1-2. Ia ehu kahrepen kitail en wadek pwuhken Kaudiahl?

 MIE pak emen ndaiong uhk en kilang kilel kan nan nah pwuhken kilelo? Ni omw kilang kilel ko, aramas tohto nan kilel ko ke sehse. Ahpw ke uhdi oh kadehde mwahu ehu kilel ko. Dahme kahrehda? Pwehki ke iang mi nan kilelo. Ni omw kilang, ke song en tamanda iahd oh ia wasa me kilelo wiawihda. Oh ke pil song en kasawihda koaros me mi nan kilelo. Kilelo uhdahn kesempwal ong uhk.

² Pwuhken Kaudiahl kin duwehte kilelo. Dahme kahrehda? Pwehki ong kahrepe riau. Keieu, pwuhk wet ntingdi ong kitail. Kitail wadek nan tepin iretikitiko: “Kaudiahl ehu sang rehn Sises Krais, me Koht ketikihong ih, pwe en ketin kasalehiong sapwellime ladu kan soahng kan me uhdahn pahn wiawi ni ahnsou keren.” (Kaud. 1:1) Eri, pwuhko ntingdi ong kitail pwehki kitail kin papah Koht. Pwehki kitail sapwellime aramas, kitail en dehr pwuriamweiki atail iang pidada kokohp kan me mi nan pwuhk wet. Eri ni atail kin wadek pwuhken Kaudiahl, kitail kin wadewadek soahng kan me pidada kitail.

3-4. Nin duwen me pwuhken Kaudiahl kasalehda, iahd me kokohp kan nan pwuhk wet pahn pweida, oh ia duwen emenemen kitail en mwekidki met?

³ Kahrepe keriau kin pidada ahnsou me kokohp pwukat pahn pweida. Wahnpoaron Sohn me mahlahr kasalehda iahd me kokohp pwukat pahn wiawi ni eh koasoia: “Sapwellimen Koht manaman waielahng ni rahnen Kauno.” (Kaud. 1:10) Ni ahnsou me Sohn ntingihedi mahsen ko mpen pahr 96, “rahnen Kauno” saikinte pahn tepida. (Mad. 25:14, 19; Luk 19:12)  Ahpw Paipel kohpada me rahno tepida nan pahr 1914 ni ahnsou me Sises ketin wiahla Nanmwarki nanleng. Sang pahro kohla, kokohp kan nan Kaudiahl me pidada sapwellimen Koht aramas akan tepida pweida. Ei, kitail miher ni “rahnen Kauno”!

⁴ Pwehki kitail miher nan ahnsou kesempwal wet, kitail anahne tehk kanahieng kaweid mwahu me kileldi nan Kaudiahl 1:3: “Meid pai aramas me kin wadek ni ngihl laud mahsen kan en kokohp wet oh irail kan me kin rong oh pil me kin kapwaiada soahng kan me ntingdi loale, pwe ahnsou me kileldier kerendohr.” Ei, kitail anahne “wadek ni ngihl laud mahsen kan en kokohp wet,” “rong,” oh “kapwaiada.” Ia ekei mahsen kan me kitail anahne kapwaiada?

5. Ia duwen pwuhken Kaudiahl eh kasalehda me e kesempwal kitail en tehk mwahu me atail kaudok kin pwung mwohn silangin Siohwa?

⁵ Sangete irelaud ehu en Kaudiahl, kitail sukuhlki me Sises kin mwahngih soahng koaros me kin wiewiawi nan mwomwohdiso en sapwellime aramas akan. (Kaud. 1:12-16, 20; 2:1) Mahsen ko me Sises ketin kadarala ong mwomwohdiso isuh ko nan Asia Minor kadehdehda duwen met. Nan eh mahsen ko, e ketikihda kaweid pwehn sewese Kristian ko ni ahnsowo en tehk kanahieng ma arail kaudok kin pwung mwohn silangin Siohwa. Mahsen pwukat pil kin kadoadoahk ong sapwellimen Koht aramas akan rahnwet. Ia mehn kasukuhl ong kitail? Atail Kaun, Krais Sises, uhdahn kin mwahngih ma kitail ahneki nanpwungmwahu rehn Siohwa. E kin ketin kaweid oh pere kitail, oh e kin mwahngih soahng koaros. E ese dahme kitail anahne pwe Siohwa en pousehlahte ketin kupwurperenkin kitail. Kaweid dah me e ketikihda me kitail anahne kapwaiada rahnwet?

6. (a) Nin duwen me Kaudiahl 2:3, 4 mahsanih, kahpwal dahieu me mwomwohdisohn Episos ahneki? (b) Dahme kitail sukuhlkihsang met?

