1, 2. (a) Ia wasa me sapwellimen Siohwa ladu kan kin kaudokiong ih mahso? (b) Ia ahn Sises pepehm ong sapwellimen Siohwa tehnpas sarawio me mi nan Serusalem? (c) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop wet?

 SANGETE mahs lel rahnwet e kin mie wasa kan me sapwellimen Koht ladu kan kin kaudokiong ih. Karasepe, ahnsou me Eipel kin wia meirong ong Siohwa, ele e kauwada pei sarawi ehu. (Sen. 4:3, 4) Noha, Eipraam, Aisek, Seikop, oh Moses pil kin kauwada pei sarawi kan. (Sen. 8:20; 12:7; 26:25; 35:1; Eks. 17:15) Siohwa mahsanihong mehn Israel ko ren kauwada impwal sarawi ehu. (Eks. 25:8) Mwuhr, e ketin kaweid irail ren kauwada tehnpas sarawi ehu. (1 Nan. 8:27, 29) Mwurin sapwellimen Koht aramas akan ar pwurasang arail kalipilipala Papilon, re kin kaukaule tuhpene nan sinakoke kan. (Mark 6:2; Sohn 18:20; Wiewia 15:21) Oh tepin Kristian ko kin tuhpene ni imwen riarail Kristian kan. (Wiewia 12:12; 1 Kor. 16:19) Rahnwet, sapwellimen Siohwa aramas akan nan sampah pwon kin tuhpene ni Wasahn Kaudok nen kei, wasa me re kin sukuhlki duwen Siohwa oh kaudokiong ih.

² Sises uhdahn ketin wauneki sapwellimen Siohwa tehnpas sarawi me mi nan Serusalem. Sapwellimen Sises limpoak ong tehnpas sarawio kin katamankihong sapwellime tohnpadahk kan dahme sounmelkahkao ntingihedi: “Ei loalenohng tehnpasomwi kin okohk loalei duwehte kisiniei.” (Mel. 69:9; Sohn 2:17) Atail Wasahn Kaudok sohte kak uhdahn adaneki sapwellimen Siohwa  “Tehnpas Sarawio” ni ahl me duwehte tehnpas sarawi en Serusalem mahso. (2 Kron. 5:13; 33:4) Ahpw kitail anahne uhdahn wauneki wasa kan me kitail kin kaudok ie. Nan iren onop wet, kitail pahn koasoiapene kaweid kan nan Paipel me kin padahkihong kitail ia pahn mwomwen atail wiewia nan atail Wasahn Kaudok kan, ia duwen atail en apwalih oh ia duwen atail kak sawaskihda mwohni ong atail Wasahn Kaudok kan. *

3-5. Dahieu Wasahn Kaudok, oh ia atail pepehm ong mihting kan?

³ Atail Wasahn Kaudok iei wasa me aramas akan kak tuhpene pwehn kaudokiong Siohwa. Mihting kan wia kisakis ehu sang Koht oh kin sewese kitail en kakehlakahda atail nanpwungmwahu reh. Ni atail mihting kan, sapwellime pwihn kin kihong kitail kangoang oh kaweid kan me kitail anahne. E wia pai kaselel ehu me Siohwa oh sapwellime Ohl kin ketin luke kitail en iang tungoal ni “sapwellimen Kaun-o tehpel” wihk koaros. (1 Kor. 10:21) Kitail en dehr manokehla ia uwen kesempwal en luhk wet.

⁴ Siohwa ketin mahsanihong kitail ni sansal me e kin ketin kupwurki kitail en towehda mihting kan pwehn kaudokiong ih oh kangoange emenemen. (Wadek Ipru 10:24, 25.) Pwehki kitail wauneki Siohwa, kitail sohte pahn katihasang mihting kan, ihte ma e uhdahn anahn. Kitail kin kasalehda me kitail kalahnganki atail mihting kan sang atail kin kaunopada oh kasik iang pasapeng de soahng teikan.​—Mel. 22:22.

⁵ Atail wiewia kan ni ahnsoun mihting oh atail kin apwalih atail Wasahn Kaudok kan kin kasalehda ia uwen atail wauneki Siohwa. Kitail men atail wiewia kan en wahdo kaping ong mwaren Siohwa, me kin kalapw sansalda ni sain en atail Wasahn Kaudok.—Pil kilang Melkahka 96:8.

