Ke Kak Mour Kohkohlahte nin Sampah
IA UWEN KASELEL EN KOAPWOROPWOR WET! Sounkapikpatailo ketin inoukidahr en ketikihong kitail mour soutuk nin sampah. Ahpw me tohto diarada me e apwal en kamehlele met. Re kin nda, ‘Koaros pahn mehla ehu rahn. Met wia kisehn koasoandi en mour oh mehla.’ Ekei kin medewe me mour kohkohlahte kak wiawi, ahpw kaidehn nin sampah. Re kin nda me ke pahn ale mour soutuk ihte mwurin omw mehla oh kohdahla nanleng. A kowe, dahme ke medewe?
Mwohn omw pahn sapengala peidek wet, kitail tehk pasapeng sang nan Paipel ong peidek siluh pwukat: Ia duwen wiawihdahn aramas eh kasalehda uwen werei e kak mour? Ia kupwuren Koht ong sampah oh aramas nin tapio? Ia duwen mehla eh lelohng aramas koaros?
MWOMWEN ARAMAS AR WIAWIHDA
Sang soangen mwomwen mour koaros me Koht ketin kapikada nin sampah, e ketin kapikada aramas siksang koaros. Ia duwen? Paipel kasalehda me aramas kelehpw me kepikipikda “rasehng” Koht. (Senesis 1:26, 27) Ia wehwehn met? Met wehwehki me aramas wiawihda ahneki irair kan me rasehng sapwellimen Koht irair kaselel kan, duwehte limpoak oh pwung pahrek.
Patehng met, aramas kepikipikda ahneki koahiek en madamadau iangahki koahiek en ese wekpeseng en dahme mwahu oh suwed, oh pil ineng en esehla Koht oh ahneki nanpwungmwahu reh. Ihme kahrehda kitail kak kalahnganki uwen kaselel en lahng oh sampah oh pil uwen kapwuriamwei en kapikipik kan. Kitail pil kak kalahnganki soahng kan me duwehte mahlen ape, koul oh ngilen keseng kan. Kesempwal sang koaros, aramas ahneki koahiek en kakairada nanpwungmwahu rehn Sounkapikadao. Soangen irair kaselel pwukat kahrehda aramas eh weksang douluhl kepikipik teikan nin sampah.
Eri, medewehla met: Ia duwe, Koht pahn ketikihong aramas irair kaselel pwukat, pil koahiek en kalaudehla oh kamwahwihala irair pwukat, ma e kupwurki kitail en mourkihte sounpar 70 de 80? Ni mehlel, Koht ketikihong aramas irair kaselel oh koahiek pwukat pwe ren kak perenki mour nin sampah kohkohlahte.
KUPWUREN KOHT NIN TAPIO
Ahpw ekei kin nda me Koht sohte kupwurki aramas en mour kohkohlahte nin sampah. Re nda me dene sampah wiawihda nin duwen wasahn kousoan ehu ong ahnsou mwotomwot oh wasahn kasongosong ehu pwehn kilang ihs rehn aramas akan me warohng kohdahla nanleng oh iang Koht mour kohkohlahte. Ahpw ma met mehlel, e seu pahn kahrehiong en mwomwen me Koht me ketin pwukoahki soahng suwed koaros me Deuderonomi 32:4.
kadirelahr sampah? Met uhdahn sohte pahn pahrekiong sapwellimen Koht irair kan. Paipel mahsanihki Koht: “Sapwellime wiewia kan me unsek oh pwung. Amwail Koht me loalopwoat oh mehlel, e kin ketin wiahda dahme pwung oh pahrek.”—Paipel kasalehda ni sansal duwen kupwuren Koht ong sampah nin tapio ni eh mahsanih: “KAUN-O kelehpw me ketin sapwellimanki nanleng, a sampah e ketikihong aramas akan.” (Melkahka 115:16) Ei, Koht ketin kapikada sampah en wia wasa kaselel ehu me sohte kak ohla pwe aramas en kousoan ie, oh e ketin kadirehkihla soahng koaros me aramas anahne pwe ren ahneki mour me mie katepe oh sohte imwi.—Senesis 2:8, 9.