⁶ Wadek Kaudiahl 2:3, 4. Kitail en dehr kesehla limpoak me kitail ahneki ong Siohwa mahso. Dahme Sises mahsanihong irail kan nan mwomwohdisohn Episos kasalehda me irail kin dadaurete oh kin pousehlahte papah Siohwa mendahki soangsoangen kahpwal kan. Ahpw mendahki arail kin wia met, irail keselahr limpoak me re ahneki ong Siohwa mahso. Ma irail sohte pwurehng ahneki soangen limpoako, Siohwa sohte pahn ketin kupwurki arail kaudok. Pil duwehte rahnwet, kitail anahne wia laudsang en ihte dadaurete. Kitail anahne dadaurete ong ni kahrepe pwung. Atail Kohto kin ketin nsenohki kaidehn ihte dahme kitail kin wiewia ahpw dahme kahrehda. Kahrepen atail wia soahng ehu kin kesempwal ong ih pwehki e ketin kasik me atail kaudok pahn kohsang atail uhdahn poakohng oh kalahnganki ih.​—Lep. Pad. 16:2; Mark 12:29, 30.

7. (a) Nin duwen me Kaudiahl 3:1-3 mahsanih, kahpwal dahieu me Sises mahsanih me mwomwohdisohn Sardis ahneki? (b) Dahme kitail anahne wia?

⁷ Wadek Kaudiahl 3:1-3. Kitail anahne pousehlahte pepehd. Tohn mwomwohdisohn Sardis ahneki kahpwal ehu me weksang ahn mwomwohdisohn Episos. Irail kin pwerisek ni arail kin papah Siohwa mahso, ahpw met irail sohla. Ihme kahrehda Sises mahsanihong irail en “pirida.” Ia mehn kasukuhl ong kitail? Ei mehlel, Siohwa sohte pahn ketin meliehla atail doadoahk. (Ipru 6:10) Ahpw kitail en dehr itarkihte atail kin papah Siohwa mahso. Mendahki mie soahng tohto me kitail sohla kak wia duwehte mahso, kitail anahne pousehlahte soupisengki “doadoahk en  Kauno” oh pepehdte lao lel ni imwi.​—1 Kor. 15:58; Mad. 24:13; Mark 13:33.

8. Dahme kitail sukuhlkihsang mahsen en Sises ko ong Kristian kan nan Laodisia? (Kaudiahl 3:15-17)

⁸ Wadek Kaudiahl 3:15-17. Kitail anahne ngoangki oh poadidiong atail kaudok. Dahme Sises mahsanihong irail kan nan Laodisia kasalehda ehu kahpwal tohrohr. Arail kaudok kin “ekiste karakar.” Pwehki arail sohla ngoang, Sises mahsanihong irail me irail “paisuwed” oh “kompoake.” Irail anahne kasalehda ngoang laud ong Siohwa oh arail kaudokiong ih. (Kaud. 3:19) Ia mehn kasukuhl ong kitail? Ma atail ngoang kin tikitikla, kitail anahne kalaudehla atail kalahnganki soahng koaros me Siohwa oh sapwellime pwihn kin kihda ong kitail. (Kaud. 3:18) Kitail en dehr kin nsenohkihte rapahki mour paiamwahu ahnsou wet me kahrehda atail kaudokiong Siohwa en sohla keieu kesempwal nan atail mour.

9. Nin duwen me Sises mahsanihong Kristian kan nan Perkamum oh Daiadaira, keper dah me kitail anahne soikala?

⁹ Kitail anahne soikala padahk en irail me kesehla oh uhwongada kaudok mehlel. Sises ketin panawih ekei nan Perkamum pwehki irail kin kahrehda liaktohrohr nanpwungen Kristian ko. (Kaud. 2:14-16) E ketin kehkehlingkihong irail kan nan Daiadaira en soikala “soahng rir kan en Sehdan,” oh e ketin kangoange irail en “kolokol teng” padahk mehlel. (Kaud. 2:24-26) Kristian luwet kan nan mwomwohdiso ko me tepidahr idawehn padahk likamw ko anahne koluhla. Ia duwen kitail rahnwet? Kitail anahne soikala soangen padahk koaros me kin uhwong kupwuren Siohwa. Irail me kesehla oh uhwongada kaudok mehlel “kin mwomwehda aramas me kin poadidiong Koht,” ahpw irail kin kadehdehda me arail mour “sohte kin pahrekiong arail kaudok.” (2 Tim. 3:5) E pahn mengei ong kitail en esehda oh soikala padahk likamw kan ma kitail kin pwerisekiong onopki Mahsen en Koht.​—2 Tim. 3:14-17; Sud 3, 4.

