Me Mehlel Duwen Koht oh Krais
Mendahki aramas akan kin kaudokiong koht tohto, ahpw Koht mehlel mehtehmen. (Sohn 17:3) Ih me “Wasa Lapalahpie,” Sounkapikpen mehkoaros oh Poahsoanpen mour koaros. Ih kelehpw me ketin warohng atail kaudok.—Daniel 7:18; Kaudiahl 4:11.
Ihs Koht?
Ia Eden Koht? Pein Koht ketin mahsanih: “Ngehi Siohwa. Ih mwarei en met.” (Aiseia 42:8, NW) Eden Koht pwarada mpen pak 7,000 nan Paipel. Ahpw kawehwehn Paipel tohto ni sapwung wiliankihdi ahd wet daidel ehu me duwehte “Kauno.” Koht ketin kupwurki ken kompoakepahnkihla ih, kahrehda e ketin kangoangeiuk ken likweriong mwareo.—Rom 10:13.
Sapwellimen Siohwa Lengileng kan. Paipel kin mahsanihki duwen Siohwa lengileng kan me duwehte, “Koht,” “me Keieu Kehlail,” “Sounkapikada,” “Sahm,” “Kauno,” oh “Wasa Lapalahpie.” Kapakap tohto kileldi nan Paipel me aramas kin pato ong Siohwa ni ar kin doadoahngki lengileng wahu ehu oh pil pein edeo, Siohwa.—Daniel 9:4.
Sohn 4:24) Paipel kamehlelehda me “sohte aramas emen kilangehr Koht.” (Sohn 1:18) Paipel kasalehda sapwellime pepehm kan. Aramas akan kak katoutouwihala nan kupwure, de irail kak kahrehiong ih en “ketin kupwur limpoak ong irail.”—Lepin Padahk 11:20; Melkahka 78:40, 41.
Mwomwen Koht. Koht iei ngehn ehu me soh sansal. (Sapwellimen Koht Irair Kaselel kan. Koht sohte kin ketin lipilipilki aramas sang wehi kan oh keinek kan koaros. (Wiewia 10:34, 35) E pil kin ketin “diren kalahngan oh kadek, me sohte kin mwadang lingeringerda, oh me diren limpoak lapalap oh loalopwoat mehlel.” (Eksodus 34:6, 7) Ahpw sapwellimen Koht irair kaselel pahieu me aramas kin keieu perenki.
Manaman. Pwehki ih me “Keieu Manaman,” e ketin sapwellimaniki manaman me sohte irepe en kapwaiada soahng koaros me e kin ketin inoukihda.—Kaudiahl 11:17.
Erpit. Sapwellimen Koht erpit kin inenen siksang en meteikan. Ihme kahrehda Paipel mahsanih me ih “kelehpw sapwellimanki erpit.”—Rom 16:27.
Pwung Pahrek. Koht kin ketin ahnsou koaros wia dahme pwung. Sapwellime wiewia kan kin “unsek,” oh e “kin ketin wiahda dahme pwung oh pahrek.”—Deuderonomi 32:4.
Limpoak. Paipel mahsanih me “Koht iei limpoak.” (1 Sohn 4:8) Koht sohte kin ketin ihte kasalehda limpoak, ahpw e ketin wia kasalepen limpoak. Sapwellime limpoak kin kamwakid soahng koaros me e kin ketin wia, oh kitail kin paiekihda met ni ahl tohto.
En Koht Eh Ketin Kompoakepahnki Aramas. Koht iei Samatail limpoak nanleng. (Madiu 6:9) Ma kitail kin pwoson ih, kitail kak wiahla kompoakepah kan. (Melkahka 25:14) Ihme kahrehda Koht kin ketin luke kitail en karanihala ih ni kapakap oh ‘patohwanohng ih atail pwunod akan koaros, pwehki eh kin ketin nsenohkin kitail.’—1 Piter 5:7; Seims 4:8.
Ia Wekpeseng en Nanpwungen Koht oh Krais?
Sises Kaidehn Koht. Sises tohrohr—ih kelehpw me Koht ketin kapikada. Ihme kahrehda Paipel kahdaneki ih sapwellimen Koht Ohl. (Sohn 1:14) Mwurin eh ketin kapikada Sises, Siohwa ketin doadoahngki sapwellime meseniho nin duwen “sounsawas emen” pwehn kapikada soahng koaros oh meteikan koaros.—Lepin Padahk 8:30, 31; Kolose 1:15, 16.
Sohn 7:29) Ni eh mahmahseniong emen sapwellime tohnpadahk ko, Sises kamwarehki Siohwa “Semei oh pil Samamwail,” oh “ei Koht oh pil amwail Koht.” (Sohn 20:17) Mwurin Sises eh ketin pwoula, Siohwa ketin kaiasada ih en mour nanleng oh ketikihong ih manaman laud ni palimauni.—Madiu 28:18; Wiewia 2:32, 33.
Sises Krais sohte mahsanih me ih me Koht. Ahpw e mahsanih: “Ngehi me wiliepe, oh Ih me ketin poaroneiehdo.” (Sises Krais Kak Ketin Seweseiuk Ken Karanihala Koht
Sises ketidihdo nin sampah pwehn ketin padahkihong kitail duwen Semeo. Pein Siohwa ketin mahsanihki Sises: “Iet nei Pwutak kompoake. Kumwail rong ih.” (Mark 9:7) Sises ketin mwahngih Koht laudsang meteikan. E mahsanih: “Sohte me ese ihs Sahmo pwe Sapwellimeo oh mehmen me Sapwellimeo kupwurki en kasalehiong.”—Luk 10:22.
Sises kin ketin kasalehda sapwellimen Koht irair kaselel kan ni unsek. Sises kin ketin kahlemengih sapwellimen Semeo irair kaselel kan ni keneinei me kahrehda e kak mahsanih: “Mehmen me kilangieier pil kilangehr Sahmo.” (Sohn 14:9) Sises kin ketin kakerenihedo aramas akan rehn Koht sang ni eh kin ketin kahlemengih limpoak en Semeo ni koasoi oh wiewia kan. E mahsanih: “Ngehi me ahl oh ngehi me mehlel oh ngehi me mour. Sohte me kak kohla rehn Sahmo ma sohte ngehi.” (Sohn 14:6) E pil mahsanih: “Tohnkaudok mehlel kan pahn kaudongkihong Sahmo sapwellime manaman oh mehlel, pwe ni mehlel, Sahmo kin ketin raparapahki soangen aramas pwukat en kaudokiong ih.” (Sohn 4:23) Song medewehla! Siohwa ketin raparapahki aramas duwehte kowe, me kin men esehla me mehlelo duwen ih.