Oshitopolwa 1
Mbela omalongelokalunga agehe ohaga longo aantu oshili?
1. Omalongelokalunga gamwe ogeni ge li muAfrika?
KONYALA kehe gumwe muAfrika ota zimine kutya osha simana okulongela Kalunga. Ihe kapu na etsokumwe kombinga yankene e na okulongelwa. Yamwe ohaya ningile elongelokalunga lyawo momahala hagi ithanwa oomoski, nayalwe ohaya yi komahala ngoka ga talika ko omayapuki pamuthigululwakalo. Niishewe yalwe ohaya yi kongeleka. Ihe otashi kala sha puka okudhiladhila kutya muAfrika omu na owala omalongelokalunga gatatu. Mokati kAamoslema omu na oompango nomalongo gi ili nogi ili. Omaitaalo gopamithigululwakalo oga yoolokathana unene momahala gi ili nogi ili. Mokati koongeleka ndhoka tadhi iti odhopaKriste, omu na nokuli okwaahe na uukumwe okunene. Kakele kaandhoka oonene, muAfrika alihe omu na natango oongeleka dhilwe omayuvi ndhoka dhi ithikamena.
Elongelokalunga lyetu oli na okukala lya kankamena koshili
2. (a) Olundji oshike naanaa hashi utha elongelokalunga lyomuntu moka e li? (b) Oshike itaashi ulike kutya elongelokalunga lyetu olya hokiwa kuKalunga?
2 Omolwashike aantu haya longele Kalunga momikalo moka haye shi ningi? Aantu oyendji oya taamba ko elongelokalunga lyaavali yawo. Iiningwanima yonalenale oya nwetha mo wo elongelokalunga moka aantu ye li nena. Embo The Africans—A Triple Heritage otali ti: “Sho iilongo yilwe ya sindwa, Uuislama owa taandele kolundume lwaSahara [ombuga onene ya mana ko Afrika lyokOlundume] okupitila momalugodhi, . . . Uukriste owa taandele wo kolukadhi
lwaSahara komukalo ogwo tuu ngoka. Uuislama owa taandele kolundume lwaSahara okupitila melongitho lyegongamwele, ihe Uukriste owa taandele muSahara lyokolukadhi okupitila melongitho lyondjembo.” Nonando ongaaka, oyendji yomutse otwi itaala kutya elongelokalunga lyetu olya hokiwa kuKalunga. Ihe elongelokalunga kali li lyashili molwashoka owala aavali yetu omo ye li nenge molwashoka oshilongo shimwe oshinankondo she li thininikila mookukulululwa.3-5. Ethaneko lini tali tu kwatha tu mone kutya hamalongelokalunga agehe taga longo aantu oshili?
3 Nonando omalongelokalunga agehe otaga ti kutya otaga gandja ewiliko li shi okwiinekelwa kombinga yokulongela Kalunga, omadhiladhilo gago oga yoolokathana. Ohaga longo aantu iinima oyindji yi ili noyi ili kombinga yaKalunga kutya oye lye naashoka a tegelela kutse. Dhiladhila kwaashino: Natu tye owa mona iilonga mehangano lyontumba enene. Esiku lyotango kiilonga, oto uvu kutya mwene gwiilonga oku li mefudho. Opo nduno oto pula aaniilonga yatatu shoka u na okulonga. Omuniilonga gwotango ota ti kutya mwene gwiilonga okwa hala u kombe olupanda. Omutiyali ota ti kutya ou na okupainda etungo. Omutitatu ote ku lombwele u topole oontumwafo.
4 Opo nduno oto pula aaniilonga kombinga yamwene gwiilonga. Gwotango ota ti kutya mwene gwiilonga omule, omugundjuka noku na onyanya. Omutiyali ota ti kutya omufupi, a kulupa noku na ohenda. Omutitatu ote ku lombwele kutya mwene gwiilonga ke shi nando omulumentu ihe omukulukadhi. Otashi vulika to ya pehulithodhiladhilo kutya aaniilonga mbano ayehe yatatu itaya popi oshili. Ngele owa hala okukala miilonga yoye iipe, osha yela kutya oto ka tala nawa opo u mone kutya olye shili mwene gwiilonga nokwa hala u longe shike.
5 Osha faathana nelongelokalunga. Molwashoka opu na omadhiladhilo ogendji shi na ko nasha naKalunga kutya oye naanaa lye noshike ta pula kutse, otwa pumbwa okushilipaleka kutya omukalo gwetu gwoku mu longela otagu tsu kumwe noshili. Ihe ongiini mbela tatu vulu okwiilonga oshili kombinga yaKalunga?