Ahneki Pwoson Kehlail me Wehio Pahn Kapwaiada Kupwuren Koht
“Pwoson, iei kamehlele mehkan me kitail kin koapworopworki de kasikasik.”—IPRU 11:1.
1, 2. Dahme pahn kakehlaka atail uhdahn kamehlele me Koht pahn ketin doadoahngki Wehio pwehn kapwaiada dahme e kupwurki ong aramas, oh dahme kahrehda? (Menlau kilang tepin kilel.)
NIN duwen Sounkadehdehn Siohwa kan, kitail kin ngoangki kalohki me Wehin Koht kelehpw me pahn kamwahwihala atail kahpwal kan. Ahpw, ia duwe, kitail uhdahn kamehlele me Wehio uhdahn mehlel oh me Koht pahn ketin doadoahngki wehi wet pwehn kapwaiada kupwureo? Dahme kahrehda kitail kak uhdahn pwoson duwen Wehio?—Ipru 11:1.
2 Siohwa pahn ketin doadoahngki Wehin Mesaiao pwehn kapwaiada dahme e kupwurki ong aramas. Sapwellimen Siohwa pwuhng en kaunda wia poahsoanpen Wehi wet. Ihs me Nanmwarki en Wehi wet? Ihs me pahn pil iang Nanmwarki menet kaunda? Ihs oh dahme irail pahn kaunda? Siohwa ketin koasoanehdi ire kesempwal pwukat me pid Wehio sang ni eh ketin wiahda inou kan. Inou pwukat iei koasoandi kan me Siohwa de sapwellime Ohl, Sises Krais ketin wiahda. Sang ni atail tehk kanahieng inou pwukat, kitail pahn wehwehkihla mwahu ia duwen kupwuren Siohwa eh pahn pweida oh dahme kahrehda kitail kak kamehlele me Wehio uhdahn mehlel.—Wadek Episos 2:12.
3. Dahme kitail pahn tehkpene nan iren onop wet oh nan iren onop en mwuhr?
3 Paipel kasalehda inou weneu me dokedoke Wehin Mesaiao me mi pahn kaundahn Krais Sises. Inou pwukat iei (1) inou en Eipraam, (2) inou en Kosonnedo, (3) inou en Depit, (4) inowo duwen samworo me rasehng Melkisedek, (5) inou kapwo, oh (6) inou en Wehio. Kitail tehk ia duwen ehuehu inou pwukat ar kin dokedoke Wehio oh ia duwen ar kin kadoadoahk pwehn kapwaiada kupwuren Koht ong sampah oh aramas.—Menlau kilang koakon “ Ia Duwen Koht Eh Pahn Ketin Kapwaiada Kupwure?”
INOU EHU ME KASALEHDA IA DUWEN KUPWUREN KOHT EH PAHN PWEIDA
4. Nin duwen dahme kileldi nan Senesis, koasoandi dah kan me Siohwa ketin wiahda me pid aramas?
4 Siohwa ketin kapikada sampah pwe aramas akan en kak kousoan ie. Mwuhr, Siohwa ketin wiahda koasoandi pwukat: (1) Koht pahn ketin kapikada aramas rasehng ih. (2) Aramas pahn kaparadaisihala sampah oh kadirehkihla kadaudokarail me pwung kan. (3) Aramas sohte pahn tungoale wahntuhkehn kehsehki aramas dahme mwahu oh dahme suwed. (Sen. 1:26, 28; 2:16, 17) Koasoandi siluh pwukat kawehwehda ni unsek duwen kupwuren Koht ong aramas oh sampah. Eri dahme kahrehda Koht anahne ketin wiahda inou kan?
5, 6. (a) Ia duwen Sehdan eh song en irehdi kupwuren Koht en pweida? (b) Ia duwen Siohwa eh ketin apwalihala uhwong me wiawi nan Ihden?
5 Sehdan kahrehda uhwong en tepida wiawi ong Koht oh kupwureo. E kilangete duwen ahn aramas ar peikiong Koht ni eh kasonge Ihp en kang wahntuhkehn kehsehki aramas dahme mwahu oh dahme suwed. (Sen. 3:1-5; Kaud. 12:9) Ni eh wia met, e pelianda sapwellimen Koht pwuhng en kaunda Sapwellime kapikipik kan. Mwuhr, Sehdan pil nda me aramas kin kaudokiong Koht ihte pwehki dahme re kak alehdi.—Sohp 1:9-11; 2:4, 5.