6. Dahme aramas akan ndahki atail Wasahn Kaudok kan oh irail kan me kin towehda mihting kan? (Menlau kilang tepin kilel.)

⁶ Aramas teikan kin tehk atail kin kasalehda wahu ong atail Wasahn Kaudok kan. Karasepe, emen ohl sang Turkey nda: “Ei kilang mwakelekel oh soandi mwahu en Wasahn Kaudoko uhdahn kamwakid ie. Aramas ako kin likou mwahu, pohkomwokomw, oh kasamwo ie. Met inenen kamwakid ie laud.” Ohlo tepida towehda mihting kan koaros oh mwuhr papidaisla. Nan kahnimw ehu en Indonesia, riatail Kristian kan lukehdo mehn mparail kan, mayoro, oh pilismen teikan en kilang arail Wasahn Kaudok kapwo. Mayoro pwuriamweiki duwen kehlail oh mwahu en ihmwo, mwomwen eh wiawihda, oh arail mwetuwel kaselelo. E nda: “Mwakelekel en ihmw wet kin kasalehda amwail pwoson mehlel.”

7, 8. Ia duwen atail kin kasalehda me kitail wauneki Siohwa ni atail kin mi ni atail Wasahn Kaudok?

⁷ Siohwa me kin ketin lukehdo kitail ni mihting kan, oh e ketin nsenohki duwen mwomwatail oh atail wiewia kan wasao. Eri kitail en dehr nohn daulihala. Kitail sohte kin nohn kakos ong mwomwen wiewia dah me konehng ni atail mihting kan de nohn saledek. Mehlel, Siohwa kupwurki kitail oh irail kan me kitail lukehdo en nsenamwahu ni atail Wasahn Kaudok. Ahpw kitail sohte men kasalehda ni ahl sohte lipilipil me kitail sohte wauneki mihting kan. Ihme kahrehda kitail sohte kin likawihada likou kan me sohte soandi mwahu de sohte konehng, oh kitail en kanahieng en dehr text, lokaia, de mwenge erein mihting kan. Oh pahpa nohno kan anahne padahkihong neirail seri kan en dehr tangseli de mwadong nan atail Wasahn Kaudok.—Ekl. 5:1.

 ⁸ Ni Sises eh mahsanihada aramas akan wie netinetki soahng kan nan sapwellimen Koht tehnpas sarawio, e ketin engiengda oh pwakihirailieisang wasao. (Sohn 2:13-17) Nan atail Wasahn Kaudok, kitail kin kaudokiong Siohwa oh sukuhlki duwen ih. Eri e sohte pahn pwung en wia soangsoangen pesines kan ahnsou me kitail mi mwo.​—Pil kilang Nehmaia 13:7, 8.

9, 10. (a) Ia duwen sapwellimen Siohwa aramas akan ar kin kauwada Wasahn Kaudok kan, oh ia imwilahn met? (b) Ia duwen sapwellimen Siohwa pwihn eh kin sewese mwomwohdiso kan me sohte kak pwain pweinen kokoudahn pein arail Wasahn Kaudok?

⁹ Sapwellimen Siohwa aramas akan nan sampah pwon kin doadoahk laud pwehn kauwada Wasahn Kaudok kan. Irail kan me kin toukihda pein irail kin pilahnehda, kauwada, oh onohnsapahlihada wasahn kaudok pwukat. Imwilahn met, erein sounpar 15 me nekier ko, kitail kauwadahr Wasahn Kaudok kaselel me tohtohsang 28,000 nin sampah pwon, de mpen Wasahn Kaudok 5 rahn koaros.

¹⁰ Sapwellimen Siohwa pwihn kin koasoanehdi pwukoa kan ong irail kan me kin toukihda pein irail oh kin doadoahngki sawas en mwohni kan pwehn sewese kauwada Wasahn Kaudok kan sohte lipilipil wasa me anahn. Kitail kin idawehn kaweid sang nan Paipel me mahsanih me irail kan me ahneki soahng tohto kak sewese irail kan me dahme re ahneki sohte itar. (Wadek 2 Korint 8:13-15.) Ia imwilahn met? Wasahn Kaudok tohto kokouda ong mwomwohdiso kan me sohte kak pwain pweinen wiawihdahn wasahn kaudok pwukat.

