayyaani ‘silxaanesi’ leellishannohu, cubbaataamo maalanke dogannohanna xagaraamo ikkasinni, hattono waada agurannokkiha ikkasinninna ayyarete gede base baalate nooha ikkasinniiti. Hakkiinni saeno kuni ayyaani  “loosannohu” Maganu akatta ikkitinokkita yaano meessaneeto baxate, booˈnate, maccaha ikkate yorto, meessi hedonni marraˈˈamatenna finqillete ayyaani sunu sununni mittu manchi wodanira rumuxxanno gede assatenniiti. * Haranchunni, alamete ayyaani Daawuloosi akati mittu manchi wodani giddo sunu sununni lophphanno gede assanno.—Yohaannisi 8:44; Soqqamaanote Looso 13:10; 1 Yohaannisi 3:8, 10.

9. Alamete ayyaani surrenkenna wodananke batteessa dandaannohu hiittee doogganniiti?

⁹ Tenne alame ayyaani surrekkiranna wodanikkira rumuxxara dandaanno? Ee dandaanno. Ikkollana rumuxxara dandaannohu qorophpha hoogittoro callaati. (Lawishsha 4:23) Kuni ayyaani giddokkira ea jammarannohu roore yanna goˈlino garinni, miteekke dancha manna lawannonkehu ledo jaalooˈmatenni ikkara dandaanno. Adda coyiˈniro kayinni togoo mannira Yihowara baxillu dinonsa. (Lawishsha 13:20; 1 Qorontoosi 15:33) Hakkii saeno togoohu bushu ayyaani giddokkira eannohu, gariweelo borronni, teeda baˈino misillanni woyi kaadaasine faˈnitino interneetete masimarinni, gariweelu boohaarshinni, lowo heewo giddora eessitanno ispoortennino ikko, Sheexaanu akata woyi alamesi akata leellishannohu ayee coyi woyi ayee manchi widoonni ikkara dandaanno.

10. Alamete ayyaana gargadha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Goˈle gawajjannoha alamete ayyaana gargadhanna Yihowa baxillinni fullummokki heeˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne assa dandiinannihu Yihowa qixxeessinota ayyaanaamittete qixxaawo woˈmunni woˈma horoonsiˈratenninna qullaawa ayyaanasi aannonke  gede ganynyine huucciˈratenniiti. Yihowa, Daawuloosinni woyi tenne Sheexaanu gashshino busha alamenni roortino wolqa noosiho. (1 Yohaannisi 4:4) Yihowawa huuccatto assiˈra lowo geeshsha hasiissannote!

11. Alamete ayyaani uddiˈrate gara beco huninohu hiittoonniiti?

¹¹ Mittu manchi uddiˈranno, seesannonna keeraanchimma agadhanno gari hiikko ayyaaninni marraˈˈammannoro leellishannoho gobbayidi malaateeti. Batinynye gobbara uddiˈrate gari maaeelino daafira mittu televizhiinete gaazeexanynyi, bunnaabeetete meenti woyi fontete looso loosanno meenti muli barri giddo uddiˈrannore hoogikki digatanno yee coyiˈrino. Qoleno mittu gaazeexi wole agurranna qaaqquullu seenni nafa “bisoho qaˈmitannotanna likkanynya ikkitinokki” uddano uddiˈranno yiino. Woluno afimalu uddiˈrate gari no, hakkuno finqillete ayyaananna meessaneetira ayirrinynyu nookkita leellishannoho.

12, 13. Uddiˈrankenna seesanke lainohunni hiikkore xintu seerubba harunsa hasiissannonke?

¹² Yihowa soqqamaano ikkinoommohura biinfe leella hasiˈneemmo, tinino baxissannota, xurtinokkita,  fokkisiissannokkitanna ikkitote ledo sumuu yitanno uddano uddiˈra hasiissannonke yaate. “Magano magansiˈneemmo” yaanno labballira ikko meentira gabbaˈˈanno garinni, suudinke ayeewoteno “likkanynyootanna fayyo hedo” noonkere ikkinoommota, hattono ‘dancha loosonke’ leellishannoha ikka hasiissannosi. Addaho qara hasattonke, mannu ninke lae maalaˈlara ikkikkinni, ‘Maganu baxillinni fullummokki’ heeˈrate. (1 Ximootewosi 2:9, 10, NW; Yihuda 21) Konnira rooru seesinke, “Maganu albaanni waaga lowo geeshsha ayirrannoha . . . wodanu giddo maaxame nooha giddoyidi mannimma” seesa ikkara hasiˈneemmo.—1 Pheexiroosi 3:3, 4.

