Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

OARALAP

Aramas Pahn Kauwehla Sampah oh E Sohte Pahn Kak Mwahula?

Aramas Pahn Kauwehla Sampah oh E Sohte Pahn Kak Mwahula?

“Ehu dih kin kohdo oh kohkohla, oh mwuri pil ehu dih kin kohdo oh pil kohkohla, ahpw sampah duweduwehte.”​—NANMWARKI SOLOMON, MPEN SOUNPAR 1000 MWOHN KRAIS *

Ong sounnting en Paipel menet, mour en aramas me mwotomwot oh inenen weksang sampah wet me pahn mihmi kohkohlahte. Ni mehlel, sounpar tohtohie, ehu dih kin kohdo oh kohla, ahpw e sansal me sampah wet kin kehkehlailte oh wia tengetengete pwe en kak apwalihala mour me mi loale lao lel met.

Sounpar kan mwurin Mahwen Keriau en Sampah kin kahdaneki ahnsou ehu me wekidekla keieu mwadang oh laud wiawi. Ni ahnsou mwotomwot duwehte sounpar 70 de laudsang, aramas akan kilangehr wekidekla kapwuriamwei kei me pid duwen mehn peidaid kan, palien kapehse, oh dipwisou kapw teikan, me wahdo kekeirda laud ehu ong palien mwohni me saikinte pak ehu wiawi. Me tohto kin perenki elen mour ehu me mahso re sohte leme me kak wiawi. Erein ahnsowo, tohtohlahn tohnsampah wie kekeirda kereniong pak siluh.

Ahpw, uhdahn pahn mie imwilahn mepwukat koaros. Aramas kin nda me wiewiahn aramas akan kin uhdahn kauwehla sampah kahrehda kereniong sampah wet sohla pahn pein mwahula. Ni mehlel, ekei saintis kan nda me kitail miher ni ahnsou ehu me adaneki Anthropocene, ahnsou ehu me aramas akan wiahda mwekid laud ehu ong sampah wet.

Paipel kohpada ahnsou ehu me aramas pahn “kauwehla sampah.” (Kaudiahl 11:18) Ekei kin medemedewe ma kitail kin mihmihier nan soangen ahnsowo. Ia uwen laud en sampah wet eh pahn ohla? E pahn ohla douluhl? Ia duwe, mehlel me aramas pahn kauwehla sampah oh e sohte pahn kak mwahula?

SAMPAH SOHTE PAHN KAK MWAHULA?

Ia duwe, sampah wet kohkohlahng ahnsou ehu me e pahn ohla oh sohte pahn kak mwahula? Ekei saintis kan pehm me e apwal en ese imwilahn wekidekla pwukat. Pwehki met, re pwunodki me kitail kakete kohkohlahng ahnsou ehu me wekideklahn nan wehwe pahn kak mwadangete wahdo kahpwal laud me aramas sohte kasik.

Karasepe ehu, medewehla lapalahn wasa ieu me wiawihkihda ais nan palikapi en Antarctic (West Antarctic Ice Sheet). Ekei kin kamehlele ma karakar en nan wehwe en sampah oh nan sehd pahn wiewiawihte, ais wet pahn kakete peipeseng douluhl. Met pwehki lingen en ketipino kin daker kilin aiso. Ahpw ni ais wet eh kin peipeseng oh tikitikla, pahn sehdo, me ketipino sohte nohn kin daker, pahn kedekedeo sansalda. Ni ahnsou me met wiawi, kepin nan madau kak karakarala me mwuhr pahn kahrehiong lapalahn ais wet en peipeseng. Lapalahn ohla wet kak kahrehiong sampah en sohla kak pwurehng mwahula. Imwilahn peipeseng en ais wet kakete keper ong aramas tohtohie.

ARAMAS KIN NOHN MWADANG DOADOAHNGKIHLA AUDEPEN SAMPAH

Mie soangen pilahn akan me wiawihdahr pwehn kadoadoahk ni ahnsou me kahpwal laud pahn pwarada nin sampah wet. Ehu pilahn pwukat wiawihdahr pwehn sewese palien mwohni oh pil tohtohlahn aramas ni ahl ehu me pahn itar ong sampah wet en apwalih. Ia imwilahn met?