11. Dahme ekei riatail Kristian kan ndahki arail Wasahn Kaudok kapwo, oh ia omw pepehm ong met?

¹¹ Riatail Kristian kan sang ehu mwomwohdiso nan Costa Rica ntingihedi: “Ahnsou me se kesihnen mwohn at Wasahn Kaudok, likamwete se wie ourouraman! Se sohte kak kamehlele. At wasahn kaudok kaselelo wiawihdahte rahn waluh lella wasa pisetik kan! Met kak wiawi pwehki sapwellimen Siohwa kapai kan, koasoandi kan me sapwellime pwihn kin wiahda, oh utuht sang riatail Kristian kan. Wasahn kaudok wet uhdahn wia kisakis kesempwal oh mwahu ehu me Siohwa ketikihong kiht. Se inenen perenkihda.” Kitail kin uhdahn perenki atail rong riatail Kristian kan ar kin kalahngankihong Siohwa soahng kan me e ketin wiahiong irail. Oh kitail kin perenki me riatail kan nan sampah pwon kak ahneki pein arail Wasahn Kaudok. E sansal me Siohwa kin ketin kapaiada atail doadoahk en kauwada Wasahn Kaudok kan, pwehki mwurinte ar kin wiawihda, tohtohla aramas kin tepida towehda mihting kan pwehn sukuhlki duwen Siohwa.​—Mel. 127:1.

12. Ia duwen omw kak iang sawas kauwada Wasahn Kaudok kan?

¹² Ia duwen omw kak iang sawas kauwada Wasahn Kaudok kan? Mwein ke kak  toukihda pein kowe en iang doadoahk wet. Oh kitail koaros kak toukihda sawas en mwohni pwehn pwain kokoudahn Wasahn Kaudok kan. Ni atail wia uwen atail kak en utung doadoahk wet, kitail kin pehm kaperen en kihkihwei oh kesempwalsang met, kitail kin kapinga Siohwa. Kitail kin idawehn mehn kahlemeng en sapwellimen Koht aramas akan nan Paipel me kin uhdahn men toukihda sawas pwehn kauwada wasa kan me re kin kaudok ie.​—Eks. 25:2; 2 Kor. 9:7.

13, 14. Dahme kitail sukuhlkihsang nan Paipel me kasalehda me kitail anahne kamwakele oh wia atail Wasahn Kaudok en soandi mwahu?

¹³ Siohwa iei Koht men me mwakelekel oh sarawi. Ih Koht men me kin soandi mwahu. Ihme kahrehda atail Wasahn Kaudok anahne mwakelekel oh soandi mwahu. (Wadek 1 Korint 14:33, 40.) Oh pwehn duwehte Siohwa me ketin mwakelekel oh sarawi, kitail sohte kin ihte kolokol atail kaudok, madamadau, oh wiewia kan en mwakelekel, ahpw paliwaratail en pil mwakelekel.​—Kaud. 19:8.

¹⁴ Ni atail Wasahn Kaudok kan ar kin mwakelekel oh soandi mwahu, kitail kin perenki lukehdo aramas akan ong atail mihting kan. Oh aramas akan pahn kilang me kitail kin uhdahn wia soahng kan me kitail kin padahngki duwen sampah kapw mwakelekel ehu. Re pahn kilang me kitail kin kaudokiong Koht men me mwakelekel oh sarawi me pahn ketin kaparadaisihala sampah wet.​—Ais. 6:1-3; Kaud. 11:18.

15, 16. (a) Dahme kahrehda e sohte kin ahnsou koaros mengei en kamwakele atail Wasahn Kaudok? Dahme kahrehda kitail anahne kamwakele atail Wasahn Kaudok? (b) Ia duwen koasoandi en kamwakel ong omw Wasahn Kaudok eh wiawihda, oh pai kaselel dah me emenemen kitail ahneki?