6 Ia duwen Siohwa eh pahn ketin apwalihala uhwong wet? E kak ketin kasohrehla irail me uhwongada ih. Ahpw met pahn wehwehki me kupwureo en kadirehkihla sampah kadaudoken Adam oh Ihp kan sohte pahn pweida. Siohwa ketin pilada en dehr kasohrehla irail me uhwongada ih. Ahpw, e ketin wiahda kokohp laud ehu, me iei inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden. Inou wet kamehlelehiong kitail me soahng koaros me Koht ketin mahsanih me pid sampah oh aramas pahn pweida.—Wadek Senesis 3:15.
7. Dahme inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden kasalehda duwen serpento oh kadaudoke kan?
7 Sang inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden, Koht ketin koasoanehdi me mehla iei kalokepen serpento oh kadaudoke kan. Serpento iei Sehdan me Tepil oh kadaudoke kan iei irail kan me utung ih en pelianda sapwellimen Koht pwuhng en kaunda. Koht ketikihong kadaudoken liho manaman en kasohrehla irail pwukat me uhwongada ih. Eri inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden kasalehda me Sehdan oh soahng koaros me kohsang eh uhwongada Koht pahn sohrala douluhl. Inowo pil kasalehda ia duwen met eh pahn wiawi.
8. Dahme kitail sukuhlki duwen liho oh kadaudokeo?
8 Ihs me pahn wia kadaudoken liho? Kadaudoko pahn anahne wia ngehn emen. Dahme kahrehda? Pwehki kadaudok menet pahn “kauwehla” Sehdan, me pil wia ngehn emen. (Ipru 2:14) Eri kitail pil sohte kak kilangki masatail liho me kaipwidi kadaudok menet. Ni kadaudoken serpento ar wie tohtohla, ihs liho oh kadaudokeo sohte sansalda erein mpen sounpar 4,000 mwurin inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden. Erein sounpar ko, Siohwa ketin wiahda inou kei me kasalehda ihs kadaudoko oh ia duwen Koht eh pahn ketin kamwahwihala dahme ahn Sehdan uhwongo kahrehda.
INOU ME KASALEHDA IHS KADAUDOKO
9. Inou dahieu me kohwong Eipraam, oh iahd me e tepida kadoadoahk?
9 Mpen sounpar 2,000 mwurin inowo nan mwetuwel en Ihden eh wiawihda, Siohwa ketin mahsanihong Eipraam en mweselsang imweo nan kahnimw en Ur oh kohla nan sapwen Kenan. (Wiewia 7:2, 3) Koht ketin mahsanihong: “Kohkohla sang nan sapwomwen, rehn kisehmw kan, sang ni imwen semomwen, kowe eri kohla nan sahpw ehu me I pahn kasalehiong uhk. I pahn kahrehda ken wiahla wehi lapalap ehu, oh I pahn kapaiukada, oh I pahn kalinganahla edomw, oh ke pahn wiahla kapai ehu. I pahn kapaiahda irail kan me kin kapaiukada, oh I pahn keriahla irail kan me kin keriaiukala, oh aramas koaros pahn uhdahn kapaiairailda pwehki kowe.” (Sen. 12:1-3, NW) Inou wet me Koht ketin wiahiong Eipraam kin adaneki inou en Eipraam. Kitail sohte uhdahn ese iahd me Siohwa ketin tepin wiahda inou wet. Ahpw kitail ese me inou wet tepida kadoadoahk nan pahr 1943 mwohn Krais, ni ahnsou me Eipraam, me sounpar 75, mweselsang Aran oh kotehla pillap Iupreitis.
10. (a) Ia duwen Eipraam eh kasalehda me e uhdahn pwoson sapwellimen Koht inou kan? (b) Ire dah kan me Siohwa ketin ekisekis kasalehda duwen kadaudoken liho?