¹³ Uddiˈrankenna seesinke gari wolootu addu ammaˈna baxxanno woyi gibbanno gede assara dandaannota habbooti. “Likkanynya” yine tirroonnihu Girikete qaali  amanynyootu widoonni laˈniro wolootu lao woyi hedo kaffi asse laˈˈanna ayirrisa yitanno sokka sayisanno. Konni daafira alaaminke ninkera biifannore calla ikkikkinni wolootu tiiˈˈira assaawate. Baalunkunni roore, “duuchchankare Maganu ayirrinynyira” assatenni Yihowaranna mannisira ayirrinynye abbanna fokkisiinseemmokkire Maganu soqqamaano ikkine leella hasiˈneemmo.—1 Qorontoosi 4:9; 10:31; 2 Qorontoosi 6:3, 4; 7:1.

14. Uddiˈrankenna keeraanchimma agadha lainohunni umonke mayine xaˈma hasiissannonke?

¹⁴ Uddiˈneemmo, seenseemmonna keeraanchimmanke agadhineemmo gari, soqqansho fulleemmo woyi ayyaanaamo gambooshshe haˈneemmo wote isinni lowo geeshsha kaffi assine laˈneemmo hajooti. Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Uddiˈreemmonna keeraanchimmaˈya agadheemmo gari, wolootu hasiisikki daaˈˈattannoe gede assanno? Uddiˈraˈya garinna suudiˈya woloota saalfachchishanno? Uddiˈranna seesa lainohunni umiˈya doorshi nooeha ikkirono, tini songote giddo afiˈreemmo mabtenni roortannoe?’—Faarso 68:6; Filiphphisiyusi 4:5; 1 Pheexiroosi 5:6.

15. Maganu Qaali uddiˈra, seesanna keeraanchimma agadha lainohunni tittire higge uyinokkihu mayiraati?

¹⁵ Uddiˈra, seesanna keeraanchimmanke agadha lainohunni Qullaawu Maxaafi tittire higge diaanno. Yihowara, doodhate mabtenkenna assaawate dandoonke horoonsiˈneemmota hoolate hasatto dinosi. Hatteentenni, isi ayyaanaamittetenni gikki yinoommore, Qullaawu Maxaafiha xintu seera heeshshi gotti assine assaawate dandoo noonkere, hattono “danchanna busha badate rosi [noonke]” manna ikkinammora hasiˈranno. (Ibiraawuyaani 5:14) Duuchchunkunni roore, Maganu hasiˈrannohu baxillunni yaano, isiranna mannaho noonke baxillinni  marraˈˈammeemmo gedeeti. (Maarqoosi 12:30, 31) Danna saˈnummokkinni uddiˈranna seesa dandiineemmoti baca doogo no. Konnira taje ikkitannoti hagiirraamma ikkitinori Yihowa daga addi addi basera heedhannore ikkiturono ayyaanaamu gambooshshi yannara duuchchu dani uddano uddidhe biiffe leellansaati.