10. Dahme kitail pil kak sukuhlkihsang dahme Sises mahsanihong mwomwohdiso en Perkamum oh Daiadaira?

¹⁰ Kitail anahne soikala soangen tiahk samin koaros. Pil mie ehu kahpwal nan Perkamum oh Daiadaira. Sises ketin kadeikada ekei nan mwomwohdiso ko pwehki arail sohte soikala tiahk samin. (Kaud. 2:14, 20) Ia mehn kasukuhl ong kitail? Mehnda ma kitail papahki Siohwa erein sounpar tohto oh ahneki pwais kaselel tohto ahnsou wet, kitail uhdahn sohte  kak kasik me Siohwa pahn ketin pwungki kitail en wia tiahk samin. (1 Sam. 15:22; 1 Pit. 2:16) E ketin kasik me kitail en kolokolete sapwellime kosonned kan sohte lipilipil ia uwen koasoandi en sampah wet eh suwedla.​—Ep. 6:11-13.

11. Dahme kitail sukuhlkiher? (Pil menlau kilang koakono “ Mehn Kasukuhl ong Kitail Rahnwet.”)

¹¹ Dahme kitail sukuhlkiher? Kitail sukuhlki me kitail anahne tehk mwahu me atail kaudok kin pwung mwohn silangin Siohwa. Ma kitail wiewia soahng ehu me kak kahrehiong Siohwa en sohte ketin kupwurki atail kaudok, kitail anahne mwadang wekila pwe Koht en kak ketin kupwurki kitail. (Kaud. 2:5, 16; 3:3, 16) Ahpw mie mehkot me Sises pil mahsanihong mwomwohdiso ko. Dahieu mwo?

12. Dahme kitail kak sukuhlkihsang mahsen en Sises ko ong Kristian kan nan Smirna oh Piladelpia? (Kaudiahl 2:10)

¹² Met kitail pahn koasoiapene dahme Sises mahsanihong mwomwohdiso en Smirna oh Piladelpia. E mahsanihong Kristian ko wasao ren dehr masak kalokolok, pwehki Siohwa pahn ketin katingihkin irail arail kin lelepekte. (Wadek Kaudiahl 2:10; 3:10) Ia mehn kasukuhlo ong kitail rahnwet? Kitail en kasik kalokolok kan oh men dadaurete. (Mad. 24:9, 13; 2 Kor. 12:10) Dahme kahrehda mehn kataman wet kesempwal?

13-14. Dahme wiawihong sapwellimen Koht aramas akan pwehki mwekid me wiawi nan Kaudiahl irelaud 12?

¹³ Pwuhken Kaudiahl kin padahkihong kitail me sapwellimen Koht aramas akan pahn lelohng kalokolok ni “rahnen Kauno,” de nan atail ahnsou. Kaudiahl irelaud 12 mahsanih me mahwen wiawi nanleng mwurinte Sises ketin wiahla Nanmwarki en Wehin Koht. Maikel, me iei Sises Krais mwurin eh ketidahla nanleng, oh sapwellime tohnleng kan peiong Sehdan oh ngehn suwed kan. (Kaud. 12:7, 8) Sapwellimen Koht imwintihti ko eri lohdi oh lekdekdiong nin sampah, wasa me re kin kahrehda lokolok laud ong aramas akan. (Kaud. 12:9, 12) Ahpw dahme wiawihong sapwellimen Koht aramas akan pwehki met?

¹⁴ Kaudiahl doula padahkihong kitail dahme Sehdan wia. Sehdan sohla kak pwuradahla nanleng, eri e uhwongada sapwellimen Koht ladu keidi kan nin sampah. Irail pwukat iei wiliepen Wehin Koht kei nin sampah me “pwaisanki doadoahk en kadehdehda duwen Sises.” (Kaud. 12:17; 2 Kor. 5:20; Ep. 6:19, 20) Ia duwen kokohp wet eh pweidahr?

15. Ihs me kin karasaraskihong “sounkadehde riemeno” me kileldi nan Kaudiahl irelaud 11, oh dahme wiawihong ira?

¹⁵ Sehdan kahrehiong sapwellimen Koht imwintihti kan en uhwongada me keidi kan me kin tiengla mwowe oh kalohki rongamwahu en Wehio. Irail ohl keidi pwukat  kin karasaraskihong “sounkadehde riemeno” nan pwuhken Kaudiahl me kamakamala. * (Kaud. 11:3, 7-11) Nan pahr 1918, meh welimen sang nanpwungarail ale kopwung sapwung oh mwoalen kopwung ndaiong irail me re pahn selidi erein sounpar tohto. Pali moron en aramas akan medewe me doadoahk me irail me keidi pwukat kin wia ‘kamakamala.’