E kansensuwed me atail sampah oh audepe kan wie susuwedla duwehte pweipwand en mwohni eh kin lalaudla nin sampah pwon. Aramas akan kin doadoahngkihla audepen sampah wet mwadangasang sampah wet eh pahn kihda audepe kan. Mie mehkot me kak wiawihong met? Emen me kin sukuhlki duwen sampah oh audepe kan wehkada: “Se sehse ia duwen at kak pweida mwahu ni at apwalih sampah wet.” Irair wet duwehla dahme Paipel mahsanih: “Sohte mehmen me kaunda pein imwilahn eh mour; sohte aramas emen me kaunda pein eh mour.”​—Seremaia 10:23.

Ni pali teio, Paipel kamehlelehiong kitail me Koht, Sounkapikpatail, sohte pahn mweidohng aramas en kauwehla douluhl sampah oh audepe kan. Melkahka 115:16 mahsanih: “Sampah [Koht] ketikihong aramas akan.” Ei, sampah wet iei “kisakis mwahu” ehu sang Samatail nanleng. (Seims 1:17) Ia duwe, ke leme Koht pahn ketikihda kisakis ehu me pahn mwahuong ahnsoukiste? Uhdahn soh! Met sansal sang ni mwomwen wiawihdahn sampah wet.

DAHME SOUNKAPIKPATAIL KUPWURKI

Pwuhken Senesis padahkihong kitail ni oaritik ia duwen Koht eh ketin kapikada sampah ni keneinei. Nin tapio, sampah wet ‘liseliping de sohte mwomwe oh rotorot kipe wasa loal kan.’ Ahpw e pil koasoia ni oaritik duwen “pihl kan,” nin sampah me kesempwal ong mour. (Senesis 1:2) Koht eri mahsanih: “Marain en miehla.” (Senesis 1:3) Eri, lingen ketipino kohpeseng nan wehwe, oh ih tepin marain eh miehla nin sampah. Wiawihdahn pwehl madekeng en sahpw oh madau kan pil sansalda. (Senesis 1:9, 10) Mwuhr, “soangen tuhke koaros me kin kapwarehda wah laud oh wah tikitik” pil pwarada. (Senesis 1:12) Soahng kan me anahn ong koasoandi me kin pwurepwurehng wiwiawi me anahn ong mour wiawihdahr, duwehte koasoandi ehu me tuhke oh dihpw kan kin alehdi soahng kan sang marain en ketipin me pahn sewese dihpw kan oh tuhke kan ren kekeirda (photosynthesis). Ia kahrepen soangen koasoandi ni oaritik pwukat eh wiawihda?

Soukohp en mahs Aiseia kawehwehda duwen Koht me Ih me “ketin wiahda oh kapikada sampah—e ketin wiahda teng oh poatopoat. E sohte ketin wiahda ni mwomwen sapwtehn ehu, ahpw ni mwomwen wasa mwahu ong aramas en kousoan ie.” (Aiseia 45:18) E sansal me kupwuren Koht iei me aramas akan en mihmi nin sampah kohkohlahte.

E kansensuwed me aramas kin doadoahngki ni ahl sapwung sapwellimen Koht kisakis kaselel wet oh kereniong kauwehla douluhl. Ahpw, kupwuren Koht sohte wekila. Emen ohl en mahs koasoia: “Koht kaidehn aramas emen me kin lokaia likamw; pil kaidehk aramas emen me kin wekidala audepen kupwure. Ni eh pahn ketin inoukihda mehkot, e kin ketin kapwaiada; mehkot me e kin mahsanih kin pweida.” (Nempe 23:19) Ni mehlel, pwe en dehr mweidohng sampah wet en ohla douluhl, ahnsou keren Koht pahn ketin “kauwehla irail kan me kin kauwehla sampah!”​—Kaudiahl 11:18.

