ARAMAS tohto ese me mahso, mehn Isip kan kin nting pohn doaropwe me wiawihda sang papairus. Mehn Krihs oh Rom kan pil kin wia met. a Ahpw aramas malaulaute me ese me aramas pil kin wiahda pwoht, kaidehn doaropwehte, sang tuhke papairus.

Daulih sounpar 2,500 samwalahro, soukohp Aiseia ntingihedi me aramas akan me kin kousoan “palio pillap akan en Sudan” kin kadar neirail ‘meninkeder lapalap akan kohdi nan Pillap Nail dake pwoht me wiawihkihda ahlek [“papairus,” NW].’ Mwuhr, soukohp Seremaia kohpada me ni mehn Media oh Persia kan ar pahn kalowehdi Papilon, irail kin isikala weren mehn Papilon ko “pwoht papairus kan” pwe re dehr tang.​—Ais. 18:1, 2; Ser. 51:32, NW.

Koht me ketin kaweid ntingdahn Paipel, eri tohnsukuhl en Paipel kan kasik me me saman kan pahn diarada soahng kan me kasalehda me aramas akan mahs nan Paipel kin wiahda pwoht sang ni tuhke papairus. (2 Tim. 3:16) Dahme me saman kan diarada? Re diarada mehn kadehde pisetik kan me kasalehda me mehn Isip kan kin wiahda pwoht sang tuhke papairus.

Kilel kan me mi ni sousou en mehn Isip kan kin kasalehda mwomwen arail pelehdi papairus oh wiahda pwoht kan. Ohl akan kin pelehdi papairus, kihpene oh pirepene ni kapakap kei, oh ale kapakap ko pirepene. Papairus kin keimw siluh. Eri ni arail kin pirepene teng kapakap ko, e kin uhdahn kehlail. Ehu nein mehn Isip kan pwuhk en poadopoad (A Companion to Ancient Egypt) koasoia me pwoht papairus kan kak reireiki piht 55, oh sounsei 10 de 12 kak mi pali koaros en pwohto.

Nan Isip, tuhke papairus tohto kin keirda nan wahu me Pillap Nail kin tang ie. Pil ehu, e kin mengei en wiahda pwoht papairus. Pil ni aramas akan ar tepida doadoahngki tuhke pwehn wiahda pwoht laud kan, sounlaid oh sounkesik mahn kan kin doadoahngkihte rahp oh kisin pwoht kan me wiawihkihda papairus.

Erein ahnsou reirei, aramas akan kin doadoahngkihte pwoht papairus. Sounnting en Krihs men me adaneki Plutarch, me mi ni mwehin wahnpoaron ko, nda me ekei aramas kin doadoahngkihte pwoht papairus ni eh ahnsowo.