16. Alamete ayyaani Yesuusi rosiisino rosira gurcho ikkinohu hiittoonniiti? Ninkeneeto mayine xaˈma hasiissannonke?

¹⁶ Alamete ayyaani dogannoho, hakkiinni saeno miliyoonetenni kiirranni manni hagiirreho yee woxenna jiro shorranno gede xixxiiwanni no. Yesuusi kayinni togo yiino: “Mittu manchi dureessa ikkiro nafa heeshshote heeˈrannohu jirosinni diˈˈikkino.” (Luqaasi 12:15, NW) Hatto yaasi bunxe heeˈneemmo gede woyi ninkeneetira horonta assaambeemmokki gede amaala diˈˈikkitino. Hatteentenni Yesuusi heeshshonna halaalaancho hagiirre afidhannori, “ayyaanaamittete hasattonsara illachcha tuggannorinna” “fayyo” ille, yaano suwashshonna ayyaanaamo coye illachchishshanno ille noonsare ikkitinota rosiisino. (Maatewoosi 5:3, NW; 6:22, 23) Ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Yesuusi rosiisinore addinta ammaneemmonso ‘kaphphu anni’ doganni nooe? (Yohaannisi 8:44) Coyiˈreemmo coyi, mixoˈya, heeshshoˈya giddo balaxisiiseemmorinna heeshshoˈya gari hiittooho?’—Luqaasi 6:45; 21:34-36; 2 Yohaannisi 6.

17. Illensa “fayyo” assidhannori afidhannoha mito mito atoote kuli.

¹⁷ Yesuusi, “Hayyo halaalu loosinni gartu” yiino. (Maatewoosi 11:19) Illensa fayyo assiˈrino manni afiˈranno atooti giddo hanni mito mito laˈno. Kuni mannooti Maganu Mangiste soqqanshonni halaalaancho hagiirre afidhanno. (Maatewoosi 11:29, 30) Hasiissannokki yaaddo agurtinohura surretenna giddiidi keere afidhanno. (1 Ximootewosi  6:9, 10) Heeshshote hasiisannore calla afidhuro geˈe heedhanno daafira maatensanna Kiristaanu roduuwi ledo sayissannota ikkado yanna afidhanno. Konni daafira dancha goxichcho goxxanno. (Mekibibi 5:12) Afidhu doogo baalantenni uyitanno daafira aatenni afiˈnanni hagiirrinni kassi yitanno. (Soqqamaanote Looso 20:35) Qoleno “lowo hexxo,” giddiidi keerenna harshammo afidhanno. (Roomu Sokka 15:13; Maatewoosi 6:31, 32) Addaho kuni atooti wolurinni horonta diafiˈnanniho!

18. Qullaawu Maxaafi diininkere, hayyosirenna, sharrammeemmo gara mayyee xawisanno?

¹⁸ Maganu baxillinni fultukki heedhannori, Sheexaanu xagarronni gawajjantannokki gede ayyaanaamo agarooshsheno afidhanno. Sheexaanu, Kiristaanu hagiirre afiˈrannokki gede calla ikkikkinni hegere heeshsho afiˈrannota hoola hasiˈranno. (1 Pheexiroosi 5:8) Phaawuloosi togo yiino: “Sharrammeemmohu mundeetenna maalu ledo ikkikkinni, gashshootu ledo, silxaannate ledo, tenne tunsichchu alame gashshaano ledonna iimiidi basera noori busha ayyaanna ledooti.” (Efesooni 6:12, NW) “Sharrammeemmohu” yaanno qaali fanfe mishshigete giddo heeˈne olammeemmoha ikkikkinni kiphphote ola xawisannoho. Hakkiinni saeno, “gashshootu,” ‘silxaannanna’ ‘alamete gashshaano’ yitanno qaalla, ayyaanaame alamenni dagganno gawajjo lowo geeshsha darajjaino garinninna mixiˈne assinannita ikkitinota xawissanno.

19. Kiristaanunniha olu uduunnichcho tittirte kuli.

¹⁹ Manna ikkinoommo daafira laanfenna wolqate anje noonkere ikkinummorono qeela dandiineemmo. Hiittoonni? “Maganunniha woˈma olu uduunnichcho” qodhatenniiti. (Efesooni 6:13, NW) “Olu uduunnichcho”  yinoonniha Efesooni 6:14-18 (NW) togo yitanno: “Konni daafira, halaale halliˈnera qodhitine, xalallennita siwiilu uddano gagasoho uddidhine kaajjitine uurre; keerunniha dancha duduwo caammu gede lekkaˈnera wodhitine feeffattine uurre. Baalunkunni roore, wala yaannoha bushu fiinxaare baala [xoyissate] kaaˈlitannoˈneta lowota ammanate wonqo wonqidhe. Qoleno, gatonnita umu gullee [woyi, hexxo], hattono ayyaanu bise yaano, Maganu qaale adhe. Ayee gari huuccattonninna eeggifatanni, ayeewoteno ayyaanunni huucciˈraˈne agurtinoonte.”