SAMPAH PAHN WIA SAPWATAIL KOHKOHLAHTE

Sises Krais ketin mahsanih nan sapwellime Kapahrek en Pohn Dohl: “Meid pai me nan kapehd opampap akan; pwe re pahn ale dahme Koht ketin inoukihong irail [“sampah,” NW]!” (Madiu 5:5) Mwuhr nan eh kapahrekohte, Sises ketin kasalehda ia duwen sampah wet eh pahn pitsang ohla. E ketin padahkihong sapwellime tohnpadahk kan ren kapakapki: “Mweimwi en pweida wasa koaros, kupwuromwi en kin wiawi nin sampah duwen eh kin wiawi nanleng.” Ei, Wehin Koht, de sapwellime koperment, pahn kapwaiada kupwure ong sampah wet.​—Madiu 6:10.

Me pid wekidekla kapwuriamwei kan me Wehio pahn wahdo, Koht mahsanih: “Met I pahn onehda sapahl mehkoaros!” (Kaudiahl 21:5) Ia duwe, met wehwehki me Koht pahn ketin wiliankihdi sampah wet ong me kapw ehu? Soh, pwehki sohte mehkot me kapikipikda sapwung nan sampah wet. Ahpw, Koht pahn ketin kasohrehla irail akan me pwukoahki ohlahn sampah wet, “irail kan me kin kauwehla sampah,” me iei koperment en aramas me kin wie kakaun rahnwet. “Lahng kapw ehu oh sampah kapw ehu,” me wehwehki koperment kapw ehu nanleng, Wehin Koht, me pahn kaunda aramas peik kan, pahn uhd wiliandi met.​—Kaudiahl 21:1.

Pwehn kihsang ohla me aramas akan kahrehiong sampah oh audepe kan, Koht pahn ketin onehda sapahl sampah oh audepe kan pwe mour en kak pousehlahte nin sampah. Sounmelkahkao ntingihdi dahme Koht pahn ketin wia: “Komw ketin kasalehda omwi kupwure sampah ni omwi kin ketin kalamwurehki keteu; komw ketin audehkihla wahnsahpw oh pwehl mwahu.” Ni ahnsou me nan wehwe solahr pahn kahrehda kahpwal, oh laudsang met, Koht pahn ketin kapaiahda mehkoaros, sampah pahn wiahla paradais ehu me pahn direkihla wahnsahpw.​—Melkahka 65:9-13.

Pyarelal, sekteri en Mohandas Gandhi (emen me ndand nan pelien lamalam en India) nda dahme Gandhi koasoia: “Sampah wet kin kihda dahme itar pwehn kaitarala anahn en aramas koaros ahpw e sohte kihda dahme pahn kaitarala noahrok en aramas koaros.” Wehin Koht pahn kamwahwihala uhdahn kahrepen kahpwal kan sang ni eh pahn wekidala mohngiong en aramas akan. Soukohp Aiseia kohpada me pahn kaundahn Wehi wet, aramas sohte pahn kamedekihala de wia mehkot suwed ong emenemen de sampah wet. (Aiseia 11:9) Ni mehlel, aramas rar rar kei rahnpwukat sang sahpw koaros oh sang soangsoangen tiahk oh irair koaros kin sukusukuhlki sapwellimen Koht koasoandi ileile kan. Irail kin sukuhlki en poakohng Koht oh mehn mparail kan, en kasalehda kalahngan, en apwalih mwahu arail wasahn kousoan, en kanahieng doadoahngki audepen sampah, oh en pil mourki mour ehu me pwungiong dahme Sounkapikadao kupwurki ong aramas oh sampah. Re kin wie kaukaunop pwehn mour nin paradais sampah.​—Eklesiasdes 12:13; Madiu 22:37-39; Kolose 3:15.

Koasoipen kapikipikda me kileldi nan pwuhken Senesis imwikihla lepin lokaia pwukat: “Koht eri inenen kupwurperenkihda wiepen nin lime pwukat koaros.” (Senesis 1:31) Ni mehlel, Koht sohte pahn ketin mweidohng sampah kaselel wet en ohla douluhl. E mwahu en ese me Sounkapikada limpoak men, Siohwa Koht, me pahn ketin apwalih sampah ahnsou kohkohdo. E ketin inoukihda: “Me pwung kan pahn koukousoan nan sahpwo [“sampah,” NW] oh re pahn sapwenikihla kohkohlahte.” (Melkahka 37:29) Ken pil iang wia kisehn irail “me pwung kan,” me pahn kahdaneki sampah wet arail wasahn kousoan.

^ Sang nan Paipel pwuhken Eklesiasdes 1:4.