16. Mwekid kapwuriamwei dahieu me wiawi nan pahr 1919, ahpw dahme Sehdan pousehlahte wia sangete ahnsowo?

¹⁶ Kokohpo nan Kaudiahl irelaud 11 pil koasoia me “sounkadehde riemeno” pahn pwurehng mourda mwurin ahnsoukis. Kokohp wet pweida ni ahl kapwuriamwei ehu, pwehki sohte lel sounpar ehu mwurin mwo, irail pedoisang nan imweteng. Nan March 1919, brother keidi pwukat pedoisang nan imweteng, oh mwuhr, sapwung me kopermento karaunehki irail kohsang. Brother ko mwadangete tepida kalohki oh padahki duwen Wehio. Ahpw met sohte kauhdi ahn Sehdan uhwong sapwellimen Koht aramas akan. Sangete ahnsowo, Sehdan kin kahrehda kalokolok kan me duwehte “pillap pwoat” ong sapwellimen Koht aramas akan koaros. (Kaud. 12:15) Ei, kitail koaros anahne “dadaur oh pwoson.”​—Kaud. 13:10.

17. Soangen sawas dah me sapwellimen Koht aramas akan kin alehdi ni arail sohte kasik, mendahki ahn Sehdan uhwong kan?

¹⁷ Kaudiahl irelaud 12 eri kasalehda me sapwellimen Koht aramas akan pahn alehdi sawas sang wasa ehu me re sohte kasik. Kaudiahl kawehwehda me “sampah” kadallehla “pillap” en kalokoloko. (Kaud. 12:16) Ih met me wiawi. Ekei pak, pali kei nan ahn Sehdan sampah, duwehte palien mwoalen kopwung kan, kin doarehla sapwellimen Koht aramas akan. Pak tohto, sapwellimen Siohwa ladu kan kin kana nan kopwung kan me kahrehda irail en ekis saledek. Ia duwen arail doadoahngki saledek wet? Irail kin isaneki ahnsou mwahu koaros pwehn wia doadoahk me Siohwa ketikihong irail. (1 Kor. 16:9) Dahme doadoahk wet kin pidada?

18. Doadoahk kesempwal dahieu me kitail kin wiewia ni imwin rahn pwukat?

¹⁸ Sises ketin kohpada me sapwellime aramas akan pahn lohkiseli ‘rongamwahu  en Wehin Koht’ nan sampah pwon mwohn imwio eh pahn leledo. (Mad. 24:14) Ni arail wia met, irail kin alehdi sawas sang tohnleng men, de pwihnen tohnleng kan, me kin “lohkiseli rongamwahu soutuk ong irail kan me kin kousoan nin sampah, ong wehi koaros oh keinek koaros oh lokaia koaros oh aramas koaros.”​—Kaud. 14:6.

19. Rohng dahieu me irail kan me poakohng Siohwa pil anahne lohkiseli?

¹⁹ Kaidehn rongamwahu en Wehio kelehpw me sapwellimen Koht aramas akan anahne lohkiseli. Irail pil anahne utungada doadoahk me tohnleng kan kin wiewia me kileldi nan Kaudiahl irelaud 8 lel 10. Tohnleng pwukat kin pakairki duwen kahpwal laud kei me pahn wiawihong irail kan me kin soikala Wehin Koht. Eri, Sounkadehdehn Siohwa kan kin lohkiseli rohng en kadeik me duwehte “aihs takai oh kisiniei,” me kawehwehda sapwellimen Koht kadeik ong pali koaros nan ahn Sehdan sampah suwed wet. (Kaud. 8:7, 13) Aramas akan anahne ese me imwio kerendohr pwe ren kak wiahda wekidekla laud kan nan arail mour oh pitsang sapwellimen Siohwa rahnen engieng. (Sep. 2:2, 3) Ahpw aramas tohto sohte men rong rohng wet. Kitail anahne eimah pwehn lohkiseli rohng wet. Erein kahn kamakam kowahlapo, kaimwiseklahn rohng en kadeik pahn kehlailsang met.​—Kaud. 16:21.

20. Dahme kitail pahn koasoiapene nan iren onop riau en mwuhr?

²⁰ Kitail uhdahn anahne peikiong “mahsen kan en kokohp wet” pwehki kitail iang pidada pweidahn dahme kitail kin wadek nan Kaudiahl. (Kaud. 1:3) Ahpw ia duwen atail kak dadaurete ni lelepek pahn kalokolok oh pousehlahte kalohki rohng pwukat ni eimah? Soahng riau me pahn kakehlailih kitail. Keieu, sang dahme Kaudiahl kasalehda duwen sapwellimen Koht imwintihti kan, oh keriau, kapai kan me kitail pahn alehdi ahnsou kohkohdo ma kitail pahn lelepekte. Kitail pahn koasoiapene ire pwukat nan iren onop riau en mwuhr.