20. Ninke oli alamete wottaaddari olinni mayinni baxxanno?

²⁰ Kuni ayyaanunnihu olu uduunnichchi Maganu qixxeessino qixxaawo ikkinohura ayeewoteno uddiˈneemmoha ikkiro gawajjotenni agarannonke. Tenne alame wottaaddari olu kaˈˈa geeshsha seeda yanna fooliishshiˈrara dandaanno. Kiristaanu kayinni heeshshonsa diro baala yaano Maganu konne busha gashshoote huna geeshshanna busha ayyaanna qilete tuga geeshsha ayyaanaamu olinni difooliishshiˈranno. (Ajuuja 12:17; 20:1-3) Konni daafira shamu maali ledo woyi busha yorto ledo sharrantanni noottoha ikkiro hexxo mudhitooti, korkaatuno ninke baalinke Yihowara ammanammoommore ikkine heeˈrate ninkeneeto ‘qeeˈla’ hasiissannonke (1 Qorontoosi 9:27, NW) Isinni yaada hasiissannonkehu olama agurreemmo woteeti.

21. Ayyaanaamu olinni qeela dandiineemmohu ma assinummoro callaati?

²¹ Hakkiinni saeno konne ola uminke wolqanni qeela didandiineemmo. Konni daafira Phaawuloosi Yihowa huucciˈra hasiissannonketa qaagiissanni togo yiino: “Ayeewoteno ayyaanunni huucciˈraˈne agurtinoonte.” Qoleno Qaalesi nabbawanna Kiristaana roduuwanke ikkitino “wottaaddarooti” ledo afiˈnummo yanna baala gamba  yaatenni Yihowa macciishsha hasiissannonke. (Filimoona 2; Ibiraawuyaani 10:24, 25) Ammaname togoore assanno Kiristaani baalunku olunni qeela calla ikkikkinni ammanansara xawaqa ikkanno.

22, 23. (a) Ammanankera xawaqa ikkine uurrate ayeewoteno qixxaawa hasiissannonkehu mayiraati? Ninkeneeto mayitanno xaˈmo xaˈma hasiissannonke? (b) Aantanno fooliishshora mayinnire ronseemmo?

²² Yesuusi togo yiino: “Kiˈne alamete gaamo diˈˈikkitinoonni.” (Yohaannisi 15:19, NW) Konni daafira Kiristaanu ayeewoteno ammanansara xawaqa ikkite uurra hasiissannonsa; hatto assitanno wote kayinni shaqqillunninna ayirrinynyunni assa hasiissannonsa. (1 Pheexiroosi 3:15) Hanni ateneeto togo yite xaˈmi: ‘Yihowa Farciˈraasine lowo manni garaho yee adhanno coyira baxxitino hedo heedhannonsahu mayiraatiro buuxoommo? Togoo uurrinsha leellisha hasiissannoe yannara, Qullaawu Maxaafinna, ammanaminohunna wodanaamu borojjichchi yaannori gara ikkinota seekke ammaneemmo? (Maatewoosi 24:45; Yohaannisi 17:17) Yihowa albaanni gara ikkinore assa xaˈmannori tuncu yiiero, rooru manniwiinni baxxate qixxaawoommo? Hattono baxxoommoha ikkaˈyanni hagiidheemmo?’—Faarso 34:2; Maatewoosi 10:32, 33.

²³ Ikkollana alametewiinni baxxate wossaˈninoommo wussaane roore yanna anfummokkinni fatanu aana ubbara dandiitanno. Lawishshaho aleenni laˈnummonte gede Daawuloosi alamete boohaarshinni doge Yihowa Farciˈraasine alamete giddora eessara hasiˈranno. Ikkina hagiirsiisannohanna tiianke xursiisannokki boohaarsha doodha dandiineemmohu hiittoonniiti? Aantanno fooliishshora boohaarshunnire laˈneemmo.