Pil duwehte, kitail koaros momour ni ahnsou ieu me kohkohlahng “melimel” ehu ni karasaras, me Sises ketin kahdaneki “kahn kamakam kowahlap.” (Madiu 24:21) Kitail sohte kak pitsang kahpwal laud wet. Ahpw kitail kak wia mehkot pwehn pere pein kitail. Dahme kitail kak wia?

Nan sapwellime Kapahrek en Pohn Dohl, Sises Krais ketikihda kaweid wet: “Eri, kumwail pousehlahte rapahki mahs [Sapwellimen Koht] Wehio oh sapwellime pwung.” (Madiu 6:33) Ia duwen atail pahn wia met?

Rapahki mahs Wehin Koht. Met wehwehki me kitail en keieu kesempwalki Wehin Koht laudsang soahng teikan koaros. (Madiu 6:25, 32, 33) Dahme kahrehda kitail en kilangwohng Wehin Koht ni ahl wet? Pwehki aramas sohte kak kamwahwihala en aramas akan arail kahpwal kan. Wehin Koht kelehpw me kak kapwaiada soangen doadoahk apwal wet.

Rapahki sapwellime pwung. Kitail anahne wia uwen atail kak pwehn momourki sapwellimen Koht kosonned oh kaweid pwung kan. Pwekida? Pwehki ma kitail kin koasoanehdiong pein kitail dahme pwung oh dahme sapwung, met pahn imwila suwed ong kitail. (Lepin Padahk 16:25) Ahpw, ma kitail kin momourki sapwellimen Koht koasoandi, kitail sohte pahn ihte kaperenda Koht, ahpw kitail pahn pil paiekihda.​—Aiseia 48:17, 18.

Pousehlahte rapahki mahs Wehin Koht oh sapwellime pwung. Sises ketin kehkehlingki me ekei ele pahn kedirepwkihla soahng teikan oh medewe me  re kak diarada mour nsenamwahu sang ni arail pahn wiahda mwohni laud ni uwen arail kak. Ele ekei kin kihong arail ahnsou oh kehl laud pwehn apwalihala arail kahpwal en ehuehu rahn me kahrehda sohla arail ahnsoun rapahki Wehin Koht.​—Madiu 6:19-21, 25-32.

Ahpw, Sises ketin inoukihda me irail me kin utungada Wehin Koht pahn ahneki soahng kan me re anahne met oh pil kapai poatopoat kan ni ahnsou kohkohdo.​—Madiu 6:33.

Mendahki sapwellimen Sises tohnpadahk en mahs kan kin rapahki mahs Wehin Koht oh sapwellime pwung, re sohte kilang medek oh lokolok kan ar imwisekla nan arail mour. Ahpw re diar wasahn ruk mwahu. Ia duwen?

Re kin momourki sapwellimen Koht koasoandi pwung kan, oh met kin pereirailsang apwal ko me aramas me soikala dahme Koht ketin mahsanih kin lokolongki. Arail kin pwoson laud me Wehio pahn ketido kin sewese irail en pil dadaur pahn kahpwal me keieu laud kan. Oh Koht kin ketikihong irail “kehl me laudsang dahme aramas ahneki” pwe irail en kak dadaurete.​—2 Korint 4:7-9.

Kristian akan mahso kin peikiong sapwellimen Sises kehkehlik en rapahki mahs Wehio. Re kin kalohkiseli rongamwahu en Wehio wasa koaros. (Kolose 1:23) Mie me kin wia met rahnpwukat?

Ehi! Sounkadehdehn Siohwa kan kin ese me ahnsou mwotomwot luhluhwe mwohn Wehin Koht pahn kasohrehla koasoandi wet. Kahrehda re kin doadoahngki arail kehl pwehn wia doadoahko me Sises ketin kawehwehda: “Rongamwahu en Wehio pahn lohkseli wasa koaros me aramas kin mi ie nin sampah pwe en mie kadehde ong tohnwehi koaros, a mwuri, imwio ahpw pahn leledo.”​—Madiu 24:14.

Ia duwen omw pahn mwekidki rongamwahwo? Se kangoangeiuk ken alasang tohn kahnimw en Peria nan Masedonia ni mwehin tepin Kristian ko. Ni arail rong rongamwahu duwen Wehio sang rehn wahnpoaron Pohl, re pwungki oh “ngoangki mehlel” eh padahko. Irail eri kin “tehk kanahieng Nting Sarawi kan” pwe irail en kilang ma dahme re rong me mehlel, oh kapwaiada dahme re sukuhlki.​—Wiewia 17:11, 12.

Ke pil kak wia soahngohte. Sang ni omw rapahki mahs Wehin Koht oh sapwellime pwung, ke pahn diar wasahn ruk oh poadoandoarla met oh pil paiekihda popohl oh nsenamwahu kohkohlahte ni ahnsou kohkohdo.