“KAUN-O kelehpw me ketin sapwellimanki nanleng, a sampah e ketikihong aramas akan.”—Melkahka 115:16
Paipel pil kasalehda ni sansal duwen kupwuren Koht ong aramas. E ketin kehkehlingkihong tepin pwopwoudo ira en ‘kaparaparala pwe kadaudokara kan pahn kousoanla wasa koaros nin sampah oh kaunda . . . mwahmw akan, menpihr kan oh mahn lawalo kan koaros.’ (Senesis 1:28) Ia uwen eh wia pwais kaselel ehu ong ira en apwalih oh kalaudehla Paradaiso me ira mi loale lao e lelpeseng sampah pwon! Ei mehlel, keting me Adam oh Ihp oh kadaudokara kan pahn ahneki iei en mour kohkohlahte nin sampah, kaidehn nanleng.
DAHME KAHREHDA KITAIL KIN MEHLA?
Eri, dahme kahrehda kitail kin mehla? Paipel kasalehda me emen rehn ngehn ko me Koht ketin kapikada, me mwuhr adanekihla Sehdan me Tepil, song en kauwehla sapwellimen Koht koasoandi nan Ihden. Ia duwen?
Sehdan kahrehiong tepin pwopwoudo, Adam oh Ihp, ira en iangala ih oh uhwongada Koht. Ni Sehdan eh kose me Koht ketin keinepwihsang ira soahng mwahu ehu—pwuhng en pein koasoanehdi dahme pwung oh dahme sapwung—ira eri pilada en iangala Sehdan oh uhwongada Koht. Ia imwilahn met? Kedekedeo ira mehla, nin duwen me Koht ketin kehkehlingkihong ira. Ira eri katihasang keting en mour kohkohlahte nan Paradais nin sampah.—Senesis 2:17; 3:1-6; 5:5.
En Adam oh Ihp ara uhwongada Koht kahrehiong aramas koaros en lelohng kahpwal pil leledo atail ahnsou. Paipel mahsanih: “Dihp tepidohng sampah sang rehn aramas tehmen [Adam], ahpw tialahng mehla. Eri, mehla lelohngehr aramas koaros.” (Rom 5:12) Kitail kin mehla pwehki kitail sohsohki dihp oh mehla sang tepin atail pahpa nohno, a kaidehn pwehki ‘koasoandi’ ehu me Koht ketin koasoanehdier oh kitail sohte kak wehwehki.
KE KAK MOUR KOHKOHLAHTE NIN SAMPAH
Uhwong me wiawi nan Ihden sohte kauhdi dahme Koht kupwurki ong aramas oh sampah nin tapio. Sapwellimen Koht irair unsek en limpoak oh pwung pahrek kamwakid ih en ketikihda ahl ehu en kasaledekihala kitail sang wia lidun dihp oh mehla. Wahnpoaron Pohl kawehwehda: “Pwe pweinen dihp, iei mehla; ahpw sapwellimen Koht kisakis sapan, iei mour soutuk rehn Krais Sises atail Kaun.” (Rom 6:23) Ni limpoak, Koht ketikihdo “Sapwellime Iehros [Sises Krais], pwe mehmen me kin pwosonla ih en dehr salongala, a en ahneki mour soutuk.” (Sohn 3:16) Ni eh kupwurki tounmeteikihla moure nin duwen pweinen pweipwei sapahlo, Sises ketin kapwurehdo dahme Adam kasalongehlahr. a
Sapwellimen Koht inou en paradais ehu nin sampah pahn kereniong pweida. Ke kak ahneki koapworopwor wet ma ke kapwaiada sapwellimen Sises kaweido: “Kumwail keid nan ewen kehl wetikitik, pwe elen kolahng nan [“kasohrala,” NW] me tehlap oh mengei, oh aramas ngeder kin keid ie. A wenihmw me kolahng mour me wetikitik oh elen kolahng ie me apwal, eri, me malaulau me kin diar.” (Madiu 7:13, 14) Ei, dahme pahn wiawihong uhk ni ahnsou kohkohdo kin poahsoankihda pilipil kan me ke wiahda. Eri dahme ke pahn wia?
a Pwehn kalaudehla omw wehwehki dahme pweinen pweipwei sapahlo kak wiahiong uhk, menlau kilang iren mehn kasukuhl 27 en pwuhken Pereperenki Mour Kohkohlahte! me Sounkadehdehn Siohwa kan wiahda oh me ke kak download ni soh isepe sang nan www.jw.org.