¹⁵ Madamadau en aramas kin wekpeseng  me pid kamwakel. Dahme kahrehda? Mwein met pwehki mwomwen arail tikida. Ekei pil kin kousoan wasa kan me kin pwelpar de wasa kan me ahl akan kin pwelmatak. Meteikan kin sohte itar arail pihl de dipwisou en kamwakel. Ahpw sohte lipilipil ia wasa kitail kin kousoan ie oh dahme aramas akan nan atail wasa kin medewehkihong kamwakel, kitail anahne kamwakele oh wia atail Wasahn Kaudok en soandi mwahu. Ih wasa me kitail kin kaudokiong Siohwa.​—Deud. 23:14.

¹⁶ Ma kitail men atail Wasahn Kaudok en kin mwakelekel, kitail anahne soandi mwahu. Elder kan kin wiahda koasoandi ong mwomwohdiso oh tehk mwahu ma dipwisou en kamwakel kan kin itar ahnsou koaros. Elder kan kin pil koasoanehdi doadoahko pwe en kak pweida. Mie soahng kei me anahne kamwakelda mwurin mihting koaros, ahpw ekei soh. Kitail koaros ahneki pai kaselel en iang kamwakele atail Wasahn Kaudok.

17, 18. (a) Dahme kitail kak sukuhlkihsang mwomwen sapwellimen Siohwa aramas akan mahso ar kin apwalih mwahu tehnpas sarawio? (b) Dahme kahrehda kitail anahne apwalih mwahu atail Wasahn Kaudok?

¹⁷ Kitail pil kin wiahiong atail Wasahn Kaudok en mwomw mwahu ni atail kin kamwahwihala soahng kan me anahne wiawihda. Sapwellimen Siohwa ladu kan mahsie kin pil wia duwehte. Karasepe, erein kaundahn Nanmwarki Sehoas en Suda, aramas ako kin toukihda sawas en mwohni ong tehnpas sarawio. Nanmwarkio kehkehlikihong samworo ko ren doadoahngki mwohni wet pwehn kamwahwihala sohte lipilipil wasa kan me ohla. (2 Nan. 12:4, 5) Daulih sounpar 200 mwuri, Nanmwarki Sosaia pil doadoahngki mwohni me aramas toukihda pwehn pwain arail en kamwahwihala wasa kan me ohla.​—Wadek 2 Kronikel 34:9-11.

¹⁸ Nan ekei sahpw, Pwihn me Kin Apwalih Ohpis en Sounkadehdehn Siohwa kan tehkada me aramas akan nan sapwarail sohte ahn apwalih mwahu dipwisou de ihmw kan me re kin doadoahngki pwe en mwahu. Mwein met pwehki aramas malaulaute me ese wia doadoahko nan sahpw pwukat. De ele sohte itar mwohni en pwain kamwahulahn soahng pwukat. Ahpw ma kitail sohte kamwahwihala soahng kan me ohla ni atail Wasahn Kaudok ni ahnsou me anahn, e pahn tepida mwomw suwedla oh aramas akan pahn tehkada. E sohte pahn wia mehn kadehde mwahu ehu ong irail. Ahpw, ahnsou me kitail kin wia uwen atail kak en apwalih mwahu atail Wasahn Kaudok, kitail kin kapinga Siohwa oh kitail sohte kin doadoahngkihla mwahl mwohni me riatail Kristian kan kin toukihda.

19. Dahme ke pahn wia pwehn kasalehda me ke wauneki wasa me ke kin kaudokiong Siohwa?

¹⁹ Atail Wasahn Kaudok iei ihmw ehu me wiawihda ong atail en kaudokiong Siohwa kelehpw. Ihmw wet kaidehn ahn aramas de mwomwohdiso. Nin duwen atail koasoiapenehr nan iren onop wet, kaweid kan nan Paipel pahn sewese kitail en ahneki madamadau pwung ong wasa me kitail kin kaudokiong Koht. Pwehki kitail wauneki Siohwa, kitail kin kasalehda me kitail wauneki atail mihting kan oh pil atail Wasahn Kaudok. Kitail kin perenki toukihda sawas en mwohni ong doadoahk en kauwada Wasahn Kaudok kan, oh kitail kin doadoahk laud en apwalih oh kamwakele ahnsou koaros. Duwehte Sises, kitail kin ngoangki oh wauneki wasa me kitail kin kaudokiong Siohwa.​—Sohn 2:17.