10 Siohwa pwurehng mahsanihong Eipraam sapwellime inou pak tohto oh ni ehuehu ahnsou ko, e ketin kapatahiong ire teikan. (Sen. 13:15-17; 17:1-8, 16) Ahn Eipraam pwoson sapwellimen Koht inou kan uhdahn kehlail kahrehda e pil men meirongkihla nah pwutak kesempwalo. Met kamwakid Siohwa en ketin kalaudehla mehlelpen inowo ni eh kamehlelehiong Eipraam me sapwellime inowo pahn pweida. (Wadek Senesis 22:15-18; * Ipru 11:17, 18.) Mwurin inou en Eipraam tepida kadoadoahk, Siohwa ketin ekisekis kasalehda ire kesempwal kan duwen kadaudoken liho. Kadaudoko pahn kohsang ahn Eipraam peneinei, pahn pidada aramas tohto, pahn wia nanmwarki kei, pahn kasohrehla sapwellimen Koht imwintihti kan koaros, oh pahn wia kapai ehu ong aramas tohto.
11, 12. Ia duwen Paipel eh kasalehda me inou en Eipraam pahn pweida ni ahl me laudsang nin tapio, oh ia wehwehn met ong kitail?
11 Inou kan me kohsang inou en Eipraam tepida pweida ahnsou me kadaudok en Eipraam kan sohsohkihdi Sapwen Inowo. Ahpw, Paipel kasalehda me inou wet pahn wahdo kapai kan me laudsang met. (Kal. 4:22-25) Wahnpoaron Pohl kawehwehda me kadaudoken Eipraam me keieu kesempwalo iei Sises Krais. Pohl pil kawehwehda: “Ma kumwail sapwellimen Krais, eri, kumwail kadaudok en Eipraam, oh kumwail pahn ale dahme Koht ketin inoukidahr.” Eri, Kristian keidi meh 144,000 ko pil wia kisehn kadaudoko pwehki Krais sapwellimanki irail. (Kal. 3:16, 29; Kaud. 5:9, 10; 14:1, 4) Liho nan inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden iei sapwellimen Koht pwihn me mi nanleng. Liho adaneki “Serusalem en nanleng” me wiawihkihda tohnleng lelepek kan. (Kal. 4:26, 31) Inou en Eipraam inoukihda me kadaudoken liho pahn wahdo kapai kan me sohte imwi ong tohnsampah.
12 Inou en Eipraam kin kamehlelehiong kitail me Wehin nanleng uhdahn mehlel oh e ritingada ahl ehu ong Nanmwarkio oh ienge ko me pahn iang ih kaunda ren sohsohki Wehio. (Ipru 6:13-18) Ia uwen werei inou wet eh pahn mihmihki? Senesis 17:7 kasalehda me e wia inou ehu me pahn mihmi kohkohlahte. E pahn mihmi lao Wehio pahn kasohrehla sapwellimen Koht imwintihti kan, oh lao aramas koaros nin sampah alehdi kapaiparail. (1 Kor. 15:23-26) Ahpw kapai en inou wet pahn mihmi kohkohlahte. Sapwellimen Koht inou ong Eipraam kadehdehda me kupwureo ong aramas pwung kan en “kousoanla wasa koaros nin sampah” pahn pweida.—Sen. 1:28.
INOU EHU ME KAMEHLELEHIONG KITAIL ME WEHIO PAHN MIHMI KOHKOHLAHTE
13, 14. Dahme inou en Depito kin kamehlelehiong kitail?
13 Inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden oh inou en Eipraam padahkihong kitail me sapwellimen Siohwa kaunda kin ahnsou koaros poahsoankihda sapwellime koasoandi pwung kan. Eri Wehin Mesaiao me Koht ketin koasoanehdi pil poahsoankihda sapwellime koasoandi pwung kan. (Mel. 89:14) Ia duwe, Wehin Mesaiao pahn kak suwedla oh anahne wilialihda? Ehu inou tohrohr kamehlelehiong kitail me met uhdahn sohte pahn wiawi.
14 Siohwa ketin wiahda inou ehu ong Nanmwarki Depit en Israel en mahs. Inou wet adaneki inou en Depit. (Wadek 2 Samuel 7:12, 16.) Siohwa ketin inoukihda me Mesaiao pahn ketin wia emen kadaudoken Depit. (Luk 1:30-33) Ni ahl wet, Siohwa ketin kasalehda ni oaritik duwen peneinei me Mesaiao pahn ketidohsang ie. Siohwa ketin mahsanih me “nanmwarki kapw men pahn pwarada sang ni kadaudok en Nanmwarki Depit” pwehn wia Nanmwarki en Wehin Mesaiao. (Ais. 11:1) Kaundahn Depit sohte pahn imwisekla pwehki Sises, me wia kadaudoken Depit, “pahn kin poatopoat ahnsou koaros . . . erein ketipin eh pahn kin dakedaker wasa.” (Mel. 89:34-37) Kitail kak uhdahn kamehlele me kaundahn Mesaiao sohte pahn suwedla oh me kapai kan me kohsang kaunda wet pahn mihmi kohkohlahte.
INOU EHU DUWEN SAMWORO MEN
15-17. Me pid inowo duwen samworo me rasehng Melkisedek, pwukoa dahieu me kadaudoko pil pahn ahneki, oh dahme kahrehda?
15 Inou en Eipraam oh inou en Depit kin kamehlelehiong kitail me kadaudoken liho pahn kaunda nin duwen nanmwarki men. Pwe aramas koaros en kak uhdahn paiekihda, kadaudoko pahn anahne wia laudsang wiahte nanmwarki men. Kadaudoko pil anahne wia samworo men. Samworo men kelehpw me kak kihda meirong me anahn pwe aramas en kak saledeksang dihp oh iang wiahla sapwellimen Siohwa peneinei en ladu lelepek kan nanleng oh nin sampah. Pwehn tehk mwahu me kadaudoko pahn wia samworo men, Siohwa ketin wiahda pil ehu inou, me iei inowo duwen samworo me rasehng Melkisedek.
16 Ni eh ketin doadoahngki Nanmwarki Depit, Koht ketin kasalehda me pein Ih me pahn ketin wiahda inou ong Sises. Inou wet pidada soahng riau: keieu, Sises pahn ketidiong ni palimaun en Koht lao e ketin kalowehdi sapwellimen Koht imwintihti kan koaros; oh keriau, Sises pahn ketin “wiahla samworo sang met kohkohlahte nin duwen koasoandien samworo Melkisedek.” (Wadek Melkahka 110:1, 2, 4.) Ahpw, dahme kahrehda Sises pahn ketin wiahla samworo men “nin duwen koasoandien samworo Melkisedek”? Mwohn kadaudoken Eipraam kalowehdi Sapwen Inowo, Melkisedek me wia nanmwarki en kahnimw en Salem oh wia “samworoun Koht, Wasa Lapalahpie.” (Ipru 7:1-3) Siohwa me ketin idihada ih nin duwen nanmwarki oh samworo, oh Melkisedek kelehpw mwohn Sises me ahneki pwukoa riau pwukat. Oh pwehki sohte wasakis me kileldi me mie emen me ahneki pwukoa pwukat mwohn de mwurin Melkisedek, e mwomwen me e “wia samworo kohkohlahte.”
17 Pwehki inou wet, pein Koht me ketin idihada Sises en wia samworo men. Sises pahn ketin wia “samworo kohkohlahte, nin duwen koasoandien Melkisedek.” (Ipru 5:4-6) Inou wet kasalehda ni sansal me Siohwa ketin kamehlelehiong kitail me e pahn ketin doadoahngki Wehin Mesaiao pwe kupwureo ong aramas oh sampah en pweida.
WEHIO POAHSOANKIHDA INOU KEI
18, 19. (a) Ia duwen inou kan me kitail koasoiapenehr ar dokedoke Wehio? (b) Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop en mwuhr?
18 Kitail sukuhlkiher ia duwen ehuehu inou ko ar dokedoke Wehin Mesaiao oh ia duwen Wehio eh uhdahn poahsoankihda inou kei. Inowo me wiawihda nan mwetuwel en Ihden kamehlelehiong kitail me Siohwa pahn ketin doadoahngki kadaudoken liho pwe kupwureo ong sampah oh aramas en pweida. Inou en Eipraam kawehwehda ihs me pahn wia kadaudoko oh ia eh pwukoa.
19 Inou en Depit kalaudehla oaritik kan duwen peneinei me Mesaiao pahn ketidohsang ie. Inou wet pil kihong Sises pwuhng en kaunda sampah kohkohlahte. Inowo duwen samworo me rasehng Melkisedek kamehlelehiong kitail me kadaudoko pahn papah nin duwen samworo men. Ahpw kaidehn Sises kelehpw me pahn sewese aramas akan en unsekla. Mie meteikan me iang idihdida en papah nin duwen nanmwarki oh samworo kei. Ia wasa irail pahn kohsang ie? Kitail pahn koasoiapene met nan iren onop en mwuhr.
^ Senesis 22:18 (NW): “Oh pwehki kadaudokomw wehi koaros en sampah pahn uhdahn kapaiairailda pwehki omw rongehr